Olen 14 vuotias tyttö, jonka ongelmana on punastuminen.Olen hyvin sosiaalinen ja tulen ihmisten kanssa toimeen.Kuitenkin aina koulussa tulee tälläinen nolostuminen jos esim opettaja juttelee minulle kahden kesken tai kysyy luokassa yhtkkiä vastauksen johonkin kysymykseen..Luokkatoverini aina huomauttavat, "että pitäisi jättää paloauto kotiin"Olisiko jotain vinkkejä, koska rakastan esiintymistä ja haluasin olla normaalin värinen aina:)
Punastuminen
onsuu
6364
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mutta jos se on enemmän kuin punastumista eli naama todella lehottaa ja sitä kuumottaa usein jopa syyttä, taustalta voi löytyä maitoallergia.
Muuten ongelmasi saattaa liittyä puberteettiin. Voimia sulle :)
Kiitos kaikista vastauksista!
...ongelmaa. Joskus muuttuu tulipunaiseksi koko naama, ja yleensä vähintäänkin korvat.
En itse koe, että se johtuisi erityisesti jännittämisestä tms., mutta kyllä se varmaan siihen liittyy, kun se kerran yleensä esiintymistilanteissa sekä virallisissa ja stressaavissa tilanteissa (esim. työhaastattelu) tulee esiin.
Olen jo 27-vuotias, hyvällä itsetunnolla varustettu, kokenut kaikenlaista, enkä vähästä hätkähdä, mutta tämä ongelma ei vaan häviä. Siksipä olen yrittänyt punaisuuden vastustamisen sijaan sopeutua tilanteeseen.
Yksi hyvä keino esim sellaisissa tilanteissa kun punastuminen on ihan oikeasti erittäin kiusallista (esim. esitelmän pitäminen) on runsaspigmenttinen peittävä meikkivoide, jota levitän myös korvanlehtiin ja kaulalle asti. Ja hiukset sellaiselle kampaukselle, että ne peittävät korvat.
Kavereiden seurassa olen vaan oppinut ottamaan rennosti, ja tekemään jo ihan oma-aloitteisesti asiasta vitsin:
"Älykkyyteni yrittää näköjään TAAS KERRAN pukata korvien kautta ulos."
"Onni onnettomuudessa; punainen on kuitenkin lempivärini."
"Onneksi en yleensä muutu siniseksi."
Kyllä tämä helposti punastuminen on valitettavasti kokemukseni mukaan aika synnynnäistä. Itse muutun ihan kirkkaanpunaiseksi myös aina urheillessa, saunassa jne. Mutta huumorilla pärjää! :)
naama tuli teini-ikäisenä punaiseksi, kun nolostuin ja minua koulukiusattiin. Nykyään en punastele, mutta kun urheilen lehahdan tulipunaiseksi. Sain kuitenkin vinkkiä, että tähän löytyisi jokin lääketieteellinen ratkaisu. Menen nyt siis lääkäriin ja kysyn, voisiko tulipunaiseksi muuttumiselle olla jokin hoito. Kerron sitten kun/jos löytyy.
Punastujien pitää vaan hyväksyä asia ja kuten jo saitkin neuvon, pistää asia leikiksi kiusoittelijoille.
Minulle sanottiin aikanaan, että täytettyäsi viisikymmentä et enään punastu, muttei se pitänyt paikkaansa. Nyt kuusikymmentä täytettyäni punastuminen on loppunut, joten aika parantaa. Tiedän, ettei tämä tieto auta sinua yhtään tällä hetkellä, mutta näin on. Kestä kestä, elämää se vain on.
olen koko ikäni kärsinyt punastelusta, eikä ikäkään auta, silä olen jo 64v.
Häpeän tilanteita,jolloin punastun ja sen jäkeen iskee masennus päälle.