Moi
Perheemme ei kuulu mihinkään uskonsuuntiin eikä kirkkoon mutta molemmilla vanhemmilla on vahva uskonnollinen kasvatus, ehkä juuri siitä syystä emme kuulu mihinkään :) Oma suhtautumiseni kristinuskoon on erittäin skeptinen ja ambivalentti mutta siltikin koen kristinuskon olevan tärkeä asia itselleni ja haluaisin sen olevan sitä myös lapsillenikin.
Nyt omien murrosiän kynnyksellä olevien lastemme vuoksi olemme ajatelleet kannattaisiko kenties liittyä kirkkoon. Varsinkin vanhinta 13v ikäistä lastamme on alkanut uskonkysymykset askarruttamaan. Vaikka olenkin lapsilleni pyrkinyt kertomaan uskonnoista kaiken oleellisen ja koulussa heillä on erittäin uskonnollisia opettajia jotka ovat korostaneet uskonnon merkitystä kovastikkin, silti ovat lapsemme paljon pohdiskelleet uskontoa, Jeesusta, Jumalaa, elämän merkitystä, kastetta, jne. ja selvästi huomaan ettei vastaukset joita he saavat ole riittäviä.
Olemme vakavasti pohdiskelleet kirkkoon liittymistä vaikka tällä hetkellä trendi onkin päinvastainen. Kynnys kirkkoon lähtemisestä tuntuu itseltäni aika korkealta koska olen jo 15v sitä vältellyt ja se on jäänyt täysin taka-alalle. Toisaalta olisi hienoakin käydä erilaisissa piireissä ja illoissa.
Nyt olenkin kysymässä täällä teiltä fiksuilta ja asianlaidan tajuavilta (en fanaatikoilta!) kristityiltä ja vanhemmilta kuinka edetä? Millaisen vastaanoton tulemme kenties saamaan? Onko joku taho jonka kanssa voisimme tästä keskustella? Onko mahdollista löytää perhenevontaa, vertaistukea, tms.?
Kiitos etukäteen.
Perheemme ei kuulu mihinkään uskonsuuntiin eikä kirkkoon mutta molemmilla vanhemmilla on vahva uskonnollinen kasvatus, ehkä juuri siitä syystä emme kuulu mihinkään :) Oma suhtautumiseni kristinuskoon on erittäin skeptinen ja ambivalentti mutta siltikin koen kristinuskon olevan tärkeä asia itselleni ja haluaisin sen olevan sitä myös lapsillenikin.
Nyt omien murrosiän kynnyksellä olevien lastemme vuoksi olemme ajatelleet kannattaisiko kenties liittyä kirkkoon. Varsinkin vanhinta 13v ikäistä lastamme on alkanut uskonkysymykset askarruttamaan. Vaikka olenkin lapsilleni pyrkinyt kertomaan uskonnoista kaiken oleellisen ja koulussa heillä on erittäin uskonnollisia opettajia jotka ovat korostaneet uskonnon merkitystä kovastikkin, silti ovat lapsemme paljon pohdiskelleet uskontoa, Jeesusta, Jumalaa, elämän merkitystä, kastetta, jne. ja selvästi huomaan ettei vastaukset joita he saavat ole riittäviä.
Olemme vakavasti pohdiskelleet kirkkoon liittymistä vaikka tällä hetkellä trendi onkin päinvastainen. Kynnys kirkkoon lähtemisestä tuntuu itseltäni aika korkealta koska olen jo 15v sitä vältellyt ja se on jäänyt täysin taka-alalle. Toisaalta olisi hienoakin käydä erilaisissa piireissä ja illoissa.
Nyt olenkin kysymässä täällä teiltä fiksuilta ja asianlaidan tajuavilta (en fanaatikoilta!) kristityiltä ja vanhemmilta kuinka edetä? Millaisen vastaanoton tulemme kenties saamaan? Onko joku taho jonka kanssa voisimme tästä keskustella? Onko mahdollista löytää perhenevontaa, vertaistukea, tms.?
Kiitos etukäteen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Voisit aluksi keskustella Sinua lähellä olevan seurakunnan diakonin kanssa. Hän kyllä ohjaa sinua.
Yhteistietoja löydät täältä:
http://evl.fi/EVLKuvailutiedot.nsf/YhteystietoEtusivu?ReadForm&lang=FI
Mikäli olet jo lapsena jäänyt uskontokuntien ulkopuolelle, eikä sinua ole kastettu Kristiliseen uskoon (uskontoon), niin Sinut kastetaan seurakuntaan liittyessäsi.
Tätä varten tarvitset itsellesi vähintään kaksi evankelisluterilaista uskontoa tunnustavaa kummia.
Vastaanpa jotain.. Vaikka en noita fiksun kriteereitä varmasti täytäkään = )
Suosittelisin sinua ensisijaisesti tutkimaan raamattua ja rukoilemaan. Lue aluksi vaikka uuden testamentin puolelta Johanneksen evankeliumi ( muut evankeliumit), roomalaiskirje jne. Tutki asioita sisimmässäsi ihan rauhassa ja mieti mitä Sana sinulle sanoo. Myös keskustelu jonkun uskovan ihmisen kanssa voisi rakentaa..
Etsi Jumalaa ja Jeesusta! Kaikki muu sitten tulee sen mukana!
illoissa voit alkaa vapaasti käydä. Ne ovat virkistäviä henkireikiä monille.Perhekerhojakin löytyy. Rohkeasti vaan mukaan.
Jos ette uskonnollisen kasvatuksen vuoksi kuten itse epäilit ,kuulu mihinkään tällä hetkellä ,siihen voi olla muitakin syitä kuin omat vanhemmat.
Työurasi on voinut nielaista sinut niin kokonaisvaltaisesti että uskonnolliset harrastukset ovat saaneet väistyä taka-alalle.
Mutta jos sinun puolestasi ovat omat vanhempasi rukoilleet ja mahdollisesti rukoilevat vieläkin niin alat tuntea Jumalan aikataulussa niiden vaikutusta.
Jospa tuo vahva isovanhempien uskonnollinen kasvatus alkaakin vaikuttaa 13 vuotiaassasi eli on hypännyt ikäänkuin yhden sukupolven yli ....:)Iloa!
Fiksut tietävät ihmiset löytyvät kirkkoherran virastoista, eli sieltä on hyvä lähteä kyselemään muita pienpiirejä ja toimintamuotoja, joita kirkolla varmasti riittää. Siis ei muuta kuin paikalliselle tiedustelu-matkalle, eli yhteiselle seikkailu-matkalle kirkon moninaisiin toimintoihin . . .
se, että kannat verorahaa kirkkoon, joka toimii jopa uskonnollisesti väärin, ei ole vastauksesi.
Jumala on järjestyksen Jumala ja siinä mies on sitten perheen päänä vastaamassa mm. Jumalalle kasvatuksestaan ja tehtävästään perheessään.
Kirkkoon voi mennä ilman liitännäisiä eli liittymistä. Myös kannattaa tutustua etenkin nyt Luthersäätiön toimintaan ja muihin luterilaisiin suuntauksiin.
Jos sinulla on vähääkään vastuuta lastesi kasvatuksesta ja pidät tärkeänä heidän elämäänsä, niin älä ole esteenä sille siten, että viet ne jonnekin jossa ei ole asiat kunnossa.
Et varmaan vie heitä pedofiilinkaan hoitoon siksi aikaa kun käyt kaupassa.
No, asian luonne lienee selvä.
Sinä voit miehen tehtävissä ottaa oman asemasi, kuten Jumala on sen säätänyt , perheen päänä ja lukea heille Raamattua itse.
Rukoilla Jumalalta ohjausta, ymmärrystä ja oikeaa tietä , jotta voit lastesi tähden opastaa heitä oikeaan suuntaan.
Laiskuus ei auta vaan asioihin pitää paneutua.
Ei auta sekään , että koulussa on opettajat tai että vanhempasi ovat olleet uskovaisia.
Ei, vaan sinun on tehtävä oma tehtäväsi, kun olet kerran nyt siinä vuorossa.
Rukoilen siunausta tiellesi.
Käykää muutaman kerran kirkossa koko perheen voimin ja miettikää sitten mitä teette.
Usko ei vaadi uskontoa.
Jumalaan voi uskoa kaikessa rauhassa ilman uskontoa. Uskonto rajoittaa ja uskonto alistaa. Uskonto on vallan väline.
Mutta Suomessa on uskonnon vapaus, myös nuoret saavat itse päättää uskonnostaan ja heille tulee se myöskin sallia.
Sinun kannattaisi tutustua helluntaiseurakuntaan, babtistiseurakuntaan, vapaakirkkoon ja muihin vapaisiin suuntiin. Jos etsit uskonnollisuutta ja haluat liittyä seurakuntaan, jossa papit siunaa homoja, lesboja ja pitää raamattua pilkkanaan niin liity lapsinesi vaikka katoliseen, luterilaiseen tai ortodoksiseen kirkkoon.
Missä vietät ikuisuutesi, jos et synny uudesti ylhäältä, vietät sen luterilaisten pappien kanssa...HELVETISSÄ!
VAIN fiksuille uskovaisille.