Verenohennuslääkettä määräsi lääkäri ja nyt pelkään syödä niitä, koska olen kuullut niihin liittyvän aivoverenvuodon vaaran. Onko tiewtoa?
ovatko
vaarallisia
6204
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
no näinhän se on, että veri "ohenee" ja mahdollisuus on erityyppisiin vuotoihin. kuitenkin pitää ottaa huomioon, että sinulla on todettu jokin sairaus, joka vaatii verenohennuslääkettä rytmihäiriö, verisuonitukos tms. jotka sinällään ovat hoitamattomana terveysriski.
säännölisestim, ei ole mitään riskiä. Suurempi riski on, jos et ota lääkkeitäsi.
Muistivaikeuksista kärsivä iäkäs enoni on saattanut ottaa tuplaannoksen. Äijä on kuolemaisillaan. En ole varma, aiheutuiko tilanne tuosta, mutta tunnen syyllisyyttä kun en kyennyt valvomaan hänen lääkkeiden käyttöään tarkemmin. Lääkäriltä en saanut tietoa, olisiko noin mahdollisesti päässyt käymään. Näkyisikö se edes verikokeissa.
ei kotisairaanhoito tms. jaa lääkkeitä?!
Enoni ei ole ollut varsinaisesti sairas ja ei ole tarvinnutkaan kotisairaanhoitoa. Meillä nuoremmillakin ihmisillä joskus muisti pätkii. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että jokaisen erehdyksen jälkeen pitäisi joutua huolimattomaan ja näennäeseen valvontaan. Eihän hoitokodeissakaan todellisuudessa pystytä täysin aukottomasti kontroloimaan kaikkea lääkkeidenkäyttöä.
Jos muori jemmaa lääkkeitään yöpöytänsä laatikkoon ja ottaa niitä sitten kerralla kunnon huimaussatsin, niin kertokaapa kaikkitietävät mitä silloin pitäisi tehdä? Pitäisikö köyttää kiinni. Ei taitda olla laillista, eikä viisastakaan. Kotona asuvat-ei palveluja tarvitsevat vanhukset ovat suurin osa vanhusväestöämme. He pärjäävät omillaan viimeiseen asti ja kyttäys- rahastuskoneisto on heille tarpeeton. He pitävät aidosti huolta toisistaan. He ovat niitä ihmisiä, jotka ovat rakentaneet suomen. Olemmeko me se sukupolvi, joka hävittää kaiken arvokkaan. Menemmekö me arvostelemaan ja pilkkaamaan niitä ihmisiä, jotka kovan paikan tullen osaavat pelastaa tämän pullamössösukupolven vaikkapa myrskyn tai mielettömmän toukokuun pakkasten kourista.
asiakkaan parhaaksi, näin me ainakin koimme aikoinamme iäkkään anoppini kohdalla. Puolisoni ja minä asuimme suht lähellä, mutta olimme työelämässä, joten aamu- ja päivälääkkeen jakajiksi meistä ei ollut, eli sen me delegoimme kotisairaanhoidolle, iltalääkkeet jaoimme aina itse ja ne lääkkeet tietysti olivat tallessa omassa kodissamme.
"Jos muori jemmaa lääkkeitään yöpöytänsä laatikkoon ja ottaa niitä sitten kerralla kunnon huimaussatsin, niin kertokaapa kaikkitietävät mitä silloin pitäisi tehdä? Pitäisikö köyttää kiinni." Ei, ei pitäisi, vaan muorilla ei pitäisi olla saatavilla niin paljon lääkkeitä että huimaussatsi olisi mahdollista.
Anoppi otti muutaman kerran vielä itse itselleen jakaessaan lääkkeet niin verenpaine-kuin muutamat muutkin lääkkeet tuplana, triplanakin, joten asiaan oli puututtava.
Me ainakin koimme kotisairaanhoidon käynnit pelkästään positiivisina, myöskin itse asiakas koki näin, hänellä oli itsellään turvallinen olo.
Rahastuskoneisto?! Eipä tuo suuria summia maksanut, tuo 2 kertaa vuorokaudessa käynti.
Meidän tapauksessamme ainakin anoppi pystyi hyvän turvaverkoston, meidän lähellä asumisemme ym. vuoksi asumaan kotonaan oletettua pitempään.
Valitettavasti tasapainoon vaikuttava sairaus paheni ja kaatumisia tapahtui, joten kotona asuminen oli kaikkea muuta kuin turvallista, vaikka esim. turvapuhelin hänellä mm. oli.
Tällä hetkellä hän asuu yksityisessä palvelutalossa, on asunut jo muutamia vuosia. Viihtyy hyvin yksiössään ja mikä parasta, asuminen on viihtyisää ja kaikin puolin turvallista.
En katso hävittäneeni mitään arvokasta, päin vastoin, pelastaneeni, kun olemme hankkineet yhdessä anopin kanssa hänelle uuden kodin palvelutalosta.
En ymmärrä miten sait ympättyä aiheeseen pilkkaamisen ja arvostelun ym.
Näin meillä....
miniä vm-52