Brest-litovskin rauha allekirjoitettiin 3.3.1918. Kaikki tietävät mitä siinä sovittiin.
Kuka osaa kertoa, mitä Suomea koskevaa sovittiin rauhansopimukseen liittyvissä salaisessa lisäpöytäkirjoissa, jotka allekirjoitettiin syksyllä 1918 Berliinissä.
brest litovskin rauhan
lisäpöytäkirjat
13
2573
Vastaukset
- arkistohiiri
Brest-Litovskin lisäpöytäkirjat allekirjoitettiin Venäjän ja akselivaltojen välillä vasta 14. syyskuuta 1918 koskien Saksa-Suomen hallituksen hallussa ollutta Venäjän Itämeren laivaston statusta.
Venäjän ja Saksan rauhansopimuksen jälkeen ja Saksan Itämeren divisioonan miehitettyä maamme Saksa-Suomen hallituksen haltuun joutui kymmeniä Venäjän hävittäjiä, torpedoveneitä ja sukellusveneitä myös Helsingin satamissa.
Tämän pöytäkirjan mukaan Venäjän Itämeren laivastolla oli ollut vielä tammikuussa Tallinnassa ja Helsingissä 86 hävittäjää, lukuisia torpedoveneitä ja 32 sukellusvenettä.
Lisäpöytäkirjat eivät suinkaan ole salaisia vaan ne julkaistiin aikoinaan sekä Daily Review'ssä että Deutscher Reichsanzeiger'ssa. Tuolla Euroopan puolella nämä Brest-Litovskin lisäpöytäkirjat (tai muistiot) tunnetaan pilkkua myöten. Dokumentit löytyvät varmasti myös Venäjän arkistoista josko niitä joskus tutkijoille availlaan.- von Ludendorf
Neuvosto-Venäjän ja Saksan keisarikunnan väliset rauhanneuvottelut alkoivat 3.12.1917 Itä-Puolassa vajaan 30 000 asukkaan Brest-Litovskissa.
- Aseleposopimus allekirjoitettiin 15. joulukuuta 1917.
Venäjä oli ehdottanut myös länsivalloille raunhanneuvottelujen aloittamista Saksan kanssa, mutta nämä kieltäytyivät.
Venäjän ja Saksan neuvottelut jatkuivat helmikuuhun saakka, jolloin 16.2.1918 saksalaiset ilmoittivat venäläisten edustajalle Brestissä aloittavansa sotatoimet 18.2.1918 klo 12.00.
Kansankomissaarien neuvosto antoi 17.2.1918 käskyn Itämeren laivastolle siirtää sen alukset kiireellisesti pois Tallinnasta, lähestyvien saksalaisten tieltä. Tallinnasta lähti 19.2.1918 yksittäisiä aluksia Helsinkiä kohden, mutta miehistövajeen ja jääolosuhteiden vuoksi vasta 22.2.1918 pääsivät jäänmurtajien "Jermak" ja "Volynets" avustamat saattueet matkalle.
Helsinkiin saatiin siirretyksi noin 50 sota- ja apualusta, joista tärkeimmät olivat risteilijät ja sukellusveneet. Lähtiessään venäläiset tuhosivat Tallinnaa suojaavat Nargenin, Vimsin, Wulffin ja eräät muut rannikkopatterit.
- Saksalaiset valtasivat Tallinnan 25.2.1918.
Kansankomissaarien neuvosto sai 23.2.1918 Saksan uudet, tiukentuneet rauhanehdot:
- Venäjä luopuisi Puolasta, Liettuasta, Kuurinmaasta, Liivinmaasta ja Virosta.
- Venäjä vetäisi joukkonsa pois Suomesta ja Ukrainasta sekä saattaisi armeijansa rauhan kannalle.
- Laivasto tuli siirtää Venäjälle jääneisiin satamiin tai riisua aseista.
- RAUHANSOPIMUS ALLEKIRJOITETTIIN BRESTISSÄ 3.3.1918.
Helsinkiin kootut alukset jaettiin taisteluarvon mukaisiin ryhmiin: ensimmäiseen ja toiseen ryhmään kuuluivat linjalaivat ja risteilijät, kolmanteen ryhmään muut sotalaivat ja alukset:
ENSIMMÄINEN RYHMÄ, johon kuuluivat linjalaivat "Petropavlovsk", "Sevastopol", "Gangut" ja "Poltava" sekä risteilijät "Rurik", "Bogatyr" ja "Admiral Makarov" lähti Helsingistä 12.3.1918 jäänmurtajien "Jermak" ja "Volynets" avustamana. Saattueelle muodostuivat uhkaksi valkoisten suomalaisten valtaamat, saattueen reitillä sijaitsevat Suursaari (7.3.1918) sekä Lavansaari ja Somero (11.3.1918). Jää oli paksua, sää tuulinen ja lämpötila alimmillaan -9 C. Alukset pysähtyivät yöksi, ja ne oli aamulla ennen liikkeelle lähtöä irrotettava ympäröivästä jäästä, mikä hidasti matkaa. Alukset saapuivat 17.3.1918 turvallisesti Kronstadtiin kuljettuaan noin 180 mailin (1 meripeninkulma = 1 maili = 1 852 m) matkan. "Admiral Makarov" ja "Bogatyr" purjehtivat edelleen Pietariin (vrt. Petrograd) Neva-joelle.
Venäläisten tilanne alusten siirtoa ajatellen vaikeutui huomattavasti, kun valkoiset suomalaiset kaappasivat jäänmurtajat "Tarmon" (3.3.1918), "Volynetsin" (29.3.1918) sekä "Tshernomorski no. 1:n" ja luovuttivat ne saksalaisten käyttöön. Saksalaisten maihinnousu Hankoon 3.4.1918 vaikeutti tilannetta edelleen.
Ennen saksalaisten maihinnousua venäläiset räjäyttivät Hangossa olleet sukellusveneensä "AG-11", "AG-12","AG-15" ja "AG-16", joita ei voitu siirtää ilman jäänmurtajia. Helsingissä, kuten Tallinnassakin, laivaston miehistövaje oli suuri. Eräillä aluksilla se oli noin 80 %. Esimerkiksi torpedoveneillä "Amurets", "Ussuriets" ja "Zabaikalets" upseereita ja miehistöä oli paikalla 5 18, 4 18 ja 4 8 noin 100 hengen määrävahvuudesta. Joillakin aluksilla koneet olivat purettuina huolto- ja korjaustöiden vuoksi. Myös hiilestä oli huutava pula.
TOINEN ALUSRYHMÄ lähti Helsingistä 5.4.1918, ja siihen kuuluivat linjalaivat "Andrei Pervozvannyi" ja "Respublika" (ex Imperator Pavel I), risteilijät "Bajan" ja "Oleg" sekä sukellusveneet "Tur", "Rys" ja "Tigr". Saattuetta avustivat kolme heikkotehoista jäänmurtajaa sekä toinen linjalaivoista, joka oli murtajia tehokkaampi. Murtaja "Jermak" pyrki Kronstadtista saattueen avuksi, mutta sitä ammuttiin Lavansaaresta sekä "Tarmosta". "Jermak" palasi Kronstadtiin, josta se saatuaan "Rurikin" suojakseen ryhtyi avustamaan saattuetta 8.4.1918 Suursaaren luona.
Saattue ankkuroitui Kronstadtin ulkoredille 10.4.1918. Sukellusvene "Rys" joutui palaamaan alkumatkasta Helsinkiin juututtuaan jäihin Harmajan luona. "Bajan" ja "Oleg" siirtyivät Pietariin.
VENÄLÄISTEN ALUSTEN OHELLA HELSINGISSÄ OLI MYÖS ENGLANTILAINEN, komentaja Cromien sukellusvenelaivue, jonka Englanti oli 1915 lähettänyt Venäjän laivaston avuksi. Laivueeseen kuuluivat sukellusveneet: "E-1", "E-8","E-9","E-19", "C-26", "C-27" ja "C-35" sekä emäalus "Amsterdam".
Englantilaiset katsoivat jääolosuhteiden estävän alusten siirron Kronstadtiin ja siksi he räjäyttivät ne 3. - 5.4.1918. Veneet upotettiin 1,5 mailin päähän Harmajasta, sen eteläpuolelle 15 sylen ( 1 engl. syli = 1,83 m) syvyyteen. Cromie siirtyi Britannian laivastoattaseaksi Pietariin.
KOLMANTEEN ALUSRYHMÄÄN kuului kaikkiaan 167 alusta. Ryhmän ensimmäiset alukset lähtivät Helsingistä 7.4.1918 ja viimeiset 12.4.1918, jolloin kaupungissa käytiin jo taisteluita saksalaisten ja punaisten välillä. Aluksia avusti viisi jäänmurtajaa. Ensimmäisinä lähtivät jäänmurtajatyyppisten raivaajien "Jastreb" ja "Ruslan" avustamina sukellusveneet "Volk", "Vepr", "Leopard", "Zmeja", "Rys", "Pantera", "Jaguar" ja "Jersh". Seuraavina lähtivät 9.4.1918 kuljetusalusten "Tosno" ja "Izhe" hinaamina sukellusveneet "Kuguar" ja "Ugor". Niitä seurasivat torpedoveneet "Lovki", "Molodetski", "Lihoi", "Iskusnyi", "Delnyi" sekä "Dostoinyi" ja osa kuljetusaluksista. Saattuetta johtivat jäänmurtajat "Avans" ja "Kolyvan". Miina- ja vartioaluslaivueet kuljetusaluksineen lähtivät 10.4.1918. Seuraavana päivänä lähti vielä noin sadan aluksen osasto mukanaan laivaston esikunta yhteysalus "Kretshetillä".
- Saksalainen risteilijä Kolberg Helsingin Eteläsatamassa 1918
http://www.helsinki.fi/~jjeerola/kolberg.jpg
- Ja ruotsalainen rannikkopanssarilaiva Thor Ahvenanmaalla
http://www.helsinki.fi/~jjeerola/thor.jpg
- Venäjän Baltian laivasto Japaninmerellä 1905
http://portsmouthpeacetreaty.org/process/war/images/43aTsushimaFleetLg.jpg - von Ludendorf
Neuvosto-Venäjän ja Saksan keisarikunnan väliset rauhanneuvottelut alkoivat 3.12.1917 Itä-Puolassa vajaan 30 000 asukkaan Brest-Litovskissa.
- Aseleposopimus allekirjoitettiin 15. joulukuuta 1917.
Venäjä oli ehdottanut myös länsivalloille raunhanneuvottelujen aloittamista Saksan kanssa, mutta nämä kieltäytyivät.
Venäjän ja Saksan neuvottelut jatkuivat helmikuuhun saakka, jolloin 16.2.1918 saksalaiset ilmoittivat venäläisten edustajalle Brestissä aloittavansa sotatoimet 18.2.1918 klo 12.00.
Kansankomissaarien neuvosto antoi 17.2.1918 käskyn Itämeren laivastolle siirtää sen alukset kiireellisesti pois Tallinnasta, lähestyvien saksalaisten tieltä. Tallinnasta lähti 19.2.1918 yksittäisiä aluksia Helsinkiä kohden, mutta miehistövajeen ja jääolosuhteiden vuoksi vasta 22.2.1918 pääsivät jäänmurtajien "Jermak" ja "Volynets" avustamat saattueet matkalle.
Helsinkiin saatiin siirretyksi noin 50 sota- ja apualusta, joista tärkeimmät olivat risteilijät ja sukellusveneet. Lähtiessään venäläiset tuhosivat Tallinnaa suojaavat Nargenin, Vimsin, Wulffin ja eräät muut rannikkopatterit.
- Saksalaiset valtasivat Tallinnan 25.2.1918.
Kansankomissaarien neuvosto sai 23.2.1918 Saksan uudet, tiukentuneet rauhanehdot:
- Venäjä luopuisi Puolasta, Liettuasta, Kuurinmaasta, Liivinmaasta ja Virosta.
- Venäjä vetäisi joukkonsa pois Suomesta ja Ukrainasta sekä saattaisi armeijansa rauhan kannalle.
- Laivasto tuli siirtää Venäjälle jääneisiin satamiin tai riisua aseista.
- RAUHANSOPIMUS ALLEKIRJOITETTIIN BRESTISSÄ 3.3.1918.
Helsinkiin kootut alukset jaettiin taisteluarvon mukaisiin ryhmiin: ensimmäiseen ja toiseen ryhmään kuuluivat linjalaivat ja risteilijät, kolmanteen ryhmään muut sotalaivat ja alukset:
ENSIMMÄINEN RYHMÄ, johon kuuluivat linjalaivat "Petropavlovsk", "Sevastopol", "Gangut" ja "Poltava" sekä risteilijät "Rurik", "Bogatyr" ja "Admiral Makarov" lähti Helsingistä 12.3.1918 jäänmurtajien "Jermak" ja "Volynets" avustamana. Saattueelle muodostuivat uhkaksi valkoisten suomalaisten valtaamat, saattueen reitillä sijaitsevat Suursaari (7.3.1918) sekä Lavansaari ja Somero (11.3.1918). Jää oli paksua, sää tuulinen ja lämpötila alimmillaan -9 C. Alukset saapuivat 17.3.1918 Kronstadtiin kuljettuaan noin 150 kilometrin matkan.
Venäläisten tilanne alusten siirtoa ajatellen vaikeutui huomattavasti, kun valkoiset suomalaiset kaappasivat jäänmurtajat "Tarmon" (3.3.1918), "Volynetsin" (29.3.1918) sekä "Tshernomorski no. 1:n" ja luovuttivat ne saksalaisten käyttöön. Saksalaisten maihinnousu Hankoon 3.4.1918 vaikeutti tilannetta edelleen.
Ennen saksalaisten maihinnousua venäläiset räjäyttivät Hangossa olleet sukellusveneensä, joita ei voitu siirtää ilman jäänmurtajia.
TOINEN ALUSRYHMÄ lähti Helsingistä 5.4.1918, ja siihen kuuluivat linjalaivat "Andrei Pervozvannyi" ja "Respublika" (ex Imperator Pavel I), risteilijät "Bajan" ja "Oleg" sekä sukellusveneet "Tur", "Rys" ja "Tigr".
VENÄLÄISTEN ALUSTEN OHELLA HELSINGISSÄ OLI MYÖS ENGLANTILAINEN, komentaja Cromien sukellusvenelaivue, jonka Englanti oli 1915 lähettänyt Venäjän laivaston avuksi. Englantilaiset katsoivat jääolosuhteiden estävän alusten siirron Kronstadtiin ja siksi he räjäyttivät ne 3. - 5.4.1918. Veneet upotettiin 1,5 mailin päähän Harmajasta.
KOLMANTEEN ALUSRYHMÄÄN kuului kaikkiaan 167 alusta. Ryhmän ensimmäiset alukset lähtivät Helsingistä 7.4.1918 ja viimeiset 12.4.1918, jolloin kaupungissa käytiin jo taisteluita saksalaisten ja punaisten välillä.
- Saksalainen risteilijä Kolberg Helsingin Eteläsatamassa 1918
http://www.helsinki.fi/~jjeerola/kolberg.jpg
- Ja ruotsalainen rannikkopanssarilaiva Thor Ahvenanmaalla
http://www.helsinki.fi/~jjeerola/thor.jpg
- Venäjän Baltian laivasto Japaninmerellä 1905
http://portsmouthpeacetreaty.org/process/war/images/43aTsushimaFleetLg.jpg
Saksan ja Venäjän välinen B-L:n täydennyssopimus allekirjoitettiin Berliinissä 27.8.1918.
Sopimuksen mukaan Venäjä sitoutui kaikin keinoin poistamaan liittoutuneiden joukot kuolasta ym. niiltä nurkilta.
Saksa puolestaan lupasi, että suomalaisten taholta ei tapahtuisi hyökkäyksiä Venäjälle.
Jos Venäjä ei pysty nopeasti karkottamaan liittoutuneita (kuten ei pystynytkään ja senhän saksalaiset hyvin tiesivät sopimusta sorvatessaan)
oli Saksa oikeutettu ryhtymään samaan operaatioon tarvittaessa suomalaisilla joukoilla vahvistettuna.(yllättävää;)
Tässä tapauksessa Venäjän ei sopimuksen mukaan saanut katsoa operaatiota itseään kohti suunnatuksi eikä se siten saanut haitata mahdollisen suomalais-saksalaisen operaation etenemistä.
Kun liittoutuneet joskus olisi karkotettu, vetäytyisivät joukot miehittämiltään Venäjän aluilta ja sinne palautettaisiin venäläinen hallinto.
Samaten sopimuksen mukaan Venäjä sitoutuu ottamaan vastaan kaikki suomalaiset punakaartilaiset, jotka haluavat venäjälle. Näin he menettäisivät suomen kansalaisuuden mutta saisivat samalla venäläisen tilalle.
Näitä punakaartilaisia ei saisi sopimuksen mukaan käyttää sotilaallisesti Suomea vastaan.
Jotenkin tähän tyyliin se meni.
Lähteenä Aarno Pakaslahden kirjoitus Historiallisessa aikakauskirjassa. Brest-Litovskin rauhan lisämääräykset. Helsinki 1926
Ovelaa suurvaltapeliä Saksalta. Muka ajamalla liittoutuneet pois kuolasta ym. kuin kelpo kaveri konsanaan saisi Saksa suoran hyökkäystien Pietarin kimppuun.
Suomen lahden etelärannalla se olikin valmiina, sillä Saksa oli vallannut Eestin.
Venäjä oli pakkorauhan edessä ja suostui käytännössä Saksan saneluehtoihin.
Saksa oli vielä syksyllä 1918 voimissaan ja uhka Pietarin päänmenoksi oli todellinen. Mannerheimkin oli täysillä mukana valtaushaaveissa ja lukuisat heimoaktivistit puuhasivat sahajauho päässä höyryten "karelialaista" ja rotupuhdasta suur-Suomea.
Nopeasti tapahtunut luhistuminen Saksan länsirintamalla teki tyhjäksi myös tämän yrityksen.
Saksalaisten nyt puolestaan jouduttua sanerauhan kohteeksi, sanoi Venäjä irti B-L:n rauhansopimuksen, koska se ei katsonut Saksan keisarin kanssa tekemää sopimusta enää kelpoiseksi.
Lisätietoja asiasta: Jouko Vahtola. Saksan idänpolitiikan tavoitteet ja Suomen asema 1918. Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen vuosikirja XII. Oulu 1988.
Jotenkin tuo kuvio on tuttu. Operaatio Barbarossa olikin sen päivitetty laitos.- turkulaisukko
Tiedän, että Tampereella on hyviä divareita ja paljon, ymmärrettävistäkin syistä, mutta kyllä "Putkis-Kallu" tarvitsee 'uppdeittausta', siis:
NEUVOSTO-VENÄJÄN JA SAKSAN väliset rauhanneuvottelut olivat alkaneet 3.12.1917 Itä-Puolassa noin 30.000 asukkaan Brest-Litovskin kaupungissa.
http://www.firstworldwar.com/photos/graphics/ww_brestlitovsk_01.jpg
- ASELEPOSOPIMUS allekirjoitettiin 15. joulukuuta 1917. Mielenkiintoista tässä kohtaa on se, että kaikkien suomalaistenkin vaippanatsien yöllisten hurmosten riemurasia Karl Gustanovich palasi Suomeen ja - Hesaan, eikä muuten lähtenyt Tampereelle - VIELÄ!
- Missäpä oli ukko piileksinyt Kornilovin kapinan jälkilöylyjä yli kolme kuukautta?
Venäjä oli tällöin ehdottanut myös länsivalloille raunhanneuvottelujen aloittamista Saksan kanssa, mutta nämä olivat kieltäytyneet.
Venäjän ja Saksan neuvottelut jatkuivat aina helmikuuhun saakka, jolloin 16.2.1918 saksalaiset ilmoittivat venäläisten edustajalle Brestissä aloittavansa sotatoimet 18.2.1918 klo 12.00.
- Saksalaiset valtasivat Tallinnan 25.2.1918. Tässä tilanteessa ja siis keväällä 1918 jääkäreidenkin palatessa Suomeen ja Vaasaan Lenin ja Trotsky alkoivat tosissaan pelätä, että Hindenburgin ja von Ludendorfin joukot lähtenevät etenemään Petrogradiin ja olivat pakotettuja tuon ajan näkökulmasta Venäjän kannalta erittäin koviin rauhanehtoihin.
Kansankomissaarien neuvosto sai 23.2.1918 Saksan uudet, tiukentuneet rauhanehdot:
http://cla.calpoly.edu/~lcall/brest_litovsk.jpg
- Venäjä luopuisi Puolasta, Liettuasta, Kuurinmaasta, Liivinmaasta ja Virosta.
- Venäjä vetäisi joukkonsa pois Suomesta ja Ukrainasta sekä saattaisi armeijansa rauhan kannalle.
- Laivasto tuli siirtää Venäjälle jääneisiin satamiin tai riisua aseista.
- RAUHANSOPIMUS ALLEKIRJOITETTIIN BRESTISSÄ 3.3.1918. - vanha patriootti
turkulaisukko kirjoitti:
Tiedän, että Tampereella on hyviä divareita ja paljon, ymmärrettävistäkin syistä, mutta kyllä "Putkis-Kallu" tarvitsee 'uppdeittausta', siis:
NEUVOSTO-VENÄJÄN JA SAKSAN väliset rauhanneuvottelut olivat alkaneet 3.12.1917 Itä-Puolassa noin 30.000 asukkaan Brest-Litovskin kaupungissa.
http://www.firstworldwar.com/photos/graphics/ww_brestlitovsk_01.jpg
- ASELEPOSOPIMUS allekirjoitettiin 15. joulukuuta 1917. Mielenkiintoista tässä kohtaa on se, että kaikkien suomalaistenkin vaippanatsien yöllisten hurmosten riemurasia Karl Gustanovich palasi Suomeen ja - Hesaan, eikä muuten lähtenyt Tampereelle - VIELÄ!
- Missäpä oli ukko piileksinyt Kornilovin kapinan jälkilöylyjä yli kolme kuukautta?
Venäjä oli tällöin ehdottanut myös länsivalloille raunhanneuvottelujen aloittamista Saksan kanssa, mutta nämä olivat kieltäytyneet.
Venäjän ja Saksan neuvottelut jatkuivat aina helmikuuhun saakka, jolloin 16.2.1918 saksalaiset ilmoittivat venäläisten edustajalle Brestissä aloittavansa sotatoimet 18.2.1918 klo 12.00.
- Saksalaiset valtasivat Tallinnan 25.2.1918. Tässä tilanteessa ja siis keväällä 1918 jääkäreidenkin palatessa Suomeen ja Vaasaan Lenin ja Trotsky alkoivat tosissaan pelätä, että Hindenburgin ja von Ludendorfin joukot lähtenevät etenemään Petrogradiin ja olivat pakotettuja tuon ajan näkökulmasta Venäjän kannalta erittäin koviin rauhanehtoihin.
Kansankomissaarien neuvosto sai 23.2.1918 Saksan uudet, tiukentuneet rauhanehdot:
http://cla.calpoly.edu/~lcall/brest_litovsk.jpg
- Venäjä luopuisi Puolasta, Liettuasta, Kuurinmaasta, Liivinmaasta ja Virosta.
- Venäjä vetäisi joukkonsa pois Suomesta ja Ukrainasta sekä saattaisi armeijansa rauhan kannalle.
- Laivasto tuli siirtää Venäjälle jääneisiin satamiin tai riisua aseista.
- RAUHANSOPIMUS ALLEKIRJOITETTIIN BRESTISSÄ 3.3.1918."Mannerheim valmisteli kesällä vastavallankumousta ylipäällikkö Lavr Kornilovin kanssa. Vallankaappaus Aleksandr Kerenskin hallitusta vastaan epäonnistui ja kenraali Kornilov vangittiin. Gustaf erotettiin armeijasta.
Mannerheim palasi joulukuussa Suomeen, jossa myös oli puhjennut levottomuuksia. Senaatin puheenjohtaja Pehr Svinhufvud nimitti Gustafin hallituksen joukkojen ylipäälliköksi. Gustaf riisui Pohjanmaalla olevat venäläiset aseista sekä rakensi lähes tyhjästä talonpoikaisarmeijan, joka kukisti punaiset kapinalliset Tampereen ja Viipurin verisissä taisteluissa.
Voittoisan sodan jälkeen Mannerheim erosi armeijasta, koska hän ei hyväksynyt Saksan vaikutusvallan lisäämistä Suomessa."
Lähde:
Mannerheim,Valkoinen kenraali 1914 – 1918
Kannen kuva: Sotamuseo
Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2004 - astrologi
"Saksan ja Venäjän välinen B[rest]-L[itovski]n
täydennyssopimus allekirjoitettiin Berliinissä
27.8.1918."
Onkohan Kallu trotskilainen kun trotskilaisittain
käyttää vieläkin Venäjän vanhaa kalenteria? - Kalevipoeg
astrologi kirjoitti:
"Saksan ja Venäjän välinen B[rest]-L[itovski]n
täydennyssopimus allekirjoitettiin Berliinissä
27.8.1918."
Onkohan Kallu trotskilainen kun trotskilaisittain
käyttää vieläkin Venäjän vanhaa kalenteria?Astrologi muistelee B-L rauhan lisäystä sotakorvauksista. B-L ei 1917 sisältänyt Suomesta mitään, sehän olisi tehty silloisten olosuhteiden mukaan. vasta keväällä 18 syntyi laaja suojavyöhyke Saksalle (mm Suomi. Venäjä irtisanoi rauhansopimuksen syksyllä 1918 ja Suomihan vapautui valtiosopimuksesta Saksaan ja sai taas itsenäisyyden. Venäjä uudisti B-L sopimuksen Rapallossa 22 sallien Saksan asekehittelyn Venäjällä ja sitten Saksa ja NL sopivat taas rajoista. Suomi olikin taas Venäjän etupiirissä minkä sitten Jaltassa hyväksyivät myös länsivallat. Rapalloa pidetään syystä B-L jatkona vaikutuksiltaan.
- tietoo?
se wanha höyry pursi joka oli ennen nimellä nagu oli punalaivastossa. oli pari vuotta sitten savonlinnassa vielä nimellä figaro. nyt ehkä helsingissä
suomi on nyt vapaa maa? haaveeks jäi dikraattori mannerin.... - lisäpöytäkirjat
Ainoastaan KomuKallu osasi vastata auttavasti vaikka komuprobagandaa piti sinnekin heittää sekaan. Voisitko mahdollisesti tarkentaa lähdetietoja?
Muut vastaukset oli täyttä soopaa tai asian vierestä.
Tule apuun, Nimierkki. - artturi4
Brest Litovskin rauhansopimus on Suomen itenäisyyden kannalta tärkein sopimus mitä koskaan on tehty. Se osaltaan on esimerkki siitä, miten tavallaan sattumanvaraisesti ihmisten (poliittisten päätäjien) irrationaalinen toiminta muotoilee tulevia kehityskulkuja toisille edulliseen toisille taas epäedulliseen suuntaan.
- Oiskonäinkin
》Ovelaa suurvaltapeliä Saksalta. Muka ajamalla liittoutuneet pois kuolasta ym. kuin kelpo kaveri konsanaan saisi Saksa suoran hyökkäystien Pietarin kimppuun.
Suomen lahden etelärannalla se olikin valmiina, sillä Saksa oli vallannut Eestin.
Venäjä oli pakkorauhan edessä ja suostui käytännössä Saksan saneluehtoihin.《
Treen komukka horisee älyttömiänsä: Venäjähän oli käytännössä jo antautunut Saksalle. Siitä todisteena B-L rauhansopimus ja Rapallon sopimus, sekä syksyllä 1918 tehdyt lisäsopimukse. Mitään väyliä Pietariin ei tarvittu kun Venäjä oli jo kukistettu sotilaallisesti ja irrotettu sodasta. Lisäksi se oli menettänyt valtavat alueet lännessä. - Totuus-Marskista
#"Mannerheim valmisteli kesällä vastavallankumousta ylipäällikkö Lavr Kornilovin kanssa. Vallankaappaus Aleksandr Kerenskin hallitusta vastaan epäonnistui ja kenraali Kornilov vangittiin. Gustaf erotettiin armeijasta.#
Ei M. ollut mukana Kornilovin puuhissa kuin ehkä hengessä.
M. ei hyväksynyt Kerenskin hallituksen toimia armeijan kurin laskemisessa eli demokratisoimisessa.
Loukkaannuttuaan ratsastusonnettomuudessa syyskuussa 1917 hän siirtyi Odessaan sairaslomalle. Sinne hän sai armeijan yleisesikuntapäällikön 22.9.17 päivätyn kirjeen. jossa hänet ylipäällikön käskystä siirrettiin reserviin "nykyisiin oloihin sopeutumattomana".
Toisin sanoen M. katsottiin liian oikeistolaiseksi.
Paluumatkalla Suomeen hän ilmoittautui Venäjän yleisesikunnassa Pietarissa ilmoittaen olevansa Suomen kansalainen ja niin ollen sanoutuvansa irti Venäjän palveluksesta.
Suomessa hän liittyi Sotilaskomiteaan, joka määrättiin viralliseksi elimeksi. Sen puheenjohtajaksi valittu Mannerheim sai 15.1. 18 määräyksen ylipäälliköksi E-Pohjanmaalle ja käskyn palauttaa järjestys.
Loppu on historiaa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1921331Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1221148- 70870
- 48864
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53790Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva50745- 53712
- 33692
- 60689
- 52667