Kevennys: Kuka kirj. 5.Moos. kirjan?

Aivan oikeat vastaukset tuli adventistilta!

Tuon moni tiesi jo entuudestaan, että "Tie Jeesuksen
luo" on Hessu Hopon käsialaa.

Ja koska Jobin kirja on vanhin raamatunkirjoitus,
niin toiki Job on kirjoittanut 5. Moos. myös.

"Mikodemus" - uskomme, että hän kirjoitti Heprealaisille, sillä täyttä hepreaa tuo nimikin.

kiitti kauhiast sulle, atventtimies

Hyviä vastauksia, mutta yksikään ei ole ihan varmaa.

Tietenkin egyptiläisen kasvatuksen saanut Mooses
osasi kirjoittaa. Hän ei kuitenkaan itse kirjoittanut kaikkea, mikä sisältyy niihin kirjoihin, jotka ovat saaneet hänestä, kertomuksen
päähenkilöstä, nimensä.
Mutta hänen oppilaansa, lähinnä ne papilliset
oikeuslauselmien antajat, joiden tehtvänä oli hänen välittämänsä LAIN tallentaminen, kehittäminen ja soveltaminen - ovat suuren mestarin hengessä pitkän ajan kuluessa kirjoittaneet konaista viisi kirjaa, jotka muodostavat Raamattumme ensimmäisen kirja
kokoelman: Mooseksen kirjat.
(Aimo T Nikolainen).

Mooseksen kirjat saivat lopullisen muotonsa vasta
paljon Moosesta myöhemmin. Mm. kuningas Jerobeam
II:n hallitessa vv. 786-746 ja viimeistely tapahtui pappi ja kirjanoppinut Esran toimesta
v. 444. (eKr) - siis nykyisen muotonsa ja laajuutensa.

Heprealaiskirje on tuntematonta käsialaa.
Kirjoittaja voisi olla Paavali ja Paavalilla olisi
perusteita esiintyä nimettömänä hebrealaisille
kirjoittaessaan.
Sillä Jerusalemissahan sovittiin yksimielisesti
apostolien kesken, että Paavali keskittyy pakanoihin.

Totuus lienee, ettei Paavali kirjoittanut sitä,
vaan jompikumpi Paavalin LÄHEISISTÄ työtovereista: Barnabas tai Apollos. Nimettöminä heidänkin oli
syytä esiintyä.

Apollos Efesoksessa ja Korintissa

Apt 18:24
Efesokseen tuli Apollos, Aleksandriassa syntynyt juutalainen, joka oli etevä puhuja ja tunsi kirjoitukset perin pohjin.
[1. Kor. 1:12, 3:4, 4:6, 16:12; Tit. 3:13].

Hebr 13:22
Veljet, pyydän teitä kestämään nämä kehotuksen sanat, olenhan kirjoittanut aivan lyhyesti.

Apt 4:36
Niinpä Joosef, jota apostolit kutsuivat Barnabaaksi - se on käännettynä: kehoittaja - leeviläinen, syntyisin Kyprosta.

Barnabas on hyvinkin voinut käyttäytyä nimensä
mukaisesti. Raamatulliset nimet yleensäkin ovat
enteellisiä ja jolleivat ole olleet, niin Herra
on antanut lapselleen uuden ja enteellisen nimen.

Matteuksen ja Luukkaan aikoihin Heprealaiskirje
on kirjoitettu. Luultavasti niille heprealaisille
papeille, jotka asustivat luolassa - ns. essealaisille.
Nämä eivät olleet tietoisia Jeesuksesta, vaan
eristäytyneitä olivat ja tahtoivat, tämä pappissuku, säilyttää puhtaana aaronilaisen
perinnön.
Eivät siis tunnustaneet leeviläistä pappeutta.
Tämä selittäisi sen, miksi heprealaiskirjeessä
niin kovasti huomioidaan vanha aaronilainen aika.

"Tie Jeesuksen luo" - sitä pidetään tosin EGW:n
artikkelikokoelmana, mutta jotkut ovat varmoja
siitä, että EGW:n sihteeri olisi sen itse luonut.

Oletettavasti jokaisessa 3 tapauksessa on ollut
tiimi toiminnassa.

AnttiVKantola kirjoitti:

Hyviä vastauksia, mutta yksikään ei ole ihan varmaa.

Tietenkin egyptiläisen kasvatuksen saanut Mooses
osasi kirjoittaa. Hän ei kuitenkaan itse kirjoittanut kaikkea, mikä sisältyy niihin kirjoihin, jotka ovat saaneet hänestä, kertomuksen
päähenkilöstä, nimensä.
Mutta hänen oppilaansa, lähinnä ne papilliset
oikeuslauselmien antajat, joiden tehtvänä oli hänen välittämänsä LAIN tallentaminen, kehittäminen ja soveltaminen - ovat suuren mestarin hengessä pitkän ajan kuluessa kirjoittaneet konaista viisi kirjaa, jotka muodostavat Raamattumme ensimmäisen kirja
kokoelman: Mooseksen kirjat.
(Aimo T Nikolainen).

Mooseksen kirjat saivat lopullisen muotonsa vasta
paljon Moosesta myöhemmin. Mm. kuningas Jerobeam
II:n hallitessa vv. 786-746 ja viimeistely tapahtui pappi ja kirjanoppinut Esran toimesta
v. 444. (eKr) - siis nykyisen muotonsa ja laajuutensa.

Heprealaiskirje on tuntematonta käsialaa.
Kirjoittaja voisi olla Paavali ja Paavalilla olisi
perusteita esiintyä nimettömänä hebrealaisille
kirjoittaessaan.
Sillä Jerusalemissahan sovittiin yksimielisesti
apostolien kesken, että Paavali keskittyy pakanoihin.

Totuus lienee, ettei Paavali kirjoittanut sitä,
vaan jompikumpi Paavalin LÄHEISISTÄ työtovereista: Barnabas tai Apollos. Nimettöminä heidänkin oli
syytä esiintyä.

Apollos Efesoksessa ja Korintissa

Apt 18:24
Efesokseen tuli Apollos, Aleksandriassa syntynyt juutalainen, joka oli etevä puhuja ja tunsi kirjoitukset perin pohjin.
[1. Kor. 1:12, 3:4, 4:6, 16:12; Tit. 3:13].

Hebr 13:22
Veljet, pyydän teitä kestämään nämä kehotuksen sanat, olenhan kirjoittanut aivan lyhyesti.

Apt 4:36
Niinpä Joosef, jota apostolit kutsuivat Barnabaaksi - se on käännettynä: kehoittaja - leeviläinen, syntyisin Kyprosta.

Barnabas on hyvinkin voinut käyttäytyä nimensä
mukaisesti. Raamatulliset nimet yleensäkin ovat
enteellisiä ja jolleivat ole olleet, niin Herra
on antanut lapselleen uuden ja enteellisen nimen.

Matteuksen ja Luukkaan aikoihin Heprealaiskirje
on kirjoitettu. Luultavasti niille heprealaisille
papeille, jotka asustivat luolassa - ns. essealaisille.
Nämä eivät olleet tietoisia Jeesuksesta, vaan
eristäytyneitä olivat ja tahtoivat, tämä pappissuku, säilyttää puhtaana aaronilaisen
perinnön.
Eivät siis tunnustaneet leeviläistä pappeutta.
Tämä selittäisi sen, miksi heprealaiskirjeessä
niin kovasti huomioidaan vanha aaronilainen aika.

"Tie Jeesuksen luo" - sitä pidetään tosin EGW:n
artikkelikokoelmana, mutta jotkut ovat varmoja
siitä, että EGW:n sihteeri olisi sen itse luonut.

Oletettavasti jokaisessa 3 tapauksessa on ollut
tiimi toiminnassa.

Lue lisää

Paavali kirjoitti heprealaiskirjeen, väittää Nikolainen mitä väittää. Maailman johtava heprealaiskirjeen tutkija (ei-adventisti) on vakuuttunut siitä, että Paavali sen kirjoitti. Samoin sanovat kirkkoisät. Se on vain tämä historialliskriittinen koulukunta, joka ei mitään hyväksy eikä usko.

Fanny Bolton ei kirjaa Tie Kristuksen Luo laatinut. Hän oli kyllä Ellen Whiten sihteeri, mutta valehteli kirjoittaneensa kirjan. Myöhemmin katui ja julkisesti esitti valehdelleensa ja pyysi anteeksi.

AnttiVKantola kirjoitti:

Hyviä vastauksia, mutta yksikään ei ole ihan varmaa.

Tietenkin egyptiläisen kasvatuksen saanut Mooses
osasi kirjoittaa. Hän ei kuitenkaan itse kirjoittanut kaikkea, mikä sisältyy niihin kirjoihin, jotka ovat saaneet hänestä, kertomuksen
päähenkilöstä, nimensä.
Mutta hänen oppilaansa, lähinnä ne papilliset
oikeuslauselmien antajat, joiden tehtvänä oli hänen välittämänsä LAIN tallentaminen, kehittäminen ja soveltaminen - ovat suuren mestarin hengessä pitkän ajan kuluessa kirjoittaneet konaista viisi kirjaa, jotka muodostavat Raamattumme ensimmäisen kirja
kokoelman: Mooseksen kirjat.
(Aimo T Nikolainen).

Mooseksen kirjat saivat lopullisen muotonsa vasta
paljon Moosesta myöhemmin. Mm. kuningas Jerobeam
II:n hallitessa vv. 786-746 ja viimeistely tapahtui pappi ja kirjanoppinut Esran toimesta
v. 444. (eKr) - siis nykyisen muotonsa ja laajuutensa.

Heprealaiskirje on tuntematonta käsialaa.
Kirjoittaja voisi olla Paavali ja Paavalilla olisi
perusteita esiintyä nimettömänä hebrealaisille
kirjoittaessaan.
Sillä Jerusalemissahan sovittiin yksimielisesti
apostolien kesken, että Paavali keskittyy pakanoihin.

Totuus lienee, ettei Paavali kirjoittanut sitä,
vaan jompikumpi Paavalin LÄHEISISTÄ työtovereista: Barnabas tai Apollos. Nimettöminä heidänkin oli
syytä esiintyä.

Apollos Efesoksessa ja Korintissa

Apt 18:24
Efesokseen tuli Apollos, Aleksandriassa syntynyt juutalainen, joka oli etevä puhuja ja tunsi kirjoitukset perin pohjin.
[1. Kor. 1:12, 3:4, 4:6, 16:12; Tit. 3:13].

Hebr 13:22
Veljet, pyydän teitä kestämään nämä kehotuksen sanat, olenhan kirjoittanut aivan lyhyesti.

Apt 4:36
Niinpä Joosef, jota apostolit kutsuivat Barnabaaksi - se on käännettynä: kehoittaja - leeviläinen, syntyisin Kyprosta.

Barnabas on hyvinkin voinut käyttäytyä nimensä
mukaisesti. Raamatulliset nimet yleensäkin ovat
enteellisiä ja jolleivat ole olleet, niin Herra
on antanut lapselleen uuden ja enteellisen nimen.

Matteuksen ja Luukkaan aikoihin Heprealaiskirje
on kirjoitettu. Luultavasti niille heprealaisille
papeille, jotka asustivat luolassa - ns. essealaisille.
Nämä eivät olleet tietoisia Jeesuksesta, vaan
eristäytyneitä olivat ja tahtoivat, tämä pappissuku, säilyttää puhtaana aaronilaisen
perinnön.
Eivät siis tunnustaneet leeviläistä pappeutta.
Tämä selittäisi sen, miksi heprealaiskirjeessä
niin kovasti huomioidaan vanha aaronilainen aika.

"Tie Jeesuksen luo" - sitä pidetään tosin EGW:n
artikkelikokoelmana, mutta jotkut ovat varmoja
siitä, että EGW:n sihteeri olisi sen itse luonut.

Oletettavasti jokaisessa 3 tapauksessa on ollut
tiimi toiminnassa.

Lue lisää

ei pidä paikkaansa. Se perustuu 1800-luvun raamatunkieltäjien väitteisiin.