hei!
mitä eroa on tontilla ja määräalalla?
mitä eroa on tontilla ja määräalalla?
tontti vai määräala
minttu
32923
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Periaatteessa ne ovat samoja tarkoittavia, mutta määräala voi olla myös esim. rakennuskiellossa oleva maa-alue.
Tontillahan tarkoitetaan rakentamiskelpoista aluetta.
5.7.1 Määräalan käsite
KML 20.1 §, KRA 8.1 §
Määräala käsittää yhdestä rekisteriyksiköstä yhdellä saantoasiakirjalla luovutetun tai pidätetyn yksi- tai useampipalstaisen alueen.
Kiinteistöstä luovutettu tai pidätetty yhteisalueosuus tai määräosa tällaisesta osuudesta rekisteröidään samalla tavalla kuin määräala. KML 131.2 §, KRA 8.4 §. Silloin kun yhteisalueosuus seuraa määräalaa, osuudelle ei anneta eri määräalatunnusta.
Kiinteistön omistajan omiin nimiin lohkottavaksi pyydetylle alueelle ei anneta määräalatunnusta.
Maanmittaustoimiston, sisäasiainministeriön tai valtioneuvoston päätöksellä kunnasta toiseen siirrettävälle kiinteistön osalle ei anneta määräalatunnusta kameraalista lohkomista varten.
Määräalasta tai kiinteistöstä luovutettu murto-osa (esim. 1/3) ei ole määräala.
5.2.1 Lohkominen
Lohkomisen emäkiinteistö voi olla kiinteistö tai yhteinen alue mutta ei yleinen tie. Lohkomalla muodostetaan tiloja, tontteja ja yleisiä alueita, mutta erityisistä syistä lohkokiinteistö voi olla muunkinlaatuinen kiinteistö.
Lohkomisessa ovat rekisteröinnin kannalta tärkeitä seikkoja mm. seuraavat:
muodostajamääräalat tai muut muodostajayksiköt;
lakkaako emäkiinteistö vai ei;
kantakiinteistöä koskeva merkintä;
lohkokiinteistön hyväksi perustetut uudet rasite- ja tieoikeudet;
emäkiinteistön hyväksi aikaisemmin perustettujen rasite- ja muiden oikeuksien kohdistuminen uusille kiinteistöille;
emäkiinteistöä rasittavien rasite- ja muiden oikeuksien sekä maankäytön rajoitusten kohdistuminen muuttuneessa kiinteistöjaotuksessa; sekä
emäkiinteistön yhteisalueosuuksien jakautuminen muodostetuille kiinteistöille.
Edellä mainittujen työvaiheiden huolellisen käsittelyn tärkeys korostuu yhteis- ja siirtolohkomisissa.
Määräalatunnusta ei tarvita omiin nimiin lohkomisessa.
Lohkomisen vaikutus kiinteistötunnukseen on käsitelty kohdassa 5.1.4.
Kameraalisessa lohkomisessa toiseen kuntaan siirrettävä kiinteistön osa rekisteröidään suoraan vastaanottavaan kuntaan. Määräalatunnusta ei tarvita, koska luovutusta ei ole tapahtunut.
Silloin kun kokonainen yhteinen alue muodostetaan lohkomalla kiinteistöksi tai siirretään kiinteistöön (KML 20.3 §), yhteinen alue lakkaa. Jos yhteisestä alueesta on osakasluettelo, myös osakaskiinteistöjen kohdalle tulee merkintä yhteisen alueen lakkaamisesta.
Tontin lohkomisessa voi muodostajayksikköinä olla määräalojen lisäksi kokonaisia kiinteistöjä tai yhteisiä alueita. Tontin kiinteistötunnuksen sijaintialue-, ryhmä- ja yksikkönumero muodostetaan seuraavasti:
sijaintialuenumero on kunnanosan numero;
ryhmänumero on asemakaavan mukaisen korttelin numero (ilman mahdollista kunnanosan numeroa);
yksikkönumero on tonttijaon mukaisen tontin numero
Jos kunnanosia ei ole asemakaavassa tai erillisessä tonttijaossa numeroitu, on syytä neuvotella kunnan kanssa.
Yleisen alueen sijaintialueen tunnus muodostetaan samalla tavoin kuin tontin tunnus. Ryhmänumero on katualueille 9901. Muihin tarkoituksiin lohottavien yleisten alueiden ryhmänumerot selviävät JHS 138:sta. Yleisen alueen yksikkönumeroksi JAKO-järjestelmä antaa ensimmäisen vapaan numeron ao. ryhmässä. Myös yleinen alue voi muodostua kokonaisista rekisteriyksiköistä.
Määräala on maa-alue, joka ei ole ollut vielä toimituskäsittelyssä muodostettavaksi reksiterikiinteistöksi.
Tälläinen alue on joko kartalla tai maalla osoitettu alue, joka on kaupan kohteena tai maanomistajan osoittamana alueeena. Kun on kyseessä tälläisen maa-alueen kauppa tai muu luovutus niin on määräalalle haettava lainhuutoa omistusoikeuden kirjaamiseksi.
Lainhuudon saatuaan kiinteistö lohotaan eli maanmittausviranomainen tutkii lohkomisessa kiinteistönmuodostuksen edellytykset sekä käsittelee muut toimitukseen kuuluvat asiat ja määräala lohotaan kiinteistöksi, joka on asemakaava-alueella tontti. Lohkomisen saavutettua lain voiman merkitään tontti rekisteriin ja tämä on tontti asemakaava-alueella.
Siis: Määräala on pelkkä kaupan osapuolien sopima maa-alue joko kartalla tai muulla tavalla esitettynä ja tontti on tämä alue lainhuudatettuna toimituksen läpäisseenä rekisteriin merkittynä ja mahdollisesti maastossa pyykitettynä.
Kaavatontti on kaavassa tontiksi varattu alue.
Muistatahan, että määräalakauppaan tarvitaan kaupanvahvistajan kaupanvahvistus.