Eräät kreationistit täällä innokkaasti esittelevät näkemyksiään rappeutumisesta ja rappeutumislajitumisesta. Mutta olisi kiva nähdä jossain tuon rappeutumisen määritelmä.
Mistäköhän se löytyy? Ja mitäköhän sanaa tuosta rappeutumisesta englannin kielessä käytetään? Degeneration, vai mikä? Voisi vaikka tutkia, mitä julkaisuja tuosta rappeutumisesta ja rappeutumislajiutumisesta maailmalta löytyy.
Mistäköhän se löytyy? Ja mitäköhän sanaa tuosta rappeutumisesta englannin kielessä käytetään? Degeneration, vai mikä? Voisi vaikka tutkia, mitä julkaisuja tuosta rappeutumisesta ja rappeutumislajiutumisesta maailmalta löytyy.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Rappeutuminen ei tarkoita tieteellisessä mielessä yhtään mitään.
Kreationistit ovat keksineet koko käsitteen, jolla sitten selittävät sitä, että maailma ei ole täydellinen.
Maailmahan ei voi olla sellainen kuin sen pitäisi olla, koska Eeva söi omenan ja ihmiset muuttuivat syntisiksi.
Siis Kreationistien mielestä tämä maailma jossa elämme on jonkinlainen "rangaistus maailma" jota termillä rappeutuminen aina selitetään, kun ei ole mitään älykästä sanottavaa.
Rappeutuminen on vähän kuin "Jumala sen loi" kortti, jonka voi aina lyödä pöytään, kun ymmärrys loppuu.
Rappeutuminen on esillä jokaisessa tilanteessa jossa populaatiota syntyy sukusiitoksena. Koirien jalostus on nopean rappetuttamisen kautta synnytettyä.
Tällöin estetään lajin alkuperäisen perimärikkauden osallisuus rodun aikaansaamiseksi.
Yksilöinä emme peri koskaan molempien vanhempiemme koko perimän sisältöä.
Siten monen jälkeläisen kautta vanhempien perimää voidaan säilyttää tuleville sukupolville monipuolisempana kuin vain yhden jälkeläisen välityksellä .
Tämä on tieteellisesti todistettavissa toistettavilla kokeiluilla.
Tämä tosiasia on tukee rappeutumisteorian paikkansapitävyyden puolesta.
Rappeutumisteoriahan voidaan testata. Sen mukaan uudessa kapeassa populaatiossa tapahtuneet muutokset johtuvat geenipoolin kaventumisesta ja pelkistymisestä. Siis kaikki rotuominaisuuksia tuottavat alleelit ja alleeliyhdistelmät ovat peräisin alkuperäisestä kantapopulaatiosta. Jos uudesta kapeasta populaatiosta löydetään alleeleja tai jopa geenejä joita kantapopulaatiolla ei ole, rappeutumisteoria falsifioutuu.
Joten eiköhän aloiteta testaaminen?
Rappeutumissupolvien määrä on sitä pienempi mitä vähemmillä jälkeläisillä sukusiitosta harjoitetaan per sukupolvi koska vanhempien perimästä saadaan talteen pienempi osa sukupolven aikana.
erotetaan jostain lajista osapopulaatio jonka yksilömäärä on liian pieni muodostaakseen elinkelpoisen kannan. silloinhan erilaistumista ei tapahdu? Mitenkäs tähän sopeutuukaan sittetämä legendaarinen myytti tulvasta, kun veljekset sikiää siihenmalliin että täyttävät maailman. hassua.
Valttujen Palojen tiedeuutisissa kerrottiin että vanhenpien ikä vaikuttaa suoraan lasten odotettavissa olevaan elinikään.
Verrokkiryhmissä vertailtiin esikoisten määrää sisarusten vanhimpina eläjinä ja todettiin, että nuorena siitetyt esikoiset elivät todennäköisesti vanhemmiksi kuin heidän 10 vuotta myöhemmin syntyneet samoista vanhemmista syntyneet lapaset. Tuolloin saatiin vanhemmille lapsille kerroin 1,7/1.
Ja tuo pitkäikäisyys periytyy jälleen seuraavaan sukupolveen.
Suku kuolee kokonaan sukupuuttoon varmimmin jos monessa sukupolvessa lapset saadaan vanhoina ja niitä on vähän.
Nyky-yhteiskunta siis on kehittyneissä maissa edistämässä omaa häviötään.
...kerrot meille mihin tämä rappeutuminen perustuu. Niin, mihin biokemialliseen prosessiin. Vai väitätkö että se johtuu yliluonnollisista rappeutumispiruista?
Miksi pitää perustella sellaista, josta ei ollut mainittu muuta, kuin että vanhemmalla iällä ikääntymiseen vaikuttavat syyt vaikuttavat myös sukusoluihin huonontavasti niiden laatua.
Kloonattaessahan klooni jatkaa ikääntymisensä emänsä ikää vastaten. Sama tekijä vaikuttanee jostain iästä lähtien myös pienessä määrin sukusoluihin.
Ps. Mainittu "Valitut Palat" näyttää olleen 2007/toukokuu.
Taitaa hedelmällisen iän loppuminen tulla vastaan aikaisemmin kun kuolema. Joten vanhana ensimmäisen lapsen saaneet saavat keskimäärin vähemmän lapsia kun ensimmäisen nuorena tuupanneet.
Noilla 1.7/1 kertoimillakin kuolema tulee "vanhoille vanhemmille" syntyneinä vasta viisikymppisenä. Ja kyllä siihen ikään mennessä ehtii vallan hyvin saada useitakin lapsia maailmaan.
Tuo lasten määrä on asia erikseen ja sillä ei ole iän / "rappeutumisen" kanssa mitään tekemistä.
Faktahan on, että jos ihmiset saa keskimäärin alle kaksi lasta, kokonaislukumäärä vähenee.
Valittujen Palojen artikkeli ei ollut minun tekemäni joten miksi sen tiedot olisivat minun perusteltava?
Sen loppupäätelmä oli, että mitä nuorempana saa lapsensa, sitä paremmat perintötekijät hänen lapsensa keskimäärin saavat vanhemmiltaan.
Tässä oli otannassa vertailtu kunkin perheen lasten saamia pikän iän eväitä.
Vinkki: telomeeri ei ole geeni.
"" Sen loppupäätelmä oli, että mitä nuorempana saa lapsensa, sitä paremmat perintötekijät hänen lapsensa keskimäärin saavat vanhemmiltaan. ""
No mihin ihmeeseen perustui sitten viestisi otsikko: "Rappetuminen todistettu tieteellisessä tutkimuksessakin."
Vai tarkoitatko rappeutumisella ihon ryppyjä yms? Sitäko siis on "rappeutuminen". Naurattaa...
Sallin nyt nauraa. Jos mennään omaa sukupuutasi taaksepäin niin ovatko kaikki isovanhempasi saaneet lapsia nuorina?
Itse tiedän omasta sukupuustani että 5-10 polvessa on lapsen saaneita jopa 45 vuoden ikäisinä ja silti isoisoäitini eli vielä 100 vuotiaaksi.
mene sivustoon hiski.fi jossa on koottu kirkonkirjojen syntymisen ja kuolemisen ajankohtia. Sieltä voit perustaa oman tutkimuksesi kuinka synnyttäjien ikä vaikuttaa lasten ikiin.
Täytyy tosin ottaa huomioon että vielä 1800-luvulla normaali perhekoko oli jotain 10 henkeä ja naimisiin mentiin vasta 30 tienoilla eli ei hätää tuo rappeutuminen olisi tapahtunut jo ajat sitten!