Rakentaako ekumenia kirkkoja, kun se pyrkii kirkkojen ja kristittyjen väliseen yhteistoimintaan?
Vai hajoittaako se, kun se pyrkii "mukauttamaan" oppeja ja samaistamaan "totuuksia"?
Vai hajoittaako se, kun se pyrkii "mukauttamaan" oppeja ja samaistamaan "totuuksia"?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mikäs olikaan ekumenian tarkoitus ja edellytys? "Minä rukoilen että he olisivat yhtä, jotta maailma uskoisi Sinun lähettäneen minut." ja "Pyrkikää rauhan sitein säilyttämään Hengen luoma yhteys."
Nykyinen ekumenia pyrkii kirkkokuntien muodolliseen yhteyteen, ei raamatulliseen Hengen yhteyteen. Omasta kokemuksesta nykyinen ekumenia aiheuttaa vain katkeroitumista riviseurakuntalaisten tasolla, koska se tapahtuu oman vaikutuksen ulkopuolella.
Sitä paitsi esim. room.kat. kirkko ei olemuksensa puolesta anna missään opillisessa asiassa periksi, koska se on erehtymätön. (Se on dogmi.) Ekumenia sen kanssa ei voi johtaa mihinkään yhteisymmärrykseen, ellemme me anna sille periksi kaikessa, mitä se vaatii. Tässä yksi ekumenian kompastuskivi; se ei ole tasapuolista.
Vastustan ehdottomasti nykyistä paperiekumeniaa, jossa ei ole mielestäni mitään kristillistä, koska se ei vedä kristittyjä konkreettiseen keskinäiseen yhteyteen yli rodullisten, kansallisten tai taloudellisten rajojen. Ainoaa oikeaa ekumeniaa on sinun tai minun omalla kotipaikkakunnalla harjoittama yksilöllinen läheneminen muihin kristittyihin, EIKÄ oppeihin. Näkemyserot eivät ole merkityksettömiä, mutta idea on siinä, että me näemme kulttuuri-, oppi- ja näkemyserojen lävitse sen, että Jumala on kutsunut myös heidät pelastukseen. Ketään ei pelasta mikään oppi, näkemys, Raamattu tai edes usko, vaan Kristus.
Mitä mieltä olet Böggi "yhteiskristillisistä" tilaisuuksista? Esim. joku tunnettu bändi mikä on luterilainen, soittaa jossain nuorten/aikuisten tapahtumassa ja sitten, paikalla puhuisi joku helluntailainen karismaatikko.
Onko mielestäsi tämä hajoittavaa? Sellaista esiintyy... Itse en ainakaan osallistuisi kyseiseen tapahtumaan vaikka vastaan tulisi tuttu tuomaan kutsukorttia sinne.
Miten perustelisit oman näkemyksesi, mielestäni hapatusvertaus olisi hyvä =D pieni määrä hapatetta hapattaa koko taikinan äskön kertomassa mielikuvitustapahtumassa olisi kumminkin iso määrä hapatetta.
koskapa se luterilainen bändi saattais hapattaa koko porukan.
Jaa-a, ekumenia vapaitten suuntien kanssa on yhtä aikaa helpompaa ja vaikeampaa, kuin esim. paavin kirkon kanssa. Helpompaa siksi, että me olemme heitä ajatuksellisesti hyvin lähellä, sakramenttikäsitys hiertää eniten, mutta vaikeampaa, koska heillä ei ole oikeasti mitään yhtenäistä oppirakennelmaa, josta voisi keskustella.
Minulla itselläni on ystäviä Vapaakirkossa, vieläpä hyviä ystäviä, jotka monet ovat omasta mielestäni paljon hurskaampia kuin minä, koska he ovat paljon aktiivisempia. Me keskustelemme aina välillä näkemyseroista ja kuuntelemme toisiamme, mutta silti säilytämme oman vakaumuksemme, emmekä painosta toisiamme. Meidän ei tarvitse, koska me näemme, että Pyhä henki asuu meissä itse kussakin.
En kyllä itsekään taitaisi mennä tuollaiseen tapaamiseen, mutta ajattelen, että oikein järjestettynä se voisi toimia (siis lähimmäisenrakkaudessa ja oikeanlaisessa suvaitsevaisuudessa toimitettuna). En toivo että tuollaista tilaisuutta järjestettäisiin käytännön lähentymisen tähden, vaan että eri kristityt voisivat tutustua toisiinsa.
Kirkkojen ja kirkkokuntien välinen yhteistoiminta on välttämättömyys nykymaailmassa.
Mikään kirkko (kirkkokunta) ei voi jäädä yksinäiseksi saarekkeeksi. Huonosti käy, pitemmän päälle. Suomessa sitä ei ehkä vielä tajuta, koska Suomi on niin homogeeninen maa.
Yhteistoiminta ja oppien yhteen mukauttaminen on kaksi eri asiaa.
Tavallisesti ekumenialla tarkoitetaan pelkkää yhteistoimintaa, joka koskee kirkkokuntien hallintovirkamiehiä, eikä edes aktiiviseurakuntalaisia. Mutta tavallisesta seurakuntalaisestakin tuntuu hyvältä, jos eri kirkkokuntien papit eivät ole vaikkapa lähetyskentillä tai missä sitten tapaavatkin tukkanuottasilla.
Televisiosta noin kerran vuodessa lähetettävät sopuisat ekumeeniset jumalanpalveluksetkin ovat mielenkiintoista seurattavaa ja hyvältä tuntuu silloinkin havaita, että kristillinen kirkko ajattelee itse pääasiasta lopulta samalla tavalla.
Tuossa opillista yhteenmukauttamista ei ole syytä harjoittaa, mutta en aseta sinänsä esteitä, vaikka eri kirkkokuntien papit pullakahvien ääressä omista näkemyksistään keskustelisivatkin.