Kyllä sitä ydinvoimaa on saatava, jos noin kovasti tahdotaan. Ei siitä niin kovin suurta haittaa ole ollut missään. Hyvin ovat asiat tulleet selväksi täällä. Ehkäpä sen ydinvoiman käyttö on siistimpää kuin moni muu energia. Eikä tarvitsisi tuoda ulkomailta sitä sähköä suuria määriä.
Mutta loppusijoituspaikkaan kallioperään ei vierasta ydinvoimaa tarvitse ottaa, eikä ydinvoimaloita käyttää tekosyinä jonkin muun poliittisen tavoitteen ajamiseksi, niin kuin jokin sonera plazan kakara lohkaisi, että "NATO auttaisi Suomea ydinvoimalaonnettomuuden sattuessa" että pitäisi sen vuoksi sitten liittyä siihen tai tehdä muita poliittisia päätöksiä ydinvoiman takia sinänsä.
Ydinvoimaloita ei pidä käyttää keinoina muihin päämääriin, ettei ydinvoimaa tarvitsisi vastustaa siitä syystä.
Mutta loppusijoituspaikkaan kallioperään ei vierasta ydinvoimaa tarvitse ottaa, eikä ydinvoimaloita käyttää tekosyinä jonkin muun poliittisen tavoitteen ajamiseksi, niin kuin jokin sonera plazan kakara lohkaisi, että "NATO auttaisi Suomea ydinvoimalaonnettomuuden sattuessa" että pitäisi sen vuoksi sitten liittyä siihen tai tehdä muita poliittisia päätöksiä ydinvoiman takia sinänsä.
Ydinvoimaloita ei pidä käyttää keinoina muihin päämääriin, ettei ydinvoimaa tarvitsisi vastustaa siitä syystä.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Miksi meidän pitää käyttää aina vain enemmän sähköä?
Laajentuva teollisuus ja kodinkoneiden lisääntyminen (sekä käyttöaikojen pidentyminen) syövät sähköä. Siksi sitä tulee tuottaa lisää, ja etukäteen varautua tulevaisuuden energiantarpeisiin rakentamalla voimalakapasiteettia reserviin. Mikäli talouskasvu pysähtyy, työttömyys lisääntyy sillä työn tehokkuuden jatkuvasti hivuttautuessa ylöspäin (automaatio ja kokemuksen karttuminen) työllisyyden ylläpitokin vaatii tilauskannan kasvua, työpaikkojen lisäämisestä puhumattakaan. Tämä ei onnistu ilman halpaa energiaa.
Niin, tiedän. Mutta miksi meidän tulee jatkuvasti laajentaa teollisuutta ja lisätä kodinkoneita? Ovatko ne jonkinlainen itsetarkoitus, siis hyviä sinällään, vai tähtääkö tämä ihmiskunnan tavoite johonkin tiettyyn päämäärään? Ja jos jälkimmäinen on totta, niin mikä on tuo päämäärä?
Vastaus sisältyi jo edelliseen viestiini: talouskasvu. Talouden nollakasvu koettiin jo 90-luvun alussa, ja siitä seurasi joukkotyöttömyys.
Olen pahoillani, en jaksanut lukea tarpeeksi huolellisesti. Kuitenkin, onko talouskasvu itsessään hyvä asia? Eikö silläkin pyritä johonkin? Käsittääkseni sillä pyritään onnellisuuteen, korjaa jos olen väärässä.
Onko talouskasvu kuitenkaan oikea tie onnellisuuteen? Talouskasvu tuo mukanaan ongelmia, se lisää aina ympäristön kulutusta ja tuloeroja. Talouden nollakasvun aiheuttama työttömyys ei kai sinänsä johdu juuri nollakasvusta, vaan lähinnä taloutemme ja yhteiskuntamme rakenteesta? Eikö "talouskasvu" ole aina pois joltain toiselta? Miksei ihmiskunta voisi tavoitella juuri nollakasvua? Tai edes talouskasvua ympäristön ehdoilla, niin että ympäristön kulutus ei lisääntyisi vaan vähenisi?
Talouskasvu ei muuten ole syy vaan seuraus. Sitä ei sinänsä kontrolloi kukaan (tosin sitä voidaan ennustaa ja sitäkautta ruokkia) eikä sillä siis pyritä mihinkään vaan se on pyrkimisen tulos ja mittari.
Talouden nollakasvun aiheuttama työttömyys johtuu siitä, ettei talous kasva - kun yksittäisten työntekijöiden työn (laskennallinen) arvo nousee mutta työn kokonaisarvo pysyy samana, seurauksena on työpaikkojen vähentäminen. Eli joo, se johtuu yhteiskuntamme rakenteesta ja on käytännössä vakio jota ei voida juuri mitenkään muuttaa.
Talouskasvu ei muuten tuo mukanaan ympäristön kulutusta. Nimenomaan rikkaimmilla mailla on varaa huolehtia ympäristöstä. Mm. Suomen BKT on suurempi kuin vuonna 1990 mutta päästöt suunnilleen samalla tasolla tai jopa alemmat. Talouskasvua ympäristö huomioituna.
Talouskasvu ei ole pois joltain toiselta. Rahan määrä maailmassa EI ole vakio. Ajattele vaikka maanomistajaa, joka rakentaa jollekin palstalle talon. Se talo ei ole keneltäkään pois, vaan maanomistaja on omalla työllään nostanut palstan arvoa (jossain kehitysmaassa talon rakentamiskustannukset saattavat olla nolla. Raaka-aineet (puu) voivat olla käsillä omalla maalla jne. Kuten Suomessakin oli pari sataa vuotta sitten.).
ja vaikea vastata muutoin kuin ihmisten turhamaisuuden takia. Kaikenkaltaisia laavalamppuja on saatava ja myytävä. On olemassa klapikoneita sekä muita uusavuttomien turhakkeita.
Ehkäpä tästä rikkaiden rihkamabarokkikulttuurista voitaisiin päästä irti.
Ydinvoimasta ei ole niin suurta vaaraa kuin luullaan, mutta talouskasvustakaan ei ole niin suurta hyötyä kuin mitä yleisesti halutaan uskotella.
Suomen historian suurin talouskasvu vuosina 1997-2001, 300 miljardin markan kasvu BKT:hen ei tuonut sekään tullessaan laman korjauksia eikä myöskään uusia työpaikkoja, vaan yhä jatkuvat vuosittaiset Sailaksen listat ja leikkaukset.
Uskon ja toivon niin. Kiitos, että ymmärsit pointtini :-)
Ydinvoimasta olen sitä mieltä, että se on liian riskialtis vaihtoehto. Vaikka se ei toimiessaan saastuttaisi kovin paljoa, epäonnistuessaan se saastuttaa sitäkin enemmän. Miten vaikuttaisi Suomen hyvinvointiin, talouskasvuun tai ihmisten elämiseen se, jos koko Etelä-Suomi olisi laskeuma-aluetta?
Hyvä esimerkki olisi vaikkapa se, jos sinulle annettaisiin mahdollisuus voittaa huomattava summa rahaa vaarallisella tempulla. Temppu on siis hengenvaarallinen, mutta epäonnistuminen on hyvin epätodennäköistä. Saattaisit siis päättää tehdä sen, eikä siinä mitään.
Mutta entä jos tempun tuloksesta riippuisi sinun ja 5 miljoonan muun ihmisen rikkaus ja toisaalta elämä? Voisitko edelleen ottaa vastuullesi päätöksen viiden miljoonan muun ihmisen puolesta? Vai olisiko siinä tapauksessa parempi jättää temppu tekemättä, mikäli yksikin viidestä miljoonasta vastustaa?
Viides ydinvoimala tulee, siitä on lähdettävä. Kuudes jää tulematta, sillä uudet, turvallisemmat ja vähemmän saastuttavat tekniikat on jo niin kehittyneitä, että niitä voidaan ottaa jo käyttöön samanaikaisesti, kun nykyiset ydinvoimalat kuolevat pois - tai ei ne oikeestaan kuole, siellä ne pysyy myrkyllisinä monumentteina vielä pitkään. yäk.
Todennäköisesti viides ydinvoimala on niin iso, että se tuottaa sähköä läges kahden nykyisen ydinvoimalan verran. Viides se silti vaan on.
Siltä varalta, että joku alkaa kyseleen lähdettä ylläolevaan, ilmoitan sen olevan herneaivoni omatuotantoa.
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ TIEDOTTAA
13.3.2001
Ympäristöministeriö:
SUOMI EI TARVITSE VIIDETTÄ YDINVOIMALAA
Ympäristöministeriö katsoo, että viidennen ydinvoimalan rakentaminen Suomeen ei olisi yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Ministeriö pitää Teollisuuden Voiman (TVO) periaatepäätöshakemusta uudesta ydinvoimalayksiköstä liian yleisluonteisena, ja on kyseenalaista täyttääkö hakemus ydinenergialain velvoitteet. Hakemusta olisi täydennettävä monilta osin. Erityistä huomiota ympäristöministeriö kiinnittää voimayhtiön vastuisiin ja vakuutuksiin mahdollisissa ydinonnettomuuksissa sekä kannattavuuslaskelmien puutteellisuuteen. Ympäristöministeriön lausunto TVO:n periaatepäätöshakemuksesta on toimitettu kauppa- ja teollisuusministeriölle.
TVO:n hakemus ylimalkainen
Hakemuksen mukaan reaktorin koko voi vaihdella 1000-1600 MW:n välillä. Reaktorin sijaintipaikkaa ei ole hakemuksessa päätetty. Vaihtoehtoisten reaktorimallien joukossa on useita, joista ei ole käytännön kokemuksia. Säteilyturvakeskuksen (STUK) alustavassa turvallisuusarviossa suhtaudutaan erittäin varauksellisesti osaan reaktorimalleista. Reaktorin käyttöiäksi on hakemuksessa esitetty 60:tä vuotta. Näin pitkää aikaa ei ole sallittu missään maassa. Yleensä ydinvoimaloiden käyttöikä on 25-40 vuotta. Ympäristöministeriön mielestä käyttölupa voisi olla enintään 20 vuotta. Tämän jälkeen lupa voitaisiin myöntää viideksi vuodeksi kerrallaan, mikäli turvallisuusvaatimukset täyttyvät.
Ympäristöministeriö ehdottaa, että mikäli lupa annetaan periaatepäätökselle, lupa olisi voimassa viisi vuotta. Tänä aikana TVO:n olisi jätettävä voimalayksiköstä rakennuslupahakemus. Määräaikaisuutta perustellaan sillä, että hankkeen ajoitukseen ja lopulliseen investointipäätökseen liittyy selvää epävarmuutta. TVO ei ole sitoutunut rakentamaan viidettä ydinvoimalayksikköä, vaikka saisikin siihen luvan.
Kannattavuuslaskelmat
Vertailut sähkön tuotantokustannuksista ovat hakemuksessa puutteellisia eivätkä ne ota huomioon avautuneiden sähkömarkkinoiden vaikutuksia. Nopeasti toteutettavat ja pieniä investointeja vaativat maakaasukombivoimalat ovat lisääntyneet. Uusiutuvan energian suosiota ovat lisänneet verohelpotukset, kehittynyt teknologia ja ympäristönäkökohtien aiempaa suurempi painoarvo. Pääomavaltaiset, pitkiä rakennusaikoja vaativat ydinvoimalat ovat menettäneet markkinoita.
TVO:n hakemuksessa esitetyt luvut sähkön tuotantomuotojen tuotantokustannuksista eivät ympäristöministeriön mielestä vastaa uusimpia selvityksiä. Ministeriö viittaa lausunnossaan EU:n tuoreisiin, lausunnolla oleviin laskelmiin.* TVO:n hakemuksen liitteen 5 mukaan ydinsähkön tuotantokustannus olisi vajaa 13 p/kWh, kun se EU:n laskelmien mukaan olisi 24 p/kWh. Kaasukombivoimaa koskevat laskelmat ovat lähempänä toisiaan. TVO:n hakemuksessa kaasusähkön hinnaksi esitetään vajaa 16 p/kWh, EU:n laskelmissa hinta on 18 p/kWh.
*(Vihreä kirja - Energiahuoltostrategia KOM (2000) 769 lopull)
Hakemuksessa ei ole selkeästi esitetty kannattavuuslaskelmien perusteita. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä reaktorin rakennuskustannuksiin, olettamukseen vuotuisesta käyttöajasta, 60 vuoden käyttöiästä sekä jätehuollon kustannuksista. TVO:n hakemuksessa laskelman perusteena on käytetty 8000 tunnin vuotuista käyttöaikaa. Tämä edellyttää, että voimala olisi käytössä ympärivuotisesti 90 prosentin käyttöasteella. Ympäristöministeriö pyytää kauppa- ja teollisuusministeriötä selvittämään, onko tämä realistista. Lisäksi olisi selvitettävä, miten peruskuormana ajettavan ydinvoiman lisääminen 1600 MW:lla muuttaisi kesällä muiden voimaloiden käyttöedellytyksiä. Lisätietoja tarvittaisiin myös siitä, miten paljon säätövoiman ja varavoiman tarve kasvaa, jos Suomen kantaverkon suurimman voimalayksikön koko kasvaa lähes kaksinkertaiseksi.
EU:n laskelmien mukaan jonkin verran lyhyemmillä vuotuisilla käyttöajoilla kaasu on selvästi ydinvoimaa halvempi vaihtoehto. Myös biovoimalat tuottavat EU:n selvitysten mukaan ydinsähköä halvempaa sähköä.
Ympäristöministeriö korostaa, että kannattavuusvertailussa on otettava huomioon ydinvoiman luonne pitkää käyttöaikaa vaativana peruskuormana, jota ei voi säätää. Tämän vuoksi tuotetun sähkön yksikköarvo on alempi kuin huippukuormaan paremmin soveltuvilla kaasuvoimaloilla ja vesivoimalla.
Vastuut ja vakuutukset
Uudelle ydinvoimalalle ehdotettu poikkeuksellisen pitkä 60 vuoden käyttöikä ja ikääntymisen tuomat riskit olisi käsiteltävä huomattavasti tarkemmin kuin hakemuksessa nyt on tehty. Riskien lisääntyminen edellyttää rakentajayhtiön omavastuun nostamista ulkopuolisille aiheutuneista vahingoista lähemmäs todellisia kustannuksia.
Ympäristöministeriö pitää Suomen ydinvastuujärjestelmää vanhentuneena. Suomessa ydinvoimayhtiö on vastuussa vain 1.7 miljardiin markkaan asti ulkopuolisille aiheuttamistaan vahingoista. Saksassa ydinvoimayhtiöiden omavastuu yhdestä reaktoriyksiköstä on juuri kymmenkertaistettu 250 miljoonasta eurosta 2500 miljoonaan euroon, eli noin 15 miljardiin Suomen markkaan. Yhdysvalloissa sähköyhtiön omavastuu on noin 60 miljardia markkaa. Myös Japanissa on korkea omavastuu.
Ympäristöministeriö esittää, että mikäli uusia ydinvoimaloita rakennetaan, niiden vastuu ulottuisi kaikkiin kustannuksiin. Vastuuta ei pidä sysätä yhteiskunnalle; verovaroilla ei pidä tukea onnettomuusriskeistä aiheutuvia kustannuksia. Ydinvastuulakia olisi muutettava siten, että sähköyhtiön omavastuuta nostetaan ainakin Saksan mallin mukaisesti eli 15 miljardiin markkaan ydinvahingolta. Ydinvastuulain muutos olisi tehtävä kiireellisesti siinä tapauksessa, että Suomeen päätettäisiin rakentaa uusi ydinvoimala.
Ydinvoima ja kansallinen ilmastostrategia
Kansallisen ilmastostrategian taustalaskelmissa todetaan, että ydinvoiman lisärakentaminen johtaisi kasvihuonekaasupäästöjen kasvuun vuoden 2010 jälkeen. Tämän vuosikymmenen yhteenlasketut päästöt olisivat suuremmat kuin maakaasuun perustuvassa vaihtoehdossa.
Pysyvien päästövähennysten aikaansaamiseksi olisi muutettava energiantuotannon rakenteita ja tehostettava energian käyttöä. Lyhyellä aikavälillä ydinvoima vähentää suoria kasvihuonekaasupäästöjä, mutta ydinvoiman käyttö ei kannusta enegiansäästöön eikä energiatehokkuuden lisäämiseen vaan se lisäisi energiaa kuluttavia kulutus- ja tuotantorakenteita. Näin ydinvoiman lisärakentaminen estäisi välillisesti niitä myönteisiä ympäristövaikutuksia, joita saataisiin käyttämällä uusiutuvaa energiaa, säästämällä energiaa tai tehostamalla sen käyttöä.
Ydinturvallisuus ja vastuu ydinjätteistä
Suomi on ensimmäisenä maana maailmassa tekemässä päätöstä käytetyn ydinjätteen loppusijoituksesta. Loppusijoitustekniikka saattaa kehittyä seuraavien vuosikymmenten aikana ja tähän olisi varauduttava muuttamalla jätehuollon vastuusuhteita.
Ympäristöministeriö ei pidä perusteltuna sitä, että voimayhtiön vastuu ydinjätteistä päättyy silloin, kun ydinjätteille varattu kalliohauta suljetaan. Voimayhtiön taloudellisen vastuun jätteistä pitäisi jatkua ainakin 50 vuotta haudan sulkemisen jälkeen. Näin varmistettaisiin se, että yhtiö olisi maksamassa jätteiden tekemistä vaarattomaksi mahdollisesti myöhemmin kehitettävällä uudella tekniikalla. Ympäristöministeriö ehdottaakin ydinenergialain muutosta, sillä nykyisten määräysten mukaan loppusijoitustilan sulkemisen jälkeen taloudellinen vastuu siirtyy valtiolle kertaluonteista korvausta vastaan.
Ympäristövaikutusten arviointi
Ympäristöministeriö on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota siihen, että TVO ei ole periaatepäätöshakemuksessaan lainkaan selvittänyt, miten se aikoo ottaa huomioon hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) esitetyt huomautukset ja ehdotukset. Hakemuksessa ei ole myöskään vertailtu vaihtoehtoisten sijaintipaikkakuntien ja reaktorivaihtoehtojen merkitystä hankkeen ympäristövaikutuksille.
Suomi ainoana länsimaana rakentamassa uutta ydinvoimaa
Suomeen kaavailtu uusi ydinvoimala olisi kymmeneen vuoteen ensimmäinen uusi ydinvoimalahanke länsimaissa.
EU-maista kahdeksassa on käytössä ydinvoimaloita. Näistä viidessä on päätetty luopua uusista ydinvoimaloista. Ruotsi päätti asiasta 1980, Espanja 1984, Hollanti 1994, Saksa 1998 ja Belgia 1999. Itävalta jätti ottamatta käyttöön valmiiksi rakennetun ydinvoimalan ja Italia keskeytti kansanäänestyksellä ydinvoimalarakentamisen vuonna 1987. Ympäristöministeriö haluaakin kauppa- ja teollisuusministeriöltä selvityksen siitä, mitkä ovat ne erityissyyt, jotka tekisivät Suomessa uuden ydinvoimalahankkeen kannattavaksi ja "yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi". Toteutuessaan Suomen ydinvoimalahanke olisi melkoinen poikkeus EU:n jäsenmaiden ja muiden länsimaiden linjasta.
http://www.vyh.fi/ajankoht/tiedote/ym/tied2001/ym0136.htm
Kuka löytää jonkun kohdan, joka olisi muuttunut (lukuunottamatta sitä, että eduskunnan mielestä 5. voimala tarvitaan)?
Ympäristöministeriö oli viherhörhöjen temmellyskenttä, joten kommentti oli vähintäänkin odotettu. Nyt asialla ovat toiset tyypit, joten...
Muutenhan nuo on jo kumottu tälläkin palstalla muistaakseni joten eipä niistä sen enempää...
Näin on
up
nosto
Nosto
Ja pulinat pois!
Ydinvoiman kannattajilla on asia-argumentit ja keskustelukyky täysin kateissa, kun pitää jatkuvasti nostaa vanhoja ketjuja ylös nollaviesteilla (jotka sääntöjen mukaan on kielletty).
Tiedoksi @Suomi24
Konstinsa kullakin
Ydinvoimaa - ylivoimaa