Tänään aamulla lähestyin valtatiellä edessäni menevää autojonoa, jonka 1. auto oli rauhallisella nopeudella etenevä rekka ja sen perässä 2 pakettiautoa.
Saavutin jonon kohdassa, jossa ohittaminen oli mahdotonta usean kilometrin matkalla. Ajattelin, että odotan rauhassa kunnes tulee sopiva suora ohitusta varten. Samalla ihmettelin, että kylläpä pojat ajaa tiiviissä tunnelmassa....
Noin 3 km jälkeen tuli pitkä vapaa suora, joka mahdollisti helpon ohitusmahdollisuuden. Mutta mitä tapahtui? Ei mitään. Pakettiautot vain halusivat ajaa parkkiruudun etäisyydellä edelläajavasta.
Tälläinen ajotapa on jotain mitä en millään pysty käsittämään. Vaikka perässäroikkujalla olisi itsetuhoisia suunnitelmia (ei välitä turvallisuudesta) niin jo pelkkä mukavuus ja käytännöllisyys huomioiden pitäisi jättää väliä edellä ajavaan.
Miksi jotkut haluavat haluavat ajaa kaikkein kovimmassa rekan aiheuttamassa kurasuihkussa koko ajan pissapoika suihkuamassa? Miksi joku haluaa seurata edellä ajavan nopeutta sekunnin murto-osan tarkkuudella ettei pienen nopeudenmuutoksen jälkeen aja toisen perään? Muiden liikennetapahtuminen seuraaminen on lähes mahdotonta perässä roikkuen.
Mitä näiden päissä liikkuu?
Saavutin jonon kohdassa, jossa ohittaminen oli mahdotonta usean kilometrin matkalla. Ajattelin, että odotan rauhassa kunnes tulee sopiva suora ohitusta varten. Samalla ihmettelin, että kylläpä pojat ajaa tiiviissä tunnelmassa....
Noin 3 km jälkeen tuli pitkä vapaa suora, joka mahdollisti helpon ohitusmahdollisuuden. Mutta mitä tapahtui? Ei mitään. Pakettiautot vain halusivat ajaa parkkiruudun etäisyydellä edelläajavasta.
Tälläinen ajotapa on jotain mitä en millään pysty käsittämään. Vaikka perässäroikkujalla olisi itsetuhoisia suunnitelmia (ei välitä turvallisuudesta) niin jo pelkkä mukavuus ja käytännöllisyys huomioiden pitäisi jättää väliä edellä ajavaan.
Miksi jotkut haluavat haluavat ajaa kaikkein kovimmassa rekan aiheuttamassa kurasuihkussa koko ajan pissapoika suihkuamassa? Miksi joku haluaa seurata edellä ajavan nopeutta sekunnin murto-osan tarkkuudella ettei pienen nopeudenmuutoksen jälkeen aja toisen perään? Muiden liikennetapahtuminen seuraaminen on lähes mahdotonta perässä roikkuen.
Mitä näiden päissä liikkuu?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Varsinkit pakettiautojen kuskit suosivat tätä ajotapaa, mutta kyllä näkee henkilöautojakin ajamassa tosiaan auton mitan päässä edellä menevästä rekasta tai bussista.
Omahan on asiansa, mutta miksi?!? Miksi ihmeessä?
Rekan perässä on suhteellisen turvallista ajella. Pysähtymismatkoja ajatellen. Lähellä on muutenkin parempi kuin kaukana, eivät renkaiden nostattamat kivet ehdi tuulilasiin asti.
Tietenkään ihan metrin päässä ei kannata ajaa, juurikin näkyvyyden vuoksi. Mutta joku 5-10 metriä on yleensä ihan ok.
Mikset muuten mennyt ohi? Ohituspaikka kun tulee, niin pitää lähteä ohittamaan, eikä ihmettelemään edellämeneviä. Se ohituspaikkahan tuli niille ensin, joten jos eivät lähteneet ohittamaan, eivät aiokaan mennä. :)
"Lähellä on muutenkin parempi kuin kaukana, eivät renkaiden nostattamat kivet ehdi tuulilasiin asti. ..joku 5-10 metriä on yleensä ihan ok."
Palataan asiaan, kun olet saanut ajokortin.
Ajokortti on ollut vasta reilut kymmenen vuotta. Kilometrejä toki kertynyt täällä ruuhkasuomessa jotain 300 000, eli kovin paljoa en ole ajanut.
Mutta joo. Katsos, kun renkaasta lähtee se kivi (tai nasta, tai mikä vaan), se tuppaa nousemaan ylöspäin suhteellisen suoraan. Sen saa tuulilaasiin joko ajamalla sillä nopeudella että se nousee ylöspäin tuossa kohtaa, tai todennäköisemmin silloin kun se on tulossa alaspäin. Jälkimmäinen kohta on noin 50-100 metrin päässä edelläajavasta (moottoritienopeuksissa). Ensiksimainittua on hankalampi etsiä, mutta ainakaan 5-10 metrin päässä ajaessani ei ole vielä napsahtanut.
Mutta palataan asiaan sitten, kun sinäkin olet ajellut edes yhden kevään seudulla, jossa on muitakin liikkeellä.
humoristi.
Rekoissa on tehokkaat jarrut ja hyvällä kelillä ne voivat hidastaa nopeuttaan paljon äkillisemmin kuin henkilöautoilijat kuvittelevat. Kaverin kaveri romutti autonsa törmäämällä hätäjarruttaneen rekan perään.
Jos kiviä lentelee niin itse ajan mieluummin riittävän kaukana kuin 5-10 metrin päässä.
Ehkä tuo aloittaja tarkoitti sitä että lähekkäin ajaneet autot vaikeuttivat ohittamista. Itse asiassahan ohittaminen on kielletty jos ohituksen jälkeen ei voi turvallisesti palata jonoon.
Sen paremmin rekan, kuin minkään muunkaan auton pyörät/renkaat, eivät nosta kiviä yhtään mihinkään muualle kuin lokasuojan sisään. Kiven/nastan on täysin mahdotonta lentää taaksepäin tai suoraan ylöspäin irrotessaan eteenpäin pyörivästä renkaasta.
Sutiva pyörä on eri juttu, mutta rekan pyörät tuskin sutivat tyhjää.
Niitä kiviä kuitenkin sieltä pyöristä lentelee tuolla kadulla. Vai epäiletkö pienten maahisten niitä käyvän viskomassa?
Kertyykö sinulla paljonkin kiviä lokasuojien sisään? Meinaan, jos ne vain nousevat sinne, eivätkä poistu missään vaiheessa?
Tarvitaan aina joku voima vaikuttamaan kiven tms. liikuttamiseen. Maan vetovoima hoitaa ne lokasuojan sisään lentävät kivet.
Eteenpäin pyörivästä renkaasta irtoavaan kiveen ei mikään voima vaikuta taaksepäin tai edes suoraan ylöspäin. Rengas nyppää kiven aina eteenpäin eli auton ajosuuntaan, jolloin lokasuojan sisään ne enimmäkseen suuntautuvat.
Kiviä toki silloin tällöin lentelee, mutta ei auton pyöristä taaksepäin.
Auton kulkiessa 100 km/h nopeutta rengas pyörii ylöspäin juurikin tuolla nopeudella (ja eteenpäin 200 km/h). Ainut kohta, jossa renkaasta irtoavaan kiveen ei vaikuta mikään voima, on renkaan ollessa maata vasten. Tässä vaiheessa kiven irotaminen ei siis sinänsä haittaisi. Missä tahansa muussa vaiheessa haittaa syntyy.
Kun tälläinen kivi sitten lentää eteenpäin vaikkapa 200 km/h nopeudella irrottuaan renkaasta ja osuu lokasuojan etuosaan, se meidän muiden autoissamme kimpoaa siitä johonkin suuntaan, käytännössä alaspäin, kun muita suuntia ei ole pahemmin vapaana. Alhaalla odottaa tienpinta, josta kivi kimpoaa uudestaan... Se, että sinun lokasuojasi keräävät kivet, jotka sitten siististi poistuvat maan vetovoiman vaikutuksesta, on toki hienoa, mutta meidän muiden autoihin ei näitä lisähärpäkkeitä ole saatavilla.
Kiviä lentelee autoista takaapäin tulevien tuulilaseihin. Tämä on kiistaton fakta. Minun väitteeni on, että kivi lähtee liikkeelle renkaan ansiosta, haluaisin kovasti kuulla kilpailevan teoriasi.
jyvällä asiasta, mutta muutama harha sinulla on.
Tosiasia on se, että auton liikkuessa eteenpän mikään renkaan pinnan kohta ei ole liikkeessä suoraan ylöspäin, puhumattakaan taaksepäin.
Kuvaamassasi tapauksessa kivi tosiaa lähtee vaakasuoraan eteenpäin 200 km/h, mikäli kivi irtoaa juuri renkaan pinnan ylimmästä pisteestä. Molemmin puolin tätä yläpistettä irtoavan kiven nopeus tiehen nähden laskee, ollen akselikorkeudella sama kuin auton nopeus eli 100 km/h eteenpäin. Renkaan alapisteessä nopeus tiehen nähden on tietysti nolla.
Jo tuosta selviää, ettei renkaan takimmaisesta puoliskosta voi irtoava kivi lentää taaksepäin tai edes ylöspäin.
Teoriasi mukaan siis 200 km/h nopeudella eteenpäin lentävä kivi törmää ensin lokasuojan etuosaan (vaimenee tällöin max. auton nopeuteen; 100 km/h) ja kimpoaa tästä alaspäin (!) tiehen ja edelleen nousee vielä tiestä kimmokkeena ilmaan, jolloin takanatuleva auto ajaa siihen rikoen tuulilasin!
Ihan hieno teoria, mutta kylläkin puppua.
Nyt vain kiven liike-energia lokasuojaan törmäämisen jälkeen vaimenee varsin nopeasti ja tiehen törmäämisen (putoamisen paremminkin) jälkeen se jää lähinnä pomppimaan tienpintaa pitkin ja suunta on eteenpäin!!!
Olen sattumalta tämän nähnyt videoituna, näin todella tapahtuu.
Siitä olemme täysin samaa mieltä, että kiviä/nastoja kyllä lentää ja tuulilaseja rikkoontuu ja tottakai liikkeelle paneva voima on renkaan liike eteenpäin.
Loppujen lopuksi autojen määrään ja niiden ajokilometreihin verrattuna tuulilasin rikkoutuinen näin on kovinkin harvinaista, vaikka niitä jokaiselle joskus sattuukin. Oma ajosuoritteeni lienee noin 50.000 km/kiveniskemä, ei niitä ihan yhtenään lentele.
Varsinaisia syitä on useitakin (sutiminen, kaarreajo, neppaus tienpinnasta renkaan sivureunalla, vastaantuleva liikenne etc.) ja tuo kimmoke on yksi niistä. Ei kuitenkaan tienpinnan kautta vaan suoraan lokasuojan kaaren reunasta ilmaan jne.
Ja kaiken kaaoksen lisäksi 100 km/h ilmanopeus on riittävä nostamaan 1 cm pienemmän kiviaineksen tienpinnasta lentoon ja myös renkaasta irtoava kivi voi välillä mihinkään osumatta kopsahtaa takanatulevaan.
"...myös renkaasta irtoava kivi voi välillä mihinkään osumatta kopsahtaa takanatulevaan."
Hohhoijaa, kyllä on sitkeässä tämä harhaluulo.
Ei sitten millään voi, ei ainakaan nykymaailman fysiikan lakien mukaan.
Onpa nykyfysiikka mennyt oudoksi, mutta vanhan fysiikan mukaan asia ei vaikuta lainkaan yhtä mahdottomalta.
Mitäpä jos opettelisit tätä vanhempaa vaikka kiven irrotessa renkaasta juuri kun kulutuspinta irtoaa tiestä renkaan takaosalla.
Jos renkaan halkaisija on 60 cm ja kulutuspinnan tietä vastaan suora osa 15 cm niin irtoamispisteen nopeus 100 sen nopeudessa on 7 m/s ja suunta reilu 7 astetta kulkusuuntaan yläviistoon.
Kivi irrotessan lähtee samaan suuntaan, ei välttämättä samalla nopeudella, mutta jos vaikka 6 m/s niin 1/30 sekunnin kuluttua se on n.20 cm korkeudella ja liikkunut eteenpäin n.2.5 cm kun auto renkaineen on jo siirtynyt 93 cm ja kivi jatkaa liikettään miltei metrin renkaan keskiön takana, nousee n 1.8 m korkeuteen ja liikkuu tiehen nähden auton kulkusuuntaan vajaa 0.8 m/s.
Tollaseen ilmassa liikkuvaan möykkyyn on aika helppo osua autolla satasen vauhdissa.
Näin vanha fysiikka kuvaa kiven liikettä, olettaen että muita vaikuttavia voimia ei ole.
Miksi nykyfysiikan mukaan tämä ei ole mahdollista ? ? ?
velä kerran. Tiedoksi, että minun fysiikan opintoni tapahtuivat 1960-luvulla, joten sen vanhemmasta en sitten kyllä tiedä. Epäilen kuitenkin, että fysiikan perusteet eivät ole muuttuneet tähänkään päivään mennessä.
Funtsipa nyt ihan uudestaan, mitkä ovat ne voimat, jotka vaikuttavat kiveen sen ollessa kiinni renkaassa.
1. Auton nopeus eteenpäin 100 km/h.
2. Pyörivän renkaan kehänopeus 100 km/h.
Summat ovat: alapisteessä 0 km/h, yläpisteessä 200 km/h eteenpäin, takana akselikorkeudella 100 km/h etuyläviistoon ja edessä akselikorkeudella 100 km/h etualaviistoon
Jos sinun on vakeata ymmärtää näitä niin kuvittele ne kummatkin (1 ja 2) erikseen:
1. Teoriassa toinen auton takapyörä olisi lukkiintunut pyörimättömäksi, mutta auto liikkuisi siitä huolimatta sen 100 km/h eteenpäin. Jos nyt kivi tarttuisi hetkeksi kiinni vaikkapa siihen renkaan alapinnan kylkeen
ja jonkin ajan kuluttua irtoaisi kyydistä, mihin silloin kivi liikkuisi?
Aivan oikein suoraan eteenpäin alkunopeudella 100 km/h. Tämä sama voima ja suunta pätee kiveen pyörivässäkin renkaassa, sillä on aina alkunopeus 100 km/h ja auton kulkusuuntaan eteenpäin, irtosipa se mistä kohtaa renkaasta tahansa.
2. Auto on paikallaan toinen takapyörä tunkilla ilmaan nostettuna. Tämä pyörä pyörii sitten nopeudella 100 km/h. Jos nyt renkaan pinnasta irtoaa jotakin, niin se jatkaa matkkaansa irtoamiskohdasta tangentin suuntaan alkunopeudella 100 km/h. Myös tämä voima ja suunta pätee liikkuvan auton pyörivään renkaaseen.
Käytännön tilanteessa siis auton liikkuessa 100 km/h eteenpäin ja kiven tarttuessa renkaaseen kiinni nämä molemmat tekijät vaikuttavat.
Pyörivän renkaan takaosasta ei kivi lennä yhtään mihinkään vaan painautuu renkaan pintaan kiinni koska liikesunta olisi etuviistoon ylöspäin eli renkaan sisään.
Jos kivi tarttuu renkaaseen kiinni tien pinnasta niin rengas nyppää sen kauniisti lokasuojan sisään.
Älä unohda, että kivellä on aina irrotessaan alkunopeutta myös suoraaan eteenpäin se 100 km/h.
Kun ymmärtää, ettei renkaan kulutuspinnan mikään osa, missän vaiheessa auton liikkuessa, ole liikkeessä ylöpäin tai taaksepäin, vaan aina kaarella eteenpäin, niin on jo paljon helpompaa!
Oletpa nyt pahasti männikössä fysiikkasi kanssa joten ehkä kertaus olisi paikallaan, ellet sitten tarkoittanut koko tarinaasi pilaksi.
Seuraa vaikka renkaan kehän pisteen liikettä, sen liikerata on sykloidi, joka on molemmista päistä vajaa (suora osa tietä vasten)
Kivellä ei tosiaankaan renkaaseen tartuttuaan ole mitään alkunopeutta, se kiihtyy renkaan pinnan mukana niin kauan kuin on siinä kiinni.
Renkaan kehän nopeus tiehen on kosketuskohdassa 0, 60 asteessa auton nopeus, 90 asteessa 1.42 -, yläasennossa 2 - , 270 asteessa 1.42 kertaa auton nopeus jne.(ja em esittämässäni esimerkissä 14.3 asteessa 0.25 kertaa auton nopeus).
Liikesuunta on sykloidin tangentin suunta eli aina jonkin verran tai enemmän auton kulkusuuntaan, ja auton nopeutta suurempi kulkusuuntaan keskiön yläpuolisilla asemilla ja pienempi alapuolisilla..
Pohdintasi lähtee vääristä oletuksista ja johtaa siten tietenkin kummiin tuloksiin.
Mietippä ajatuksen kanssa seuraavia väitteitäsi ja yritä jäsentää itsellesi, mikä näissä on vialla.
" >> sillä on aina alkunopeus 100 km/h ja auton kulkusuuntaan eteenpäin, irtosipa se mistä kohtaa renkaasta tahansa.
>>Älä unohda, että kivellä on aina irrotessaan alkunopeutta myös suoraaan eteenpäin se 100 km/h.
>> Pyörivän renkaan takaosasta ei kivi lennä yhtään mihinkään vaan painautuu renkaan pintaan kiinni koska liikesunta olisi etuviistoon ylöspäin eli renkaan sisään. "
joillekin on vaikeata ymmärtää vähänkin monimutkaisempia asioita. Tästä tuntuu olevan ksymys. Mutta kysy viisaammiltasi - oppia ikä kaikki!
Alla oleviin kohtii totean vain, että kaikki ovat oikein ja fysiikan lakien mukaisia, eivätkä todellakaan minun keksimiäni.
Kun tuon joskus sinäkin ymmärrät, niin luulen, että sinua vähän hävettää!
" >> sillä on aina alkunopeus 100 km/h ja auton kulkusuuntaan eteenpäin, irtosipa se mistä kohtaa renkaasta tahansa.
>>Älä unohda, että kivellä on aina irrotessaan alkunopeutta myös suoraaan eteenpäin se 100 km/h.
>> Pyörivän renkaan takaosasta ei kivi lennä yhtään mihinkään vaan painautuu renkaan pintaan kiinni koska liikesunta olisi etuviistoon ylöspäin eli renkaan sisään. "
http://matta.hut.fi/mattafi/livegr3d/sykloidi.html
Ehkä animaatiosta selviää edes liikerata ja hieman vinkkiä nopeuksista ja liikesuunnista.
Jos kehän pisteen ja tasopinnan kosketuskohdan välinen kulma on ß , niin nopeus pisteellä on v*2*sin(ß/2), suunta ß/2 pystysuorasta pyörintäsuuntaan ja suhteellinen kiihtyvyys kaarevuussäteen suuntaan sin(ß/2)(keskipakokiihtyvyys)
Renkaan kehän nopeus vaihtalee 0...2*v ja irtoavan kiven nopeus on suunnilleen irtoaniskohdan nopeus eli mitään 100 n alkunopeutta mihinkään suuntaan ei ole.
Staattisessa asemapiirroksessa renkaan takaosalla nopeusvektori suuntautuu renkaan pintaa kohti mutta se ei tarkoita että kiveen vaikuttaisi mikään liikevoima rengasta kohti, vain kiihtyvyys voi synnyttää voiman ei liikesuunta.
Renkaan kehän liike on koko ajan kiihtyvää, "keskipakokiihtyvyys" ei ole missään 0 puhumattakaan että olisi pinnasta poispäin , eli kivi voi irrota vallan mainiosti renkaan pinnalta millä kohtaa hyvänsä.
Teoriatietoa asiaan löytyy toivottavasti netistä lisää.
Tämän enenpää en asiaa voi auttaa ja ellei tämäkään riitä niin ei voi mitään.
Toiveena tietenkin että jos esität joitain omia oivalluksiasi, niin asian voisi perustella jotenkin, ja maininnan "tämä perustuu fysiikan lakeihin" kuulee yleensä vain hekilöiltä jotka eivät ymmärrä asiasta mitään.
Vetoaminen ainoastaan muiden tyhmyyteen antaa jo tietynlaisen kuvan henkilöstä tai esittämänsä asian hallinnasta.
Kyllä minun järkeeni ainakin perustelusi menivät ihan oikein. Laskeskelin vain noista päissäni, että suositeltavaa turvaväliä pitämällä se kivi on jo pudonnut takaisin maahan ennen kuin takana tuleva auto sen saavuttaa. Tosin mitä on tuttujen kyydissä tullut istuttua on aikaa sitten tullut huomattua, että ne tuulilasit ovat yleensä rikki juuri niillä perässäroikkujilla.
...korkeintaan.
toivoi rekan taakse vahvaa punaista valoa. Syynä se, ettei kyseinen kuski joka toivoi valoa, nähnyt rekan nostaman lumipyryn vuoksi rekan perää.
Pakun kulutuksesta saa heti litran pois, kun maltaa ajella perässä.
Kun ajaa tosi lähelle, niin saa sen 3l/100 km pois kulutuksesta.
Hullut kun on nostaneet polttoaineen hinnan liian ylös, niin osa porukasta joutuu säästämään, ehkä värissäkin paikoissa..
Nykypakut yleensä kyllä ohittavat rekat ja henkilöautot. Nykypakut kulkee jopa lujemmin kuin tavisperheautot. Eräs MB Vito roikkui perässäni kerran, vaikka mittarissa oli nopeuslukema 200 km/h. Ihme pelejä!
Kaverini vuokrasi kerran Punton, ja ajeli sillä valtatietä 250 km reissun. Sanoi pitäneensä nopeuden 80-90 välillä ja roikkuneensa edellä ajavien rekkojen "imussa", säästää kuulemma bensaa kun ilmanvastus pienempi. Kehui että auto meni jopa alle 5 litralla sataselle.
Vetävät rekan imussa ja polttoainetta säästyy...