Uskonpuhdistuksen hedelmät

Tässä virheet tekstissäsi.

1. Islamin vaara oli jatkuvasti olemassa aina vuoteen 1683 saakka, jolloin turkkilaiset voitettiin Wienin porteilla ja työnnettiin takaisin. Protestantit ovat puukottaneet katolisia aina selkään minkä ovat ehtineet, suhteessa islamiin. Kaikki ne armeijat, jotka ovat taistelleet puolikuun vaaraa vastaan - frankit, venetsialaiset, genovalaiset, unkarilaiset, itävaltalaiset, puolalaliset, johanniitat - ovat aina olleet katolisia.

2. Areiolaisuus lakkasi olemasta jo 500-luvulle tultaessa. Keskiajalla latina oli kansainvälinen kieli siinä missä englanti nykyään, ja latinalla saattoi tulla toimeen lähes kaikkialla. Se oli kirjaimellisesti "lingua franca" - frankkien kieli.

3. Kirkkojen rakennus ei pysähtynyt Mustaan Surmaan vaan 1500-lukuun. Suomessa tämä vaikutus on todella dramaattinen, kun Kustaa Vaasa ryösti kirkon omaisuuden omia sotiaan varten. Taideaarteet sulatettiin kultakolikoiksi ja kirkonkelloista valettiin tykkejä. Surullisimmin tämä uskonpuhdistuksen tuhovaikutus näkyy Visbyssä - kaupungissa on joskus ollut 14 goottilaista katedraalia, joista enää yksi on jäljellä; kaikki muut hävitettiin uskonpuhdistuksessa. Yhdestä suuresta katedraalista tehtiin hevostalli ja toisesta ammusvarasto.

4. Protestanttien ei pitäisi puhua antisemitismistä yhtään mitään Lutherin kirjan "Juutalaisista ja heidän valheistaan" jälkeen. Eikä varsinkaan USA:n etelävaltioiden rasismin ja Etelä-Afrikan kalvinistisen apartheidin jälkeen. USA:ssa protestantit keskittyivät tuhoamaan natiiviamerikkalaisia rotuoppeihin ja Manifest Destinyyn vedoten, kun taas Latinalaisessa Amerikassa rodut ovat hyvin sekoittuneet eikä varsinaista rasismia ole.

5. Luepa ne Tunnustuskirjat uudelleen. Kyllä se predestinaatio-oppi löytyy ihan samalla tavoin kuin kalvinismistakin.

Katkeria hedelmiä kirjoitti:

Tässä virheet tekstissäsi.

1. Islamin vaara oli jatkuvasti olemassa aina vuoteen 1683 saakka, jolloin turkkilaiset voitettiin Wienin porteilla ja työnnettiin takaisin. Protestantit ovat puukottaneet katolisia aina selkään minkä ovat ehtineet, suhteessa islamiin. Kaikki ne armeijat, jotka ovat taistelleet puolikuun vaaraa vastaan - frankit, venetsialaiset, genovalaiset, unkarilaiset, itävaltalaiset, puolalaliset, johanniitat - ovat aina olleet katolisia.

2. Areiolaisuus lakkasi olemasta jo 500-luvulle tultaessa. Keskiajalla latina oli kansainvälinen kieli siinä missä englanti nykyään, ja latinalla saattoi tulla toimeen lähes kaikkialla. Se oli kirjaimellisesti "lingua franca" - frankkien kieli.

3. Kirkkojen rakennus ei pysähtynyt Mustaan Surmaan vaan 1500-lukuun. Suomessa tämä vaikutus on todella dramaattinen, kun Kustaa Vaasa ryösti kirkon omaisuuden omia sotiaan varten. Taideaarteet sulatettiin kultakolikoiksi ja kirkonkelloista valettiin tykkejä. Surullisimmin tämä uskonpuhdistuksen tuhovaikutus näkyy Visbyssä - kaupungissa on joskus ollut 14 goottilaista katedraalia, joista enää yksi on jäljellä; kaikki muut hävitettiin uskonpuhdistuksessa. Yhdestä suuresta katedraalista tehtiin hevostalli ja toisesta ammusvarasto.

4. Protestanttien ei pitäisi puhua antisemitismistä yhtään mitään Lutherin kirjan "Juutalaisista ja heidän valheistaan" jälkeen. Eikä varsinkaan USA:n etelävaltioiden rasismin ja Etelä-Afrikan kalvinistisen apartheidin jälkeen. USA:ssa protestantit keskittyivät tuhoamaan natiiviamerikkalaisia rotuoppeihin ja Manifest Destinyyn vedoten, kun taas Latinalaisessa Amerikassa rodut ovat hyvin sekoittuneet eikä varsinaista rasismia ole.

5. Luepa ne Tunnustuskirjat uudelleen. Kyllä se predestinaatio-oppi löytyy ihan samalla tavoin kuin kalvinismistakin.

Näin luterilaisena muutama kommentti:

1. Augsburgin tunnustus alkaa nimenomaan kehoituksella kristikunnan yhdistämiseksi turkkilaisvaaran edessä. Eli kyllä asia kiinnosti uskonpuhdistajiakin. Toisaalta juuri turkkilaisten kanssa napit vastakkain olevat maat kuuluivat katolisen kirkon valtapiiriin, koska olivat etelässä eli siis kohtasivat turkkilaiset. Iso-Britanniaan, Pohjois-Saksaan ja Skandinaviaan turkkilaisilla oli pitkä matka, joten asia käytännön tasolla ei uusia protestantteja niin kiinnostanut. Sen sijaan vastauskonpuhdistus oli todellinen vaara verrattuna turkkilaisiin.

2. No nyt se on englanti. Joskus yhtä, sitten toista ja kohta kolmatta.

3. Tässä olet valitettavan oikeassa. Näihin päiviin saakka suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus (ottomaaneja lukuunottamatta) ei ole ollut uskontojen hyve. Mielenkiintoista on se, että esim Hagia Sofiassa ja monissa muissa moskeijoiksi muutetuissa kirkoissa islamin kuvakiellosta huolimatta on säilytetty kristilliset mosaiikit yms. eli muslimeilla ei ollut samanlaista tuhoamisvimmaa kuin kristityillä. Tai sitten olivat vain laiskoja tosin kuin työteliäät protestantit.

4. Totta tämäkin. Tosin kaikkia protestantteja ei saa niputtaa samaan nippuun: anglikaanilla, kalvinistilla ja vaikka baptistilla on huima ero. Tosin muistaisin myös katolilaisissa maissa tapahtuneet jatkuvat juutalaisvainot. Esim. Espanjan juutalaiset pakotettuina muuttivat ottomaani-Turkkiin, jossa heidän kulttuurinsa vieläkin kukoistaa (tosin aika moni on muuttanut Israeliin). Voi hyvin sanoa, että kaikki kristityt ovat rasisteja.

5. Ei löydy kaksinkertaista predestinaatio-oppia. Voitko antaa tarkan viitteen, niin tarkistan. Tämä ehtoollisopin lisäksi nimenomaan erotti luterilaiset ja kalvinistit.

Yhteenvetona sanoisin, että niin protestantit kuin katolilaisetkin ovat syyllistyneet vainoihin, vähemmistöjen tuohoamiseen, rasismiin ja väkivallan käyttämiseen. Väitän että tällä ei ole paljon tekemistä uskonnon kanssa. Kristityt ovat sivistyneet ja alkaneet kunnioittaa ihmisoikeuksia /vähemmistöjen oikeuksia vain eurooppalaisen humanismin seurauksena. Ilman eurooppalaista humanismia katolisissa maissa ei olisi yhtään protestanttia, väärin ajattelevaa katolilaista tai juutalaista elossa. Sama pätee meihin protestantteihin. Uskovaisena sanoisin, että uskonto nyt vaan on niin aikansa elänyt ja primitiivinen ilmiö ettei se toimi nykyaikana. Jumalan kiitos, että sekularismi etenee euroopassa ja meitä uskovaisia on vähemmän ja vähemmä.

Katkeria hedelmiä kirjoitti:

Tässä virheet tekstissäsi.

1. Islamin vaara oli jatkuvasti olemassa aina vuoteen 1683 saakka, jolloin turkkilaiset voitettiin Wienin porteilla ja työnnettiin takaisin. Protestantit ovat puukottaneet katolisia aina selkään minkä ovat ehtineet, suhteessa islamiin. Kaikki ne armeijat, jotka ovat taistelleet puolikuun vaaraa vastaan - frankit, venetsialaiset, genovalaiset, unkarilaiset, itävaltalaiset, puolalaliset, johanniitat - ovat aina olleet katolisia.

2. Areiolaisuus lakkasi olemasta jo 500-luvulle tultaessa. Keskiajalla latina oli kansainvälinen kieli siinä missä englanti nykyään, ja latinalla saattoi tulla toimeen lähes kaikkialla. Se oli kirjaimellisesti "lingua franca" - frankkien kieli.

3. Kirkkojen rakennus ei pysähtynyt Mustaan Surmaan vaan 1500-lukuun. Suomessa tämä vaikutus on todella dramaattinen, kun Kustaa Vaasa ryösti kirkon omaisuuden omia sotiaan varten. Taideaarteet sulatettiin kultakolikoiksi ja kirkonkelloista valettiin tykkejä. Surullisimmin tämä uskonpuhdistuksen tuhovaikutus näkyy Visbyssä - kaupungissa on joskus ollut 14 goottilaista katedraalia, joista enää yksi on jäljellä; kaikki muut hävitettiin uskonpuhdistuksessa. Yhdestä suuresta katedraalista tehtiin hevostalli ja toisesta ammusvarasto.

4. Protestanttien ei pitäisi puhua antisemitismistä yhtään mitään Lutherin kirjan "Juutalaisista ja heidän valheistaan" jälkeen. Eikä varsinkaan USA:n etelävaltioiden rasismin ja Etelä-Afrikan kalvinistisen apartheidin jälkeen. USA:ssa protestantit keskittyivät tuhoamaan natiiviamerikkalaisia rotuoppeihin ja Manifest Destinyyn vedoten, kun taas Latinalaisessa Amerikassa rodut ovat hyvin sekoittuneet eikä varsinaista rasismia ole.

5. Luepa ne Tunnustuskirjat uudelleen. Kyllä se predestinaatio-oppi löytyy ihan samalla tavoin kuin kalvinismistakin.

1. Viittaan Mevlanan vastaukseen ja lisäksi muistutan protestanttienkin sotineen Turkkia vastaan. Suomalaisetkin kärsivät kauan vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa Turkin sodassa 1877-78, joka oli nimellisesti uskosota, kuten nuo aiemmatkin. Puhtaita uskonsotia ei ole olemassakaan.

2. En ymmärrä, miten kansainvälinen kanssakäymiskieli tämän palstan aiheeseen liittyy.

3. En myöskään ymmärrä, mitä tarkoitat sillä, että kirkkojen rakentaminen olisi joskus loppunut. Tuo Kustaa Vaasahan teki temppunsa vasta reformaation jälkeen eli se kosketti siinä vaiheessa myös - ja pitemmällä tähtäimellä nimenomaan - luterilaista kirkkoa.

4. Maailmanhistorian suurimpia etnisiä puhdistuksia oli espanjalaisarmeijan hyökkäys 1500-luvulla atsteeekki-, inka- ja mayakulttuureihin kullankiilto silmissään ja katoliset papit mukanaan.

5. Viitaan Mevlanan vastaukseen kaksinkertaisesta predestinaatiosta. Predestinaationhan sellaisenaan toi kristinuskoon jo kirkkoisä Augustinukseen.

"Martti Luther joutui kiistaan predestinaatio-opista Calvinin kanssa, ja hylkäsi Calvinin näkemyksen Jumalan rakkauden sekä universaalin armon vastaisena. Luterilaisuus siis kiistää opin kaksinkertaisesta predestinaatiosta."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Predestinaatio

Paaviton kirjoitti:

1. Viittaan Mevlanan vastaukseen ja lisäksi muistutan protestanttienkin sotineen Turkkia vastaan. Suomalaisetkin kärsivät kauan vilua ja nälkää Balkanin vuorilla taistellessa Turkin sodassa 1877-78, joka oli nimellisesti uskosota, kuten nuo aiemmatkin. Puhtaita uskonsotia ei ole olemassakaan.

2. En ymmärrä, miten kansainvälinen kanssakäymiskieli tämän palstan aiheeseen liittyy.

3. En myöskään ymmärrä, mitä tarkoitat sillä, että kirkkojen rakentaminen olisi joskus loppunut. Tuo Kustaa Vaasahan teki temppunsa vasta reformaation jälkeen eli se kosketti siinä vaiheessa myös - ja pitemmällä tähtäimellä nimenomaan - luterilaista kirkkoa.

4. Maailmanhistorian suurimpia etnisiä puhdistuksia oli espanjalaisarmeijan hyökkäys 1500-luvulla atsteeekki-, inka- ja mayakulttuureihin kullankiilto silmissään ja katoliset papit mukanaan.

5. Viitaan Mevlanan vastaukseen kaksinkertaisesta predestinaatiosta. Predestinaationhan sellaisenaan toi kristinuskoon jo kirkkoisä Augustinukseen.

"Martti Luther joutui kiistaan predestinaatio-opista Calvinin kanssa, ja hylkäsi Calvinin näkemyksen Jumalan rakkauden sekä universaalin armon vastaisena. Luterilaisuus siis kiistää opin kaksinkertaisesta predestinaatiosta."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Predestinaatio

On vähän koomista väittää, että uskonvainot ja rasismi ovat uskonpuhdistuksen tuotetta samaan aikaan, kun Rooman Vittoriano -museossa on esillä näyttely aiheesta. Vatikaanin arkistoista koottu näyttely osoittaa, miten katolinen kirkko vainosi juutalaisia, muslimeja ja kristittyjä "harhaoppisia" mitä julmimmalla tavalla. Näyttely sisältää kirjallisia ohjeita siitä, miten inkvisitio kehoitti syrjimään ja vainoamaan juutalaisia ja protestantteja. Samaan aikaan kuin Euroopan juutalaiset asuivat ghettoissa ja heidän ihmisoikeutensa olivat nollaluokkaa, ottomaanivaltakunnan kristityt ja juutalaiset nauttivat autonomiasta ja etuoikeuksista (tosin ei-muslimeja verotettiin rankemmin).

Toisaalta katolilaisuus oli kielletty pitkään luterilaisessa Suomessa. Pata kattilaa soimaa. Luterilaisten historia on vähemmän verinen ja humaanimpi, koska se on lyhyempi ja koska luterilainen kirkko on viimeiset 40 -vuotta modernisoitunut ja ihmisoikeudet ovat tulleet osaksi sen arvojärjestelmää. Tätä voi myös kutsua maallistumiseksi.

Kristinusko ristiretkineen ja siirtovaltoineen on ollut huomattavan verinen uskonto verrattuna islamiin, mikä levisi Eurooppaan ennen kaikkea rauhanomaisesti. Nykyään tosin islam on ottanut oppia kristityistä ja osaa sortaa vähemmistöjä varsin oikeaoppisesti.

Sanoiko Kristus:
"Menkää ja levittäkää estetiikkaa, kosmetiikkaa ja erotiikkaa kaikkeen maailmaan"?
--------
Mikä sitten estetiikkaa on kullekin.
Turun tuomiokirkon puhtaaksi rapatut holvit ja pylväät ovat karuudessaan hyvin esteettisiä, kuten koko kirkon interiööri.

Evankeliumin julistus ja sanoma pelastuksesta on kirkon päätehtävä.
Kirkkokonserteissa istuvat mielellään ihmiset, joiden omassa tunnossa ei värähdä yhtään mitään.
Heille riittää kyltyrelli sirkushuvi, Kristus ei heitä kiinnosta. He tekevät kristuksensa itse omista kuvitelmistaan.

se pääasia?? kirjoitti:

Sanoiko Kristus:
"Menkää ja levittäkää estetiikkaa, kosmetiikkaa ja erotiikkaa kaikkeen maailmaan"?
--------
Mikä sitten estetiikkaa on kullekin.
Turun tuomiokirkon puhtaaksi rapatut holvit ja pylväät ovat karuudessaan hyvin esteettisiä, kuten koko kirkon interiööri.

Evankeliumin julistus ja sanoma pelastuksesta on kirkon päätehtävä.
Kirkkokonserteissa istuvat mielellään ihmiset, joiden omassa tunnossa ei värähdä yhtään mitään.
Heille riittää kyltyrelli sirkushuvi, Kristus ei heitä kiinnosta. He tekevät kristuksensa itse omista kuvitelmistaan.

Evankeliumia voi välittää monin tavoin. Ei pelkkä puhuminen ole ainoa tapa. Kirkkotaide on arvokas tapa kertoa kristillisestä sanomasta ja siinä katolinen kirkko on aina loistanut. Kristillinen sanoma saa puhutella koko ihmistä ja kuullostaa ja näyttää myös kauniilta.

Minä istun mielelläni Kauneimmissa joululauluissa ja vaikka muissakin kirkkokonserteissa . Ristin tie näytelmä on minusta ollut aina puhutteleva ja hieno. En taida päästä siihen tänä vuonna, koska äitini on kuolemaisillaan. Perjantaista tullee tosi pitkä. Kaikella on aikansa. Olen päästänyt jo irti, mutta silti ikävä tulee. Isäni tapasi puhua kuolemasta aina myönteiseen sävyyn, vaikka olikin sotaveteraani. Pääsee parempaan paikkaan, oli jonkunlainen motto hänellä. Suotakoon kauneutta ja taidetta niille, jotka sitä nauttivat. Muut tyytykööt muihin muotoihin.

kaulahuivifin kirjoitti:

Evankeliumia voi välittää monin tavoin. Ei pelkkä puhuminen ole ainoa tapa. Kirkkotaide on arvokas tapa kertoa kristillisestä sanomasta ja siinä katolinen kirkko on aina loistanut. Kristillinen sanoma saa puhutella koko ihmistä ja kuullostaa ja näyttää myös kauniilta.

Minä istun mielelläni Kauneimmissa joululauluissa ja vaikka muissakin kirkkokonserteissa . Ristin tie näytelmä on minusta ollut aina puhutteleva ja hieno. En taida päästä siihen tänä vuonna, koska äitini on kuolemaisillaan. Perjantaista tullee tosi pitkä. Kaikella on aikansa. Olen päästänyt jo irti, mutta silti ikävä tulee. Isäni tapasi puhua kuolemasta aina myönteiseen sävyyn, vaikka olikin sotaveteraani. Pääsee parempaan paikkaan, oli jonkunlainen motto hänellä. Suotakoon kauneutta ja taidetta niille, jotka sitä nauttivat. Muut tyytykööt muihin muotoihin.

Kirkkotaiteen mahdollisuudet ovat aika heikot.
Mitään uskoa ei voi rakentaa ilman ulkonaista sanaa, sakramentteja ja saarnaa.
Kirkkotaide voi ainoastaan tukea sanaa, kertoa kuvin siitä, mistä on jo puhuttu.

kaulahuivifin kirjoitti:

Evankeliumia voi välittää monin tavoin. Ei pelkkä puhuminen ole ainoa tapa. Kirkkotaide on arvokas tapa kertoa kristillisestä sanomasta ja siinä katolinen kirkko on aina loistanut. Kristillinen sanoma saa puhutella koko ihmistä ja kuullostaa ja näyttää myös kauniilta.

Minä istun mielelläni Kauneimmissa joululauluissa ja vaikka muissakin kirkkokonserteissa . Ristin tie näytelmä on minusta ollut aina puhutteleva ja hieno. En taida päästä siihen tänä vuonna, koska äitini on kuolemaisillaan. Perjantaista tullee tosi pitkä. Kaikella on aikansa. Olen päästänyt jo irti, mutta silti ikävä tulee. Isäni tapasi puhua kuolemasta aina myönteiseen sävyyn, vaikka olikin sotaveteraani. Pääsee parempaan paikkaan, oli jonkunlainen motto hänellä. Suotakoon kauneutta ja taidetta niille, jotka sitä nauttivat. Muut tyytykööt muihin muotoihin.

ajattelemaan, että uskoville, jotka uskovat jälleennäkemiseen, läheisten kuolema on hiukan helpompaa kuin ateisteille. En tiedä sitten.
Aika kuitenkin auttaa suruun. Sinunkin tulevaan suruusi.

kanssasi.... kirjoitti:

Kirkkotaiteen mahdollisuudet ovat aika heikot.
Mitään uskoa ei voi rakentaa ilman ulkonaista sanaa, sakramentteja ja saarnaa.
Kirkkotaide voi ainoastaan tukea sanaa, kertoa kuvin siitä, mistä on jo puhuttu.

Me näemme taiteen mahdollisuudet eri tavoin. Se voi esittää asioita koskettavasti ja ilmaista tavalla, johon pelkät sanat eivät kykene. Kirkkotaide voi konkretisoida evankeliumia paljonkin ja on arvokas asia varhaiskasvatuksessa. Ihminen on taiteellinen olento, jokainen omalla tavallaan. Mikäli puhe olisi ainoa sallittu väline, kuuroilla ei olisi toivoa.

Elw. kirjoitti:

ajattelemaan, että uskoville, jotka uskovat jälleennäkemiseen, läheisten kuolema on hiukan helpompaa kuin ateisteille. En tiedä sitten.
Aika kuitenkin auttaa suruun. Sinunkin tulevaan suruusi.

Pakko korjata viestiäni. Siitä saa muuten väärän kuvan minusta.

Olen aikoinani mietinyt hyvinkin paljon, millaista elämäni olisi (ei siis oli) ateistina. Eläisin hyvin paljon samalla tavalla, ehkä olisin ollut kunnianhimoisempi nuorempana. Kuolema ei erottele ihmisiä. Jokainen kokee ikävää aikansa kuten sanoit. Kiitos sanoistasi! Ateistina olisin varmaan elämännälkäisempi ja tarkempi ajankäytön suhteen. Olisi vain tämä hetki aikaa ja tuo aika olisi hyvin arvokasta.