Heips.
Olen lähes 3-kymppinen nainen. Olen hiljattain vaihtanut työpaikkaani, koska en edellisessä viihtynyt, ja olin uupunut. Jopa sairaslomalle asti.
Nyt minulla on uusi työpaikka, mutta kärsin edelleen jatkuvasta alavireisyydestä ja väsymyksestä. Liikunnalliset harrastukset ovat jääneet, vapaapäivät kuluvat sohvan pohjalla kun olen niin väsynyt, en vain mitenkään tunnu saavan kehooni "virtaa", vaikka pitäisi hoitaa arkiaskareitakin. Lomapäivinä nukun pitkään, ja tunnen voimakasta tarvetta päiväunille. Kaikki vapaapäivät menevät nukkuessa ja levätessä, enkä siitä huolimatta tunnu saavan energiatasoani takaisin.
Vitamiinien saannista olen yrittänyt huolehtia, vaikkei joka päivä olekaan varaa ostaa kalliita hedelmiä ja vihanneksia. Liikunta on minulle todella tärkeää, mutta aiheuttanut viime aikoina ahdistusta, kun en koe enää kiinnostusta lähteä reippailemaan. Muutaman kerran olen repinyt itseni ylös, mutta reippailun jälkeinen piristys menee pian ohi ja palaan takaisin energiattomaan olotilaani.
Olisiko edellisen työn aiheuttama fyysinen ja henkinen stressi laukaissut jonkinlaisen uupumuksen, joka on nyt jäänyt "elimistöön päälle"?
En halua olla näin väsynyt, haluaisin opiskella ja liikkua vapaa-aikanani, ja kokea taas pieniä elämäniloja. Kelläkään kokemusta tästä?
Olen lähes 3-kymppinen nainen. Olen hiljattain vaihtanut työpaikkaani, koska en edellisessä viihtynyt, ja olin uupunut. Jopa sairaslomalle asti.
Nyt minulla on uusi työpaikka, mutta kärsin edelleen jatkuvasta alavireisyydestä ja väsymyksestä. Liikunnalliset harrastukset ovat jääneet, vapaapäivät kuluvat sohvan pohjalla kun olen niin väsynyt, en vain mitenkään tunnu saavan kehooni "virtaa", vaikka pitäisi hoitaa arkiaskareitakin. Lomapäivinä nukun pitkään, ja tunnen voimakasta tarvetta päiväunille. Kaikki vapaapäivät menevät nukkuessa ja levätessä, enkä siitä huolimatta tunnu saavan energiatasoani takaisin.
Vitamiinien saannista olen yrittänyt huolehtia, vaikkei joka päivä olekaan varaa ostaa kalliita hedelmiä ja vihanneksia. Liikunta on minulle todella tärkeää, mutta aiheuttanut viime aikoina ahdistusta, kun en koe enää kiinnostusta lähteä reippailemaan. Muutaman kerran olen repinyt itseni ylös, mutta reippailun jälkeinen piristys menee pian ohi ja palaan takaisin energiattomaan olotilaani.
Olisiko edellisen työn aiheuttama fyysinen ja henkinen stressi laukaissut jonkinlaisen uupumuksen, joka on nyt jäänyt "elimistöön päälle"?
En halua olla näin väsynyt, haluaisin opiskella ja liikkua vapaa-aikanani, ja kokea taas pieniä elämäniloja. Kelläkään kokemusta tästä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mene lääkärille. Monet sairaudet aiheuttavat väsymystä.
Täällä sitä ei kukaan tiedä, mikä sinua vaivaa.
Ja lääkäri otattaa verenkuvan josta ei ilmene mitään.
Kilpirauhaskokeet tulisi ottaa ja jos ei arkuutta kaulalla tumavasta-aineet.
Tuttu tunne minulla se johtui puhtaasti työuupumuksesta. Joskus oli olo sellainen, että töiden jälkeen itkin kun näin että oli tullut kärpääsiä sisälle.
Mene lääkäriin kannattaa tutkituttaa ettei ole mitään tulehduksia tai muuta joka sen aiheuttaisi.
Mutta uskoisin että mielialalääkkeet ovat se apu mikä auttaa, tosin niiden vaikutusta pitää odotella pari viikkoa.
Mutta sanoisin tuosta olostasi, että seuraava vaihe on paniikkihäiriöt, jotka seuraavat tuota väsymystä.
Joku tietysti oikaisee että kyseessä on masennuslääkkeet, mutta älä siitä piittaa, minusta mielialalääke on parempi nimi niille kun jo sana masennuslääke masentaa.
Ainakin minä sain niistä hyvän avun juuri samanlaisessa tilanteessa hankalasta työpaikasta uuteen, ilmeisesti se on jonkinlaista alitajuista helpotuksen tunnetta joka sitten purkautuu väsymyksenä jota uskaltaa tuntea vanhan työpaikan jälkeen. Tsemmpiä!
saanut elämäsi järjestykseen ja väsymyksen kuriin?