Tanssiminen maallisen musiikin tahdissa, mutta ei hengellisen.
Tupakanpoltto (tupakka rantautui Eurooppaan vasta keski-ajalla), ei mainita raamatussa.
Viinan juonti joko humalahakuisen tai vain lasillinen.
Nämä em. asiat ovat helluntailaiset itse keksineet, näitä ei löydy raamatusta.
Miksi ihminen keksii itselleen uusia syntejä?
esimerkiksi nykyisin on syntiä käyttää 'essua' ekstaasi-huumetta vaikka 100v kun hell.herätys alkoi, ei essusta tiedetty mitään.
Tupakanpoltto (tupakka rantautui Eurooppaan vasta keski-ajalla), ei mainita raamatussa.
Viinan juonti joko humalahakuisen tai vain lasillinen.
Nämä em. asiat ovat helluntailaiset itse keksineet, näitä ei löydy raamatusta.
Miksi ihminen keksii itselleen uusia syntejä?
esimerkiksi nykyisin on syntiä käyttää 'essua' ekstaasi-huumetta vaikka 100v kun hell.herätys alkoi, ei essusta tiedetty mitään.
Vastaukset 12
Vanhimmat
elävät omien sanojensa mukaan armoliitossa/armotaloudessa, joten synnithän on sovitettu ja lakia ei tarvitse noudattaa.
Miksi silloin mitään sääntöjä. Kun ei Jumalan antamaa lakia tule noudattaa, niin miksi ihmislakeja.
Jumalan armotaloudessa. Ei uskova ihminen ole sen kummempi ihmisenä kuin epäuskoinenkaan.
Meidät erottaa vain usko ja uskon käsitykset uskosta. Muuten olemme samanlaisia kaikki tyynni.
Uskovat kyllä sanovat, että epäuskoiset eivät peri taivasten valtakuntaa, mutta kukapa uskovaihminen näkee lopulta toisen ihmisen sisikuntaan.
Nämä helvettiin heittäjät ovat mielestäni jo luonnolliselta persoonaltaan ihmisiä, jotka tuomitsevat jo ennen uudestisyntymistään ihmisiä ns. maallisissa asioissa.
Raamattuhan on ihmisen kirjoittama ohjeistus kirja ihmiskunnalle siitä kuinka pitäisi elää.
Jeesushan opetti enemmän ymmärryspuolta ihmisiä kohtaan. Ja ymmärrys herää vasta kun on laajentanut näköalaansa oman tuvan nurkkaansa pitemmälle. Nurmijärven mummokin saattaa olla ymmärtäväisempi ihmisluonteesta kuin putkinäköinen uskova, jolle maailma on jäänyt vieraaksi.
"Kristityt ovat Kristuksen ystäviä, vaikka he eivät muuta olisikaan. He eivät ole täydellisiä eivätkä koskaan voi olla itseensä tyytyväisiä, mutta Kristus on heille suuri ja kallis. Tämä on ratkaiseva tunnusmerkki - se eikä mikään muu. Meidän on varottava esittämästä muita tunnuksia kuin mitkä Jumalan sana osoittaa. Jos niin teemme, saatamme erehtyä perusteellisesti.Monet kylläkin haluaisivat kaikkien kristittyjen olevan samanlaisia. He unohtavat, että jäsenet ovat erilaisia ja tehtävät moninaisia, vaikka Henki on sama. Mutta aina kun kohtaat ihmisiä, jotka syntiensä tähden kaipaavat evankeliumia Vapahtajasta enemmän kuin mitään muuta, silloin tiedät tavanneesi iankaikkisesti yhteen kuuluvia veljiä ja sisaria. Olet kohdannut "pyhien kansalaisia ja Jumalan perhettä". Olkoon he miten viheliäisiä tahansa, he ovat kuitenkin Jumalan silmissä suuressa kunniassa. He ovat vaatetettuja Jumalan Pojan vanhurskauteen ja mielisuosioon."
(C.O. Rosenius, Usko yhdistää, s.23)
samanhenkisessä uskonyhteisössä. Helluntailaisen uskovan yhdistää myös hell.seurakunta Jumalan lisäksi.
Mutta yhdistääkö usko myös mm. Jehovan Todistajan ja helluntailaisen?
Ovatko JT:t sekä lukemattomat muut vapaasuunnat yhtä perhettä? Vai onko teillä jotain erilaisia mielipiteitä Jeesuksen opeista ja kuka ne erimielisyydet ovat saaneet aikaiseksi?
nautintoaineita ja musiikkimakua koskien löytyvät entisistä a-holisteista ja lakihenkisistä uskovista..
Siis niistä lakihenkisistä, jotka kyttäävät lähimmäisiään ja huomauttelevat kaikissa asioissa, vaikka heidän oman berberinsä sisäpuoli on täynnä ryöstöä ja laittomuutta..
näin on? Jeesushan tuli maailmaan tuomaa hyvää tahtoa ja rakkautta toisiamme kohtaan, sanotaan raamatussa.
On kieltämättä paljon asioita, joita ei Raamatussa tunneta. Tarkoittaako tämä kuitenkaan sitä, että niitä ei voi sen takia laskea mihinkään Raamatun määrittämään synnin luokitukseen? Pointtina tässä ei ole yksittäiset synnit vaan periaatteet ja niiden mukaisesti ja vastaisesti eläminen.
Paavali sanoo, että "huono seura hyvät tavat turmelee". Siksi tulisi välttää huonoa seuraa. Ei kai tanssiminen itsessään syntiä ole, mutta tarkoittaa se muka sitten sitä, että sen varjolla voi vaikka tehdä sitä huonossa seurassa? Yritetäänpäs keskittyä siihen, mikä on olennaista.
Toinen asia, mitä Raamatussa sanotaan, ja jonka yleensä vain adventistit näyttävät ottavat todesta, on se ajatus, että ruumis on pyhän hengen temppeli. Kristityllä on velvollisuus Jumalaa ja lähimmäistään kohtaan pitää terveydestään huolta niin hyvin kuin vain mahdollista, sillä sairas, huonokuntoinen tai kuollut kristitty ei pysty tekemään yhtä tehokkaasti Jumalan työtä kuin terve kristitty.
Kristitty, joka polttaa tupakkaa, on verrattavissa kristittyyn, joka ampuu itseään tahallaan vaikka haulikolla jalkaan ja sitten rukoilee Jumalaa estämään häntä vuotamasta kuiviin. Jos polttaa tupakkaa ja tulee syöpä, niin eikö se ole itseaiheutettu vaiva? Tykkääkö Jumala sitten siitä kun tuo henkilö alkaa rukoilemaan häneltä ihmettä, että paranisi syövästään? Mitä Raamattu sanoikaan Jumalan turhasta koettelemisesta? Ei ole mitenkään hankala kuvitella sitä, miten kristityt, jotka elävät epäterveellisesti, voisivat koetella Jumala kärsivällisyyttä.
mm. tupakan vahingoittavaa vaikutusta terveydelle on noteerattu vasta viime vuosikynmeninä joten kuka kehitti siitä synnin? Ihminen.
Jokaisella uskonyhteisöllä on omat syntinsä. Mm. adventistit katsovat raamatun ilmoittavan jotain muta lauantaista kuin helluntailaiset, onko se synti?
Jehovan todistajat kieltäytyvät verenvaihdosta vaikka ihmisen henki olisi kyseessä, onko se synti ja mihin raamatun syntiluetteloon se perustuu?
"Pointtina tässä ei ole yksittäiset synnit vaan periaatteet ja niiden mukaisesti ja vastaisesti eläminen. "
Ymmärrän, mutta periaate onkin sanana sellainen jota sietäisi tarkemmin tarkastella hengellisesti mitä sana periaatteessa eläminen tarkoittaa.
Tänä päivänä lääketiede kieltäsi kahvin juonnin, jos se olisi vielä mahdollista koska se vaikuttaa piristävästi suoraan keskushermostoon ja siitä tulee riippuvaiseksi. Eiköhän joku uskonyhteisö maailmassa luokittele jo kahvinjuonnin jo synniksi.
Synnin olemuksesta suhteessa yksilöön voi todeta sen, että jos ihminen kokee jonkin asian 'vääräksi' itselleen ja huomaa tämän asian vaikuttavan hänen hengelliseen kasvuun, niin silloin voi tavasta / tottumuksesta tulla rasite eli synti.
"Kristitty, joka polttaa tupakkaa, on verrattavissa kristittyyn, joka ampuu itseään tahallaan vaikka haulikolla jalkaan ja sitten rukoilee Jumalaa estämään häntä vuotamasta kuiviin."
Tuolla "periaatteella" myös ihminen, joka syö liian rasvaisia ruokia tekee myös syntiä, sillä hänen tarvitsee sitten rukoilla Jumalaa parantuakseen sokeritaudista sun muista ylensyöntiin liittyvistä ongelmista. Hänhän on tietoisesti rikkonut Jumalaa vastaa, koska sanot että "että ruumis on pyhän hengen temppeli..."
ylennsyöjä ei voi tehokkaasti tehdä Jumalan työtä, hän on itse aiheuttanut sairautensa.
Kieltämättä... ihminen itse on lopulta se, joka päättää, mikä hänelle on syntiä. Jumala on myös vapaa itse päättämään, mitä hän pitää syntinä.
Tupakka, kahvi, jne... kieltämättä kaikki ovat myrkkyjä. Adventistit ovat puhuneet niiden käyttämisestä syntinä jo noin vuosisadan verran (en ole varma kuinka kauan täsmälleen kuinka kauan). Ei siksi tietenkään, että kahvi itsessään olisi syntiä vaan siksi, että se ei ole terveellistä.
Mitä tuohon verenvaihdon kieltoon tulee, niin minun mielestä sille käsitykselle ei löydy tarpeeksi vahvoja raamatullisia perusteita.
Hengellinen kasvu, ja ihmisen mielentila ihan yleisesti, on riippuvainen myös ruumiin hyvinvoinnista ja toisinpäin. Ajattelukyvyn tuhoaminen esimerkiksi alkoholilla aika tehokkaasti estää hengellisen kasvun, kun ihminen kuitenkin on yksi kokonaisuus, jonka palikoita ei voi erottaa toisistaan.
En sanoisi, että vain uskonyhteisöillä on omat syntinsä. Jokaisella yhteisöllä on omat syntinsä. Ateistienkin keskuudessakin on omat yhteisölliset käsitykset oikeasta ja väärästä... näin ainakin luulen, sillä minulla ei mielikuvitus riitä siihen, että voisin kuvitella ihmisen, jolla ei olisi omaa käsitystä hyvästä ja pahasta.
Aivan oikein päättelit. :)
Minun mielestä tämä ihan oikeasti on näin yksinkertaista. Toisaalta tähän liittyy toinen asia, joka on se synnin syntisyyden määrä ja sen mittaaminen. On suuria ja on pieniä syntejä ja arviointiin vaikuttaa sitten vielä olosuhteet, jotka voivat kääntää koko laskelman ylösalaisin.
Onko toisen ihmisen omaisuuden tuhoaminen aina syntiä vai riippuuko se olosuhteista? Onko varastaminen aina syntiä? Pitäisikö päästää kaveri kännissä autonsa rattiin vai onko oikein vähäksi aikaa takavarikoida luvatta (eli varastaa) hänen autonavaimet? Synti ja syntisyys ei ole mustavalkoinen asia, vaan se ilmenee harmaansävyisenä.
Epäterveellinen ruokavalio on vastoin Jumalan tahtoa, jos oletetaan Jumalan haluavan ihmisten olevan terveitä ja hyväkuntoisia, että he kykenisivät tekemään oman osansa työstä Jumalan suuressa maailmanpelastusprojektissa. Toisaalta onko roskaruuan syöminen silloin tällöin yhtä suuri synti kuin ravitsemuksen hankkiminen yksinomaan ja pelkästään McDonaldsin pika-aterioista? Tuskinpa.
Kuka osaa sanoa, kuka on mistäkin vastuussa ja minkä verran? Tuskin kukaan, sillä harvoin kukaan yksi ihminen on synnistä vastuussa. Kaikki, jotka ovat myötävaikuttaneet jonkin pahan asian tapahtumiseen joko tahallisesti tai tahattomasti, ovat siitä vastuussa.
Minun näkemys siis on, että kaikki ovat jossain mielessä syntisiä ja on suorastaan mahdotonta sanoa tarkasti, kuinka syntinen kukin on. Maailma ei ole mustavalkoinen vaan värikäs kuin sateenkaari.
"Minun näkemys siis on, että kaikki ovat jossain mielessä syntisiä..."
Kyllä ovat, näinhän raamattu sanoo.
Mutta ajatukseni oli tuoda esille ns. uusiosyntejä eli aikakauden syntejä.
Se mikä luettiin synniksi 1500-luvulla onkin muuttunut ei-synniksi 2000-luvulla.