mitä väliä kestävyydellä?

Oikeassa olet. Autotehtaat eivät todellakaan ole tarkoittaneet, että autoilla ajetaan parikymmentä vuotta.

Ainakin vanhoja mersuja näkyy paljon. Minä taas mielellään ostan 3-10v vanhan auton koska huollan automme (2kpl) itse, koskaan ei ole tarvinnut käyttää korjaamolla eikä ole välille jättäneet. Yks oli 10v, yks 2 päivää, muut siltä väliltä, ollut yli 20kpl, yli 10 eri merkkiä. Uudet on kyllä lähes kaikki täysiä paskoja, en minä ainakaan viiti paskasta maksaa, sitähän tulee päivittäin ihan ilmaiseksi.

Mielestäni 8v autolle on se ikä, minkä jälkeen (suolakylpyjä siis 8. talvea) on aivan selvää, että turvallisuustaso on laskenut merkittävästi. Vaikka ratti ja penkki ei ole vielä kuluneet puhki, niin kuinka on laita alustan mekaniikan...
Itse vaidan (myös vaimon auto) auton uuteen ennenkö sillä on ajettu 3v tai 60000 km.
"3. lapsen isä vm 1962"

Haen heti uuden, kunhan oppivat tekemään yhtä laadukkaita autoja kuin 80-luvulla. Nyt täytyy vain odotella kunnes tämä "muovinen yllätysmuna"-buumi menee ohi ja Autoja aletaan uudestaan valmistamaan.

Kun ajaa töikseen lähes 100000 km per vuosi, tulee 3 vuodessa Ojalan laskuopin mukaan 300 000 km. Tämän jälkeen "kestävä" auto siirtyy toiselle omistajalle vielä muutamaksi vuodeksi.
Voi vielä hyvällä omallatunnolla luovuttaa auton seuraavalle käyttäjälle, ilman tunnetta että pääsinpä paskasta eroon.
Kilometrikestävyyttä siis tarvitaan, kuten maratonjuoksussa.
Tässä juuri erotuu autot autoista, kun puhutaan kestävyydestä.

"Kehitys vie eteenpäin eikä autotehtaat varmasti edes yritä suunnitella kestävämpiä autoja, koska uudethan ovat parempia!"

Jotta olisivat parempia, niin kyllä niiden tulisi olla kestävempiäkin. Ja kyllä uusi kestääkin, kiitos pienien toleranssien. Tämä tosin aiheuttaa yhden mutan: huolto. Se ei onnistu välttämättä nyrkkipajalla, eikä omassa tallissa. Autoja ei voi kulumisen jälkeen välttämättä porata uusille halkaisijoille ja sovittaa ylikokomäntiä. Uusi auto toimii kauan ilman hoonausta ja uusia männänrenkaita, mutta elinkaari moottorille usein loppuukin siihen ensimmäiseen täysremonttiin, kun vanhan auton voi koneistaa uuden veroiseksi ehkä montakin kertaa.
Uusien autojen moottorit ovat vähäin kuin mitkä hyvänsä muutkin osakokonaisuudet autossa: ne on kerran pistetty kasaan, ja sinetöity. Moottoriin vaihdetaan vain öljyt ja hihnoja, ja siihen se melkein loppuukin. Ei täydy säätää moottorin sisäisiä välyksiä, eikä täydy huolehtia katkojan kärjistä, mutta, mutta...



"Joten älkää jaksako jauhaa vaan menkää kauppaan ja ostakaa uusi auto! Ei se niin paljon maksa ja kellä vaan työssäkäyvällä on helposti varaa!"

Se, että on varaa, ei tarkoita, että täytyy rahat juuri kyseiseen sijoittaa. Miksi ei säästäisi vaikka rahaa asuntoon? Autoon sijoitettu raha on sijoitettu Kankkulan kaivoon, sillä arvo puolittuu parissa vuodessa.

Käytkö huorissakin vain koska työssä käyvällä on siihen helposti varaa?



"Ja uudessa autossahan on takuut sun muut joten antaa hajota vaan!"

Takuut ei kata paskaakaan, vaan orjuuttaa käyttämään autoa merkkihuollon valohoidossa. Kun ongelma tulee, niin asiakas vie auton huoltoon, vain kuullakseen mm. että ei ruostumattomuustakuu kata kiveniskusta alkuun lähtenyttä ruostetta... ja milläs sen kiveniskemänaarmun olisi auton omistaja voinut estää? Pohjamassalla. Mutta eikö pohjamassa mitätöi takuun? AIVAN! Siinä se pointti onkin!



"Säälittävää kun porukka vertailee että mikä "kasari" auto olisi paras..."

Eri kasari eri tarkoitukseen. Ja vanhoissa autoissa yksilö ratkaisee paljon. Tuossa iässä on auton huoltohistoriallakin jo merkitystä. En siis tarkoita, että huollot on teetetty valtuutetulla merkkihuollolla, mutta että ne on ylipäätään tehty.

Mielestäni on säälittävempää katsella ihmisiä, jotka syleskelevät kasariautojen suuntaan, vaikka olisivat täysin toimivia yksilöitä. Hyvää yksilöä ei kannata romuttaa. Sitäpaitsi vähän ajavalle ihmiselle on jopa ympäristöystävällisempi ratkaisu ajaa vanhalla autolla, sillä tällöin säästytään auton valmistuksesta syntyviltä päästöiltä ja energiankulutukselta (joka aiheuttaa päästöjä sähkövoimalassa...).

Miksi sijoittaa 30000 eemeliä uuteen ja epäluotettavaan sähkölaitokseen jos vanhallakin pärjää aivan hyvin. Kasari-autoissa tekniikka on yksinkertaisempaa ja sitäkautta varmempaa kuin nykyään. Sinä et tietystikkään pärjää sellaisella, kun ei ole sähköisiä apulaitteita auttamassa. Taidat olla sen verran kädetön, että pyörädät asfaltilla, jos ei ole ESP:tä holhoamassa. Etkö ymmärrä, että kaikilla ei oikeasti ole varaa laittaa 30000 eemeliä sähkölaitokseen, jonka toimivuudesta ei ole takuita. Jos 80-luvulla pärjättiin 80-luvun autoilla, niin miksi ei 2000-luvulla enää pärjätä 80-luvun autolla?

sitä hyvää pois vaihtamaan?
...itse en vaihda autoa ennen kuin siihen tulee joku vika...ja eipä ole vikoja vielä näkynyt...tosin omassa on vielä sisäänajo pahasti kesken (vasta 176tkm).

Ja mitä hyötyä siitä uudesta "ei-kestävästä" autosta on, jos se seisoo jatkuvasti pajalla takuukorjauksissa? Kyllä minä arvostan sitä, että edes joillakin merkeillä on mahdollista ajaa huoletta sen 400tkm!!! ...ja kun auton vaihtoaika sitten koittaa, niin seuraavaksi sitten uusi "samanlainen", joka on toki vanhaa kehittyneempi ja saanut testissä ne "viisi tähteä" ;)

Kestävyys merkitsee että se kestää ensimmäiset 100 000 km täysin huoletta.
Etupää ei ole väljä 100 000 km jälkeen, kuten monella muulla laatumerkillä.

vaikka Toyota:lla on ehkä hieman heikommat ajo-ominaisuudet uutena,
on sillä parhaat ajo-ominaisuudet 100 000 km ajettuna kun vertaa muihin saman verran ajettuihin.

Aloitus hyvä powerilla aloitettu, mitta-suto ajot, Kähärä tiessä merkkiä Latvanen Pyhäjärvi, Ylivieska, alko, hukkunut, vene paikat joissa ,kalat kelpaa muillekin jne.

No tuo parin kympin ikähän se alkaa olla se vaihe kun auto tulee meikäläisen käyttöön. Ihan hyvin ne on yleensä kestäneet. Toyotassa kyllä oli jonkin verran vikoja, pyyhkijän moottori, lämppärin moottori, vetonivelet, pyöränlaakerit, vaihteiston jumittaminen pakoputken räminä ja maalipinnan ruma haaleneminen tuli nyt ainakin heti mieleen vielä vuosien päästä. Nyt oon päästellyt viimeiset pari vuotta pösöllä, ikää silläkin jo 21 vuotta.

Voi olla väliä vaikkapa 100 000€, minkä voi käyttää johonkin muuhun kuin autoon. Jos ostaa esim 5x eläessään uuden auton 10 vuoden välein, siihen menee iso raha, puhumattakaan jos ei saisi vaihdossa mitään jos olisi jo romu kuten väität.

Viisi käytettyä tai 2-3 uutta millä ajaa 20 vuotiaaksi tulee varmasti halvemmaksi.

Viimeksi ostin käytetyn plugari, noin 23000 km ajettuna, ja hintaa se oli pudottanut noin euro/km. Käytetty, mutta kunnoltaan melkein kuin uusi. Se uuden haju puuttui. Hinta sopi eläkeläisen budjettiin. Tällä tulee ajeltua sen 100-150.000 km lisää ja sitten vaihtuu sopivaan käytettyyn sähkikseen, taas käteisellä.