"Pienet ristiriidat Raamatun kertomuksissa vahvistavat pääasian totuuden ja virheettömyyden, pienet ristiriidat eivät haittaa itse päätotuutta, Jeesuksen pelastustyötä". Tämä on logiikaltaan erittäin kiinnostava uskovaisten esittämä näkemys: miten pienet virheet ja ristiriidat voivat todistaa, että isommissa ja tärkeimmissä asioissa on asiat kerrottu oikein ja virheettömästi eikä "suuria ristiriitoja ja isoja virheitä" ole? Mistä näin ajattelevat kristityt sen tietävät, ovatko he löytäneet varmasti kaikki Raamatun virheet ja ristiriidat, kun kerran nämä kristityt myöntävät niitä Raamatussa olevan?
Mikä on kriteeri pienen ristiriidan erottamiselle suuresta ristiriidasta tai virheestä - eikö sekin ole mielivaltainen, subjektiivinen erottelu? Jos samassa kirjassa ei ole oikeita tietoja strutseista, lepakoista, hyönteisistä, jäniksestä, sinapinsiemenestä, maan muodosta ja maan sekä taivaankappaleiden keskinäisistä suhteista, taivaankappaleiden koosta tai ihmisen sydämen funktiosta ihmiselimistössä, niin miksi pitäisi ottaa yhtään luotettavampana tietona vielä paljon erikoisempia teologisia väitteitä/kertomuksia Jeesuksen neitseestä syntymisestä, ruumiillisesta ylösnousemisesta, toisesta tulemisesta, taivasten valtakunnasta, helvetistä, uskonvanhurskaudesta tai ylipäätään mistään "hengellisestä asiasta", maailmanlopusta puhumattakaan?
Jos virheitä on pienissä asioissa niin eikö ole loogista olettaa ja odottaa virheitä olevan sitä suuremmalla syyllä myös niissä suurissa ja keskeisissä Raamatussa kerrotuissa asioissa - ja aivan erityisesti niissä suurissa kysymyksissä, jos Raamatun kirjoittajat eivät edes pieniä asioita tietäneet oikein? Jeesuskin sanoi, että joka on vähimmässä väärä, on paljossakin väärä. Eivätkö paljon suuremmalla syyllä juuri ne ”suuret ja tärkeät” asiat Raamatussa ole virheellisiä ja epäluotettavia kun kerran ”pienet” asiat ovat virheellisiä? Samassa kirjakokoelmassahan - ja välillä tasan samoissa yksittäisissä kirjoissa - ne kaikki asiat, pienet ja suuret, kuitenkin ovat. Saivatko Raamatun kirjoittajat "Hengen inspiraatiota" vain sillä hetkellä, kun he kirjoittivat teologisia totuuksiaan pelastuksesta ja kristologiasta, mutta Hengen inspiraatio päättyi, kun he alkoivat puhua historiasta, luonnosta ja avaruudesta tai ihmisen fysiologiasta?
Mikä on kriteeri pienen ristiriidan erottamiselle suuresta ristiriidasta tai virheestä - eikö sekin ole mielivaltainen, subjektiivinen erottelu? Jos samassa kirjassa ei ole oikeita tietoja strutseista, lepakoista, hyönteisistä, jäniksestä, sinapinsiemenestä, maan muodosta ja maan sekä taivaankappaleiden keskinäisistä suhteista, taivaankappaleiden koosta tai ihmisen sydämen funktiosta ihmiselimistössä, niin miksi pitäisi ottaa yhtään luotettavampana tietona vielä paljon erikoisempia teologisia väitteitä/kertomuksia Jeesuksen neitseestä syntymisestä, ruumiillisesta ylösnousemisesta, toisesta tulemisesta, taivasten valtakunnasta, helvetistä, uskonvanhurskaudesta tai ylipäätään mistään "hengellisestä asiasta", maailmanlopusta puhumattakaan?
Jos virheitä on pienissä asioissa niin eikö ole loogista olettaa ja odottaa virheitä olevan sitä suuremmalla syyllä myös niissä suurissa ja keskeisissä Raamatussa kerrotuissa asioissa - ja aivan erityisesti niissä suurissa kysymyksissä, jos Raamatun kirjoittajat eivät edes pieniä asioita tietäneet oikein? Jeesuskin sanoi, että joka on vähimmässä väärä, on paljossakin väärä. Eivätkö paljon suuremmalla syyllä juuri ne ”suuret ja tärkeät” asiat Raamatussa ole virheellisiä ja epäluotettavia kun kerran ”pienet” asiat ovat virheellisiä? Samassa kirjakokoelmassahan - ja välillä tasan samoissa yksittäisissä kirjoissa - ne kaikki asiat, pienet ja suuret, kuitenkin ovat. Saivatko Raamatun kirjoittajat "Hengen inspiraatiota" vain sillä hetkellä, kun he kirjoittivat teologisia totuuksiaan pelastuksesta ja kristologiasta, mutta Hengen inspiraatio päättyi, kun he alkoivat puhua historiasta, luonnosta ja avaruudesta tai ihmisen fysiologiasta?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.