"Ja ihan oikeesti hei te kaikki, toi 'soturiluonteinen' ei tarkota samaa ku 'sotahullu'"
Pistänpä linkiks yhden uutisen vuodelta 2004, joka kertoo jotain ihmisistä luonnostaan löytyvästä arvostuksesta soturiluonteisia ihmisiä kohtaan.
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2004/03/209757
Adolf Ehnrooth todellakin oli soturiluonteinen ihminen. Ihminen joka uskoi asiaansa, toimi sen mukaan eikä jättäytynyt vain iänikuisen ruikuttamisen tilaan.
Soturiluonteinen ei tarkoita samaa kuin, että olisi sota- tai armeijahullu. Toki soturiluonteinen on valmis taistelemaan uskomiensa arvojen puolesta, joten ei hän ei ideologisesti vastustakaan sotimista.
Itekin oon käynyt armeijan ja sielä niinkin kunnianhimoisen koulutuksen kuin sissikoulun. En ole sota- tai asehullu, minulle sota on asia, joka on mahdollista vielä omana elinaikanakin syttyä ja aseet taas sotimisväline. Toki jos saataisiin kaikki noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä, olisi hyvä, että sodittaisiin vain jousilla nuolia ampuen, puukeihäillä ja muilla puisilla härveleillä sekä muilla ympäristöä vahingoittamattomista materiaaleista tehdyillä aseilla.
Sivarien, totaalien, rastalettien jne. keskuudesa usein on suoranainen ideologinen halveksunta henkilöitä kohtaan, jotka esim. on armeijan käynyt. Muistakaa vain, että meidänkin keskuudessa on ihmisiä moneen lähtöön eikä kaikki jotka teidän kanssanne on eri mieltä esim. armeija-/sivarikysymyksestä ole "vitun ääliöitä, joitten kaa ei kannata edes keskustella".. :)
Pistänpä linkiks yhden uutisen vuodelta 2004, joka kertoo jotain ihmisistä luonnostaan löytyvästä arvostuksesta soturiluonteisia ihmisiä kohtaan.
http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2004/03/209757
Adolf Ehnrooth todellakin oli soturiluonteinen ihminen. Ihminen joka uskoi asiaansa, toimi sen mukaan eikä jättäytynyt vain iänikuisen ruikuttamisen tilaan.
Soturiluonteinen ei tarkoita samaa kuin, että olisi sota- tai armeijahullu. Toki soturiluonteinen on valmis taistelemaan uskomiensa arvojen puolesta, joten ei hän ei ideologisesti vastustakaan sotimista.
Itekin oon käynyt armeijan ja sielä niinkin kunnianhimoisen koulutuksen kuin sissikoulun. En ole sota- tai asehullu, minulle sota on asia, joka on mahdollista vielä omana elinaikanakin syttyä ja aseet taas sotimisväline. Toki jos saataisiin kaikki noudattamaan yhteisiä pelisääntöjä, olisi hyvä, että sodittaisiin vain jousilla nuolia ampuen, puukeihäillä ja muilla puisilla härveleillä sekä muilla ympäristöä vahingoittamattomista materiaaleista tehdyillä aseilla.
Sivarien, totaalien, rastalettien jne. keskuudesa usein on suoranainen ideologinen halveksunta henkilöitä kohtaan, jotka esim. on armeijan käynyt. Muistakaa vain, että meidänkin keskuudessa on ihmisiä moneen lähtöön eikä kaikki jotka teidän kanssanne on eri mieltä esim. armeija-/sivarikysymyksestä ole "vitun ääliöitä, joitten kaa ei kannata edes keskustella".. :)
Vastaukset 15
Vanhimmat
Enpä oikein usko että yleisesti ottaen sivareiden keskuudessa on mitään halveksuntaa armeijan käyneiden kesken. Paha lähteä sanomaan varmuutta kun en kovin paljon sivareita tunne. Itse en kuitenkaan halveksu niitä, jotka armeijan ovat valinneet. Ehkä halveksun heitä, jotka eivät haluaisi intissä olla, mutta eivät uskalla lähteä sieltä pois. Mutta jos itse olet sissikoulutuksen halunnut käydä niin arvostan tätä sinun valintaasi yhtä paljon kuin omaani.
Eri mielipiteitä on ja voinkin keskustella siitä, että mikä on suomen puolustusvoimien kehityssuunta ym. Mutta jos toisen osapuolen lähtökohta on se, että hän sanoo että sinun olisi pitänyt tehdä näin, niin mielestäni hän ei ole hakemassa mitään asiallista keskustelua, vaan pelkkää tappelua. Tällöin annan hänelle sen mitä hän haluaa tai jätän asiaan kokonaan kommentoimatta. Riippuen mielentilastani. Toki ensin häntä valistan faktoista. Jos hän ei silti halua valintaani ymmärtää niin minkäs teet.
Tottakai omien sanojensa takana seisovia ihmisiä arvostetaan. Heihin on paljon helpompi luottaa kuin sellaisiin ihmisiin jotka muuntelevat totuutta omien etujensa mukaisesti.
Itse ainakin pyrin olemaan objektiivinen ja joustava, mutta joissakin asioissa olen järkkymätön. Nämä asiat ovat mm. minun oikeuteni. Olen huomannut että omat oikeudet kannattaa pitää kokonaan ilman yhtään kolhua, koska jos annat jonkun rikkoa oikeuksiasi niin hän usein kuvittelee että voi lytätä niitä miten huvittaa. Mielestäni on ihan sama onko kyseessä pienikin juttu. Jos koen että se ei ole tasa-arvoinen niin mainitsen siitä ja oikaisen sen.
En ole täysin varma mitä tarkoitit soturihenkisillä ihmisillä, mutta itse olen aina ollut todella kilpailuhenkinen ja tarkka sen suhteen ettei kukaan kävele ylitseni. Ja aina olen arvostanut ihmisiä joista löytyy nämä samat piirteet. Vihaksi taas pistää ihmiset, jotka antavat tallata itseään eivätkä saa otettua itseään koskaan niskasta kiinni. Mielestäni tällaiset ihmiset ovat vain niin rasittavia, että aina tekisi mieli käydä vähän potkimassa heihin vauhtia.
Jos tarkoitat soturihenkisellä ihmisellä tällaista periaatteellista ja määrätietoista, mutta silti joustavaa ja ymmärtävää henkilöä niin olen samaa mieltä ja arvostan tällaista henkilöä myös.
keskuudessa niinkään, mutta huomaa kuitenkin sana 'usein'. Voisi sanoa, että "usein näin yleisesti ottaen".
itselläni on omanlaiseni mielikuva heistä ja pelkästään mielikuva-asteella määrittelyni soturiluonteisesta on, joten alapas tässä nyt sanallista muotoilua käsitteen merkitykselle antamaan :)
Mitä se voisi olla - periaatteellinen ainakin. Toimii periaatteidensa mukaan eikä todellakaan ole valmis niitä myymään. Lahjomaton. Mainitsemasi määrätietoisuus hänestä löytyy.
Luonnollisesti joustavuuttakin hänestä löytyy siinä suhteessa, että huomaa esim. alaistensa tai kanssatoveriensa ominaisuudet ja rajallisuudet, joten osaa huomioidakin ne.
Jos ajattelen soturiluonteista henkilöä johtajana, on muuten kuitenkin tinkimätön tavoitteissa mahdollisimman pitkälle eli siihen saakka, kunnes tavoitteeseen pyrkiminen on jo mahdotonta tai jo tappion puolelle menevää.
Asiaansa ja arvoihinsa uskova.
Taitava ilmaisemaan kanssaihmisille ajatuksensa innostavasti ja helposti ymmärrettävästi.
Rohkea ottamaan riskejä eikä loputtomiin vain karta niitä vain välttääkseen tappiot ja takaiskut.
Henkilö, joka on soturiluonteinen - sen melko nopeasti näkee hänen silmistään. Miten - siinä mennään jo vaikeasti selostettavien asioiden äärelle. Niissä vain on sitä jotain..
Kiitos muuten asiallisesta vastauksestasi. Helposti huomaa, että kykenet näkemään ideologioiden ja ajatussuuntausten viidakossa metsän puilta ja tulemaan toimeen hyvinkin monenlaisten ihmisten kanssa, vaikka erilaisia vätyksiä - ajattelipa hän sitten tavalla, toisella tai viidennelläkin - haluat vähän persuksille potkaista :)
"Sivarien, totaalien, rastalettien jne. keskuudesa usein on suoranainen ideologinen halveksunta henkilöitä kohtaan, jotka esim. on armeijan käynyt."
Kosto elää ranualla. Ja se "sotahulluilta" se ei ole ideologista halveksuntaa sitten sivareista yms. ryhmiä. Katsokaa peiliä, ketä tässä on halveksunut kautta aikojen ja ketä on ollut se halveksittu osapuoli!
"Soturiluonteisia ihmisiä arvostetaan"
Mä en arvosta Adolf Ehnroothia "ihmisenä", enkä myöskään tämän puheita siitä, että "suomi on puolustamisen arvoinen maa". Sitä suomi on aikoinaan ehkä ollut, mutta ei ole enää!
Tarkoitatko sitä kun nyt on siirrytty tähän uuslibraaliin talouspolitiikkaan, ja sen myötä mm. julkinen terveydenhuolto ajetaan alas, ja tietoisella politiikalla kasvatetaan tuloeroja ja yleensä eriarvoisuutta kansalaisten kesken.
Minä koen vastenmielisenä sen, kun nyt tuon asevelvollisuuden ja armeijankin kautta olen kuitenkin osallisena niissä joukoissa, jotka ovat viimesijaisena takuumiehenä ja turvana juuri tälle nytkin vallassa olevalle trendille ja politiikalle.
"Minä koen vastenmielisenä sen, kun nyt tuon asevelvollisuuden ja armeijankin kautta olen kuitenkin osallisena niissä joukoissa, jotka ovat viimesijaisena takuumiehenä ja turvana juuri tälle nytkin vallassa olevalle trendille ja politiikalle."
Kriisin aikana saata olla porukoinesi eli muiden kaljamahojen/machoilijoiden kanssa korkeintaan noin 2-3 viikkoa takuumiehenä, mutta sitten menikin takuu umpeen, jolloin suomi on miehitetty!
Kuvittelet vain olevasi takuumiehenä. Takuumies tarvitsee myöskin kunnon aseet edes kuvitellakseen olevansa takuumies. Jollei niitä ole niin ei kannata edes lähteä haaveilemaan ollakseen asiasta varma!
Olet tainnut kattella vähän liikaa toimintaelokuvia, jossa yksi mies pelastaa pelkällä ns. automaattipistoolilla koko maailman, kuten die hard 4:ssa Bruce Willis konsanaan! Todellisuudessa porukkaa tulee olla enemmän, mutta ne toiset tulee olla yhtä motivoituneita työhönsä eikä leikkiä "elokuva tähteä"/machoilijaa.
Tosipaikan tullessa sulla on paskat housuissa -se sun takuumiehenä toimimisesta!
Jos menee vankilaan mieluummin kuin rupeaa asevelvollisuusorjaksi, niin siinä vasta onkin soturiluonnetta.
80% miesikäluokasta käy intin... sellaisessa jutussa, jonka tekee 80% ihmisistä (tai edes miehistä), ei ole mitään ylpeilyn aihetta. Vittumaista se saattaa olla, mutta se ei ole mikään saavutus.
kovin harva on. Ittehän en aloituksesani väittänytkään vastaan nyt vastineeseen laittamias huomioita.
Kuka on soturiluonteinen, kuka ei. Kovin harva.
"sellaisessa jutussa, jonka tekee 80% ihmisistä (tai edes miehistä), ei ole mitään ylpeilyn aihetta"
Jos oletetaan, että 80 % ihmisistä pesisi hampaansa päivittäin tai harrastaisi päivittäin elimistöä kuormittavaa ja hien nostattavaa liikuntaa väh. 30 minuutin ajan, eikö siinä olisi mitään ylpeilyn aihetta?
"Jos oletetaan, että 80 % ihmisistä pesisi hampaansa päivittäin tai harrastaisi päivittäin elimistöä kuormittavaa ja hien nostattavaa liikuntaa väh. 30 minuutin ajan, eikö siinä olisi mitään ylpeilyn aihetta?"
Ei minun mielestäni. Oma näkemykseni on, että jotta jossakin teossa voisi olla mitään ylpeyden aihetta, pitäisi se teko olla jotenkin poikkeuksellinen ja epätavallista päättäväisyyttä tai kykyä ilmentävä. Sellaista tekoa, jonka 80% ihmisistä suorittaa, ei voi mielestäni millään pitää poikkeuksellisena, eivätkä sellaiset kyvyt, joita 80%:lta ihmisistä (todistettavasti) löytyy, voi olla mitenkään poikkeuksellisia.
kummilapsen kustanteilleen, eikö siinä olisi mitään ylpeilyn aihetta?
Typerähän sä oot ku lähet tollasia hatustas tempaisemias rajanvetoja ja raja-arvoja asettelemaan eikä siinä sinällään mitään uutta.
ylpeyden aihetta, ei ainakaan yksilötasolla. Ehkä jos jokin tietty kansakunta tekisi noin, niin se kansakunta voisi ikäänkuin kollektiivisesti ylpeillä sillä saavutuksella muille kansoille, mutta sen alkuperäisen kansakunnan kesken asiassa ei olisi mitään erikoista - sillä kaikkihan niin tekevät siinä porukassa.
Katsos ylpeillä voi kuka tahansa millä tahansa, mutta vain harvoilla on mitään aihetta olla ylpeä.
Otetaan esimerkki:
Jos henkilö harjoittelee, ja juoksee sadan metrin pikajuoksun yhdeksään sekuntiin, niin hänellä on syytä olla ylpeä saavutuksestaan koska se on normaali-ihmisten piirissä poikkeuksellinen. Mutta jos tämä sama henkilö kuuluukin johonkin geenimanipuloitujen superihmisten joukkoon, jossa 80% porukasta normaalistikin juoksee sata metriä yhdeksään sekuntiin, niin hänen saavutuksensa ei enää ole millään tavalla poikkeuksellinen, eikä siinä siis ole mitään ylpeilyn aihettakaan.
En minä mitään hatusta vetele, totean vain että ominaisuus joka löytyy tarkasteltavasta ryhmästä 80%:lla, ei ole mitenkään poikkeuksellinen.
Huoh mitä diibadaabapaskaa taas. :)
Yhteiskunnan tyhmimmät jäsenet saavat arvostaa ihan mitä lystäävät.
Could not care less.
PS. Ite oon aina ollu kykenevä tekeen kaiken minkä oon päättäny.
"Jos tietyt näkemykset eivät mahdu omien näkemyksieni haitariin tai ne eivät minua miellytä, ovat ne diibadaabapaskaa ja niiden esittäjä vitun ääliö"
Jos tyhmyys ja viisaus asetetaan toistensa sanavastapareiksi, on yllä olevalla tavalla ajattelevat tyhmää kansanosaa.