95E:n ja 98E:n ero

aprikoiva

Eli onko porukat huomannu uusissa(eli alle 3vee) autoissa joissa on normaali kone(1.4-2.0 ruisku) eroa kun on tankannu ysikasia ysivitosen sijaan, onko "tullut" tehoja,bensaa säästyny tms?

33

4231

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jos

      Jos suositus on 95, ei ole mitään eroa käytettäessä 98 bensaa. Korkeintaan 98:ssa on enemmän lisäaineita niin suuttimet voi likastua.

      Ainoastaan muutomissa autoissa on vaikutusta.
      Esim. Golf 1,6 77Kw.
      Siinäkään tuskin huomaat eroa, mutta kyllä ero pitäisi olla kun käytät täysiä tehoja ja korkeita kierroksia.
      Normaaliajossa ei ole muuta vaikutusta kuin lompakon kevenemistä.

    • Diesel

      Se aikaisemmin mainittu Golf taitaa olla säädetty 98:lle, onhan vanhemmissakin autoissa eroja, jotkut eivät käy kunnolla 95:lla kun ovat säädetty 98:lle.

    • Ari

      Koska nakutus tunnistin ei tarvitse säätää sytys ennakkoa liikaa. Tämä on testattu fakta asia yli 80% autoista tulee edullisemmaksi käytää 98 koska hinta ero tulee kurottua polttoaineen säästössä ja suorituskyky paranee.

      Ja järkevä autoilija sammuttaa valot päivällä kun näkyvyys on hyvä silloin saa vielä lisä säästöä ja päästötkin pienenee.

      • air

        juurikin näin, riippuu tietysti autostakin.. jos autossa on nakutustunnistin, oma 2,8 golf menee 98:lla huomattavasti vähemmällä.. siinä 2 nakua..


      • joo
        air kirjoitti:

        juurikin näin, riippuu tietysti autostakin.. jos autossa on nakutustunnistin, oma 2,8 golf menee 98:lla huomattavasti vähemmällä.. siinä 2 nakua..

        Pitääkin kokeilla,kun tuntuu että omani vie vähänkin reilummassa vauhdissa paljon enemmän kuin joskus aiemmin,nykyinen 95E taitaa olla ihan surkeaa ainetta.

        Statoililla on 95euro ja 95 euro ultimaa hintaan 9,15 ja 9,40eek ja tuolla kalliimmalla käykin mielestäni paremmin ja toinenkin taitaa voittaa Nesteen aineet.


      • Simo

        Jos merkittävää säästöä haluaa, kannattaa ajaa dieselautolla. Jos väittää että ei aja tarpeeksi veron säästämiseksi, niin ei silloin bensakoneellakaan voi saavuttaa mitään merkittäviä saaästöjä.


      • Reilu-Erkki

        Todellista paskapuhetta nimittäin!

        -Jään odottelemaan luotettavia testituloksia.


      • Ari
        Simo kirjoitti:

        Jos merkittävää säästöä haluaa, kannattaa ajaa dieselautolla. Jos väittää että ei aja tarpeeksi veron säästämiseksi, niin ei silloin bensakoneellakaan voi saavuttaa mitään merkittäviä saaästöjä.

        Kyllä paras keino on että bensavehkeestä sammuttaa/ei kytke valoja päälle kun näkyvyys on hyvä, sillä valot ei edes näy päivänvalossa ja jos tuottaa vaikeuksia nähdä auton kokoista esinettä ei silloin sen henkilön oikea paikka ole ratin ja selkänojan välissä. Suosittelen siirtymistä busseihin.


      • Minä olen laki...
        Ari kirjoitti:

        Kyllä paras keino on että bensavehkeestä sammuttaa/ei kytke valoja päälle kun näkyvyys on hyvä, sillä valot ei edes näy päivänvalossa ja jos tuottaa vaikeuksia nähdä auton kokoista esinettä ei silloin sen henkilön oikea paikka ole ratin ja selkänojan välissä. Suosittelen siirtymistä busseihin.

        Tieliikennelaki sanoo, jotta valoja on aina pidettävä päällä tässä maassa!


      • Ari
        Minä olen laki... kirjoitti:

        Tieliikennelaki sanoo, jotta valoja on aina pidettävä päällä tässä maassa!

        Kun sen on kommunistit saaneet maahan ajettua. Mitään järkevää syytä ko. laille ei ole joten en aio sitä noudattaa.


      • Simo
        Ari kirjoitti:

        Kyllä paras keino on että bensavehkeestä sammuttaa/ei kytke valoja päälle kun näkyvyys on hyvä, sillä valot ei edes näy päivänvalossa ja jos tuottaa vaikeuksia nähdä auton kokoista esinettä ei silloin sen henkilön oikea paikka ole ratin ja selkänojan välissä. Suosittelen siirtymistä busseihin.

        "Suosittelen siirtymistä busseihin. "

        Pitää harkita. Ilmeisesti sinulla on busseista hyviä kokemuksia, kun voit niitä suositella. Oletko huomannut eroja eri yhtiöitten välillä (siellä missä on vara valita)? Onko jollain yhtiöllä autoja joissa ei olisi nokivasaraa? Ajaako joku yhtiö ilman valoja?

        Vai tarkoititkohan kenties, että pitäisi hankkia oma bussi, jossa ei olisi nokivasaraa? Ei sekään taida olla hyvä konsti, kun on vaan neljän hengen perhe?


      • Ari
        Simo kirjoitti:

        "Suosittelen siirtymistä busseihin. "

        Pitää harkita. Ilmeisesti sinulla on busseista hyviä kokemuksia, kun voit niitä suositella. Oletko huomannut eroja eri yhtiöitten välillä (siellä missä on vara valita)? Onko jollain yhtiöllä autoja joissa ei olisi nokivasaraa? Ajaako joku yhtiö ilman valoja?

        Vai tarkoititkohan kenties, että pitäisi hankkia oma bussi, jossa ei olisi nokivasaraa? Ei sekään taida olla hyvä konsti, kun on vaan neljän hengen perhe?

        Jos 50 nokivasaran kuljettajaa menee samaan bussiin on silloin 49 vähemmän suurta saastuttajaa.

        Jos sinulle tuottaa nähdä auton kokoinen esine päivänvalossa suosittelen bussia sinulle tai taksia.


      • Simo
        Ari kirjoitti:

        Jos 50 nokivasaran kuljettajaa menee samaan bussiin on silloin 49 vähemmän suurta saastuttajaa.

        Jos sinulle tuottaa nähdä auton kokoinen esine päivänvalossa suosittelen bussia sinulle tai taksia.

        Mutta jos joka kerta joutuisin öiselle työmatkalle haalimaan 49 muutakin matkustajaa, niin luulisi bussinkin saastuttavan enemmän kuin että olisin siinä yksin?

        Käsitinkö jotain väärin? Minulle ei tuota minkäänlaisia vaikeuksia nähdä autoja missä valossa tahansa... (Olenkohan jossain niin virheellisesti sanonut) Ja valojen kanssa aina paremmin.

        Mutta etkö itse huomaa mitään eroa nähdä auto valot päällä tai ilman? Jos et, niin aika huolestuttavaa.


      • Ari
        Simo kirjoitti:

        Mutta jos joka kerta joutuisin öiselle työmatkalle haalimaan 49 muutakin matkustajaa, niin luulisi bussinkin saastuttavan enemmän kuin että olisin siinä yksin?

        Käsitinkö jotain väärin? Minulle ei tuota minkäänlaisia vaikeuksia nähdä autoja missä valossa tahansa... (Olenkohan jossain niin virheellisesti sanonut) Ja valojen kanssa aina paremmin.

        Mutta etkö itse huomaa mitään eroa nähdä auto valot päällä tai ilman? Jos et, niin aika huolestuttavaa.

        Kuka nyt päivänvalossa auton valon näkee? Ei kukaan. On aivan turhaa haaskausta polttaa valoja päivällä.

        Huolestuttavaa on jos ei näe auton kokoista esinettä riittävän hyvin päivänvalossa. Silloin ei ole kyllä asiaa ratin taakse. Itse olen ajanut autoa monissa maissa missä ei valoja polteta turhaan päivällä eikä ole ollut vaikeutta nähdä yhtään autoa eikä ole suomessakaan vaikka täällä valoja turhaan poltetaankin, koska valot ei edes näy päivällä.

        Miksi muuten esim. saksassa on tunnelin jälkeen liikennemerkki missä muistutetaan siitä että muistitko sammuttaa valot? Ja miksi esim. formuloissa ei ole valoja?


      • Simo
        Ari kirjoitti:

        Kuka nyt päivänvalossa auton valon näkee? Ei kukaan. On aivan turhaa haaskausta polttaa valoja päivällä.

        Huolestuttavaa on jos ei näe auton kokoista esinettä riittävän hyvin päivänvalossa. Silloin ei ole kyllä asiaa ratin taakse. Itse olen ajanut autoa monissa maissa missä ei valoja polteta turhaan päivällä eikä ole ollut vaikeutta nähdä yhtään autoa eikä ole suomessakaan vaikka täällä valoja turhaan poltetaankin, koska valot ei edes näy päivällä.

        Miksi muuten esim. saksassa on tunnelin jälkeen liikennemerkki missä muistutetaan siitä että muistitko sammuttaa valot? Ja miksi esim. formuloissa ei ole valoja?

        Melkein kaikki näkee myös päivänvalossa ajovalot. Mutta on tietysti harvoja poikkeuksia, jotka eivät näe.

        -Miksi muuten esim. saksassa on tunnelin jälkeen liikennemerkki missä muistutetaan siitä että muistitko sammuttaa valot?
        Niin. Mieti sitä.

        -Ja miksi esim. formuloissa ei ole valoja?
        Oletko nähnyt formulakisoissa vastaantulijoita? Takasumuvalothan niissä on. Mutta sinun logiikallasi niitäkään ei tarvittaisi, koska jos edessä on sadesumua, on siellä varmasti myös formula-auto.


      • Ari
        Simo kirjoitti:

        Melkein kaikki näkee myös päivänvalossa ajovalot. Mutta on tietysti harvoja poikkeuksia, jotka eivät näe.

        -Miksi muuten esim. saksassa on tunnelin jälkeen liikennemerkki missä muistutetaan siitä että muistitko sammuttaa valot?
        Niin. Mieti sitä.

        -Ja miksi esim. formuloissa ei ole valoja?
        Oletko nähnyt formulakisoissa vastaantulijoita? Takasumuvalothan niissä on. Mutta sinun logiikallasi niitäkään ei tarvittaisi, koska jos edessä on sadesumua, on siellä varmasti myös formula-auto.

        "Melkein kaikki näkee myös päivänvalossa ajovalot. Mutta on tietysti harvoja poikkeuksia, jotka eivät näe."

        Kuka näkee? Eikö kaikki näe itse autoa päivänvalossa? Jos testaisimme asian että näetkö sinä ajovalot päivänvalossa olen asiasta valmis lyömään vaikka vetoa että et sinäkään näe.

        "Miksi muuten esim. saksassa on tunnelin jälkeen liikennemerkki missä muistutetaan siitä että muistitko sammuttaa valot?
        Niin. Mieti sitä."

        Sinun sitä pitäisi miettiä.

        "Ja miksi esim. formuloissa ei ole valoja?
        Oletko nähnyt formulakisoissa vastaantulijoita? Takasumuvalothan niissä on. Mutta sinun logiikallasi niitäkään ei tarvittaisi, koska jos edessä on sadesumua, on siellä varmasti myös formula-auto."

        Eihän esim. moottoritielläkään ole. Miksi sitten siellä pitää valoja polttaa?

        Osoitus on vain siitä että jos valopakosta olisi jotain hyötyä olisi formuloissakin valot ja olisi valopakko laitettu jo sellaiseen autoilun edelläkävijä maahan kuin USA:n jo Henry Fordin aikoihin jos valopakosta olisi jotain hyötyä.

        Suomeen valopakko tuli kun suomen kommunistit oli vierailulla venäjällä ja siellä kommunistien nokkamiehet piti ja vain he saivat pitää autoissa valoja silloin suomen kommunistit luulivat että kunnon kommunisti polttaa aina valoja ja alkoivat ajaa suomeen valopakkoa jotta voisivat näyttää neuvosto vieraille että täällä on näin paljon kommunisteja kun polttavat valoja aina.

        Minä en ole kommunisti enkä sivari enkä hinttari ja siksi en pidä valoja päällä ainakaan päivänvalossa.


      • Ari
        Simo kirjoitti:

        Melkein kaikki näkee myös päivänvalossa ajovalot. Mutta on tietysti harvoja poikkeuksia, jotka eivät näe.

        -Miksi muuten esim. saksassa on tunnelin jälkeen liikennemerkki missä muistutetaan siitä että muistitko sammuttaa valot?
        Niin. Mieti sitä.

        -Ja miksi esim. formuloissa ei ole valoja?
        Oletko nähnyt formulakisoissa vastaantulijoita? Takasumuvalothan niissä on. Mutta sinun logiikallasi niitäkään ei tarvittaisi, koska jos edessä on sadesumua, on siellä varmasti myös formula-auto.

        "Melkein kaikki näkee myös päivänvalossa ajovalot. Mutta on tietysti harvoja poikkeuksia, jotka eivät näe."

        Kuka näkee? Eikö kaikki näe itse autoa päivänvalossa? Jos testaisimme asian että näetkö sinä ajovalot päivänvalossa olen asiasta valmis lyömään vaikka vetoa että et sinäkään näe.

        "Miksi muuten esim. saksassa on tunnelin jälkeen liikennemerkki missä muistutetaan siitä että muistitko sammuttaa valot?
        Niin. Mieti sitä."

        Sinun sitä pitäisi miettiä.

        "Ja miksi esim. formuloissa ei ole valoja?
        Oletko nähnyt formulakisoissa vastaantulijoita? Takasumuvalothan niissä on. Mutta sinun logiikallasi niitäkään ei tarvittaisi, koska jos edessä on sadesumua, on siellä varmasti myös formula-auto."

        Eihän esim. moottoritielläkään ole. Miksi sitten siellä pitää valoja polttaa?

        Osoitus on vain siitä että jos valopakosta olisi jotain hyötyä olisi formuloissakin valot ja olisi valopakko laitettu jo sellaiseen autoilun edelläkävijä maahan kuin USA:n jo Henry Fordin aikoihin jos valopakosta olisi jotain hyötyä.

        Suomeen valopakko tuli kun suomen kommunistit oli vierailulla venäjällä ja siellä kommunistien nokkamiehet piti ja vain he saivat pitää autoissa valoja silloin suomen kommunistit luulivat että kunnon kommunisti polttaa aina valoja ja alkoivat ajaa suomeen valopakkoa jotta voisivat näyttää neuvosto vieraille että täällä on näin paljon kommunisteja kun polttavat valoja aina.

        Minä en ole kommunisti enkä sivari enkä hinttari ja siksi en pidä valoja päällä ainakaan päivänvalossa.


    • Minäkinkö

      Jos on tehty 95:sta varten niin sitä kannattaa käyttää. Jotkut autot pelittää paremmin 98:lla, varsinkin jos puristussuhde on korkea, nimittäin 95 on tehokkaampaa eli syttyy herkästi jo pelkän kuumuuden ja puristusten voimalla, aiheuttaa herkästi jälkikäyntiä ja nakutusta jos mottia ja säätöjä ei ole nimenomaan suunniteltu sille. 98 sisältää "vaimennusaineita" eli se ei syty niin herkästi. Eli joissain autoissa, samoin karstaisissa moteissa, 95 syttyy liian aikaisin ja se aiheuttaa nakutusta ja tehojen häviötä, samalla tietenkin kulutus lisääntyy. Mulla oli ennenmuinoin karina, jossa oli "oktaanisäädin", muissa en ole tuohon törmännyt.

    • kemisti

      98-oktaaninen bensiini on lämpöarvoltaan parempaa, kuin 95-oktaaninen. 98:ssa on siis enemmän energiaa tilavuusyksikköä kohden. =>1.pienempi litramääräinen kulutus. (Stökiömetrisesti polttoaineen kulutus ei muutu eli energiaa otetaan 95:sta yhtä paljon kuin 98:ta, mutta saman energian tuottamiseen tarvitaan litramääräisesti vähemmän 98-oktaanista) 2.Enemmän tehoa ja paremmat puristukset. Ero polttoainelaatujen välillä on kylläkin marginaalinen, mutta varmaankin juuri hintaeron kattava. Hyöty lienee /-0. Moottoriteknisesti ei korkeampioktaanisen käytöstä pitäisi olla haittaa, matalampioktaanisen käytöstä sitävastoinon.

      • Simo

        Vähän on teoreettista.

        Ei kai moottorin puristuksia voi noin vaan muutella sen mukaan tankkaako tällä kertaa 95:ta ja taas ensi kerralla 98:aa. Jos moottori on suunniteltu ja säädetty 95:lle, ei 98:n käytöllä saavuteta mitään etuja. Tietysti jos kone on päässyt karstoittumaan, niin vähän aikaa saadaan parannusta, kun tankataan 95:n sijaan 98:aa. Mutta pianhan se karstan vaikutus tulee läpi vaikka ajetaan 98:llakin.


      • Reilu-Erkki

        Jaahas, taas "yksi pikkukemisti" :)
        Hienoja sanoja ripoteltu herättämään uskottavuutta ymmärtämättä itsekään, mitä puhuu. 95E ja 98E ovat miltei loppuun asti samaa tavaraa ja energiasisällöltään yhteneväistä kussakin valmistuserässä. 98E:hen lisätään ripaus lisäainetta, joka ei suinkaan edistä palamista vaan pikemminkin hidastaa sitä, näin ollen pilkkuja kiillotellen 98E:n energiasisältö litraa kohden on aavistuksen 95E:tä pienempi.
        98E:n käytössä saadaan etua tietyissä ahdetuissa autoissa, ainakin erään ruotsalaismerkin ohjekirja opastaa asiassa. Aiemmin "matalapaineturboihin" suositeltiin 95, muihin 98. Näissä asia on helposti ymmärrettävissä, 98E:n kanssa ohjausjärjestelmä voi kohottaa ahtopainetta verrattuna 95 käyttöön. Erot käytännössä ovat kuitenkin vähäisiä.
        Alkuperäiskysymyksen 1,4 - 2-litraisiin alle kolmivuotisiin ruiskukoneisiin tuskin kannattaa muuta tankata, kuin mitä tehdas suosittelee. Mikäli säästöä tai teholisää syntyisi, markkinointiosastot tuskin jättäisivät asiaa hyödyntämättä?


      • kemisti
        Simo kirjoitti:

        Vähän on teoreettista.

        Ei kai moottorin puristuksia voi noin vaan muutella sen mukaan tankkaako tällä kertaa 95:ta ja taas ensi kerralla 98:aa. Jos moottori on suunniteltu ja säädetty 95:lle, ei 98:n käytöllä saavuteta mitään etuja. Tietysti jos kone on päässyt karstoittumaan, niin vähän aikaa saadaan parannusta, kun tankataan 95:n sijaan 98:aa. Mutta pianhan se karstan vaikutus tulee läpi vaikka ajetaan 98:llakin.

        98-oktaaninen bensa vaatii kovemman paineen itsesyttymiseen (nakutus) kuin 95-oktaaninen. Tavoitehan oikein toimivassa moottorissa on, että paineistettu polttoaine-ilma seos syttyy vasta tulpan kipinästä puristustahdin lopussa. Varsinaiseen puristuspaineeseen ei oktaaniluvulla ole merkitystä. (korjatkaa, jos olen väärässä.) Puristuspaineen määrää moottorin rakenne. 98:n palamisesta syntyvä energia-annos on kuitenkin hieman suurempi, kuin 95:n palamisessa - 98:n palaminen tuottaa korkeamman lämpötilan. Korkempi lämpötila palokaasuilla aiheuttaa korkeamman paineen (Kaasujen yl. tilanyhtälö pV=nRT).Oktaanilukua ei kuitenkaan äärettömästi voida nostaa, muuten ei kipinäkään seosta sytytä, vaikka puristuspaineet olisivat kuinka kovat tahansa. Esim. etanoli, oktaaniluku >100 ei käy bensiinikäyttöiseksi rakennetun moottorin polttoaineeksi.
        Karstahommaan en tiedä sanoa mitään. Kyllähän oktaanieron vaikutuksen pitäisi näkyä puhtaassakin moottorissa.


      • Simo
        kemisti kirjoitti:

        98-oktaaninen bensa vaatii kovemman paineen itsesyttymiseen (nakutus) kuin 95-oktaaninen. Tavoitehan oikein toimivassa moottorissa on, että paineistettu polttoaine-ilma seos syttyy vasta tulpan kipinästä puristustahdin lopussa. Varsinaiseen puristuspaineeseen ei oktaaniluvulla ole merkitystä. (korjatkaa, jos olen väärässä.) Puristuspaineen määrää moottorin rakenne. 98:n palamisesta syntyvä energia-annos on kuitenkin hieman suurempi, kuin 95:n palamisessa - 98:n palaminen tuottaa korkeamman lämpötilan. Korkempi lämpötila palokaasuilla aiheuttaa korkeamman paineen (Kaasujen yl. tilanyhtälö pV=nRT).Oktaanilukua ei kuitenkaan äärettömästi voida nostaa, muuten ei kipinäkään seosta sytytä, vaikka puristuspaineet olisivat kuinka kovat tahansa. Esim. etanoli, oktaaniluku >100 ei käy bensiinikäyttöiseksi rakennetun moottorin polttoaineeksi.
        Karstahommaan en tiedä sanoa mitään. Kyllähän oktaanieron vaikutuksen pitäisi näkyä puhtaassakin moottorissa.

        Kun syttyminen tapahtuu kipinällä, ei syttymisnopeuksilla ole käytännön eroa. Otsikkosi on jäänyt kesken. Tarkoitit varmaan sanoa, että '98 ei syty yhtä helposti itsestään puristuksesta'.

        Oktaaniluku ei vaikuta puristuspaineeseen, olet siinä oikeassa. Mutta kun puristussuhdetta (ja samalla puristuspainetta) nostetaan, tarvitaan myös suurempioktaaninen bensa. (Kun moottori on kerran kasattu, sen puristusuhde pysyy samana karstoittumista lukuunottamatta.) Jos moottorin ohjauksessa on nakutuksentunnistin, niin silloin ohjausjärjestelmä mukautuu käytettyyn polttoaineeseen. Mutta siis koskaan ei saisi vakiosäädöillä käyttää alempioktaanista bensaa, kuin mitä moottorinvalmistaja suosittelee.

        Kun palotilaan tulee karstaa, niin tietysti sen tilavuus pienenee ja samalla puristussuhde kasvaa. Siksi karstoittuneen moottorin "väliaikaiskorjauksena" voi auttaa tankaaminen korkeaoktaanisempaa bensaa. Oikeana korjauksena vain karstan poisto palauttaa alkuperäisen puristussuhteen.

        95:n ja 98:n energiamäärät voivat olla erilaiset, mutta käytännössä enemmän vaikuttaa esim oikea sytytyshetki. Eli teoreettisesta kemiasta on vielä pieni matka käytännön moottoritekniikkaan.


      • Reilu-Erkki
        kemisti kirjoitti:

        98-oktaaninen bensa vaatii kovemman paineen itsesyttymiseen (nakutus) kuin 95-oktaaninen. Tavoitehan oikein toimivassa moottorissa on, että paineistettu polttoaine-ilma seos syttyy vasta tulpan kipinästä puristustahdin lopussa. Varsinaiseen puristuspaineeseen ei oktaaniluvulla ole merkitystä. (korjatkaa, jos olen väärässä.) Puristuspaineen määrää moottorin rakenne. 98:n palamisesta syntyvä energia-annos on kuitenkin hieman suurempi, kuin 95:n palamisessa - 98:n palaminen tuottaa korkeamman lämpötilan. Korkempi lämpötila palokaasuilla aiheuttaa korkeamman paineen (Kaasujen yl. tilanyhtälö pV=nRT).Oktaanilukua ei kuitenkaan äärettömästi voida nostaa, muuten ei kipinäkään seosta sytytä, vaikka puristuspaineet olisivat kuinka kovat tahansa. Esim. etanoli, oktaaniluku >100 ei käy bensiinikäyttöiseksi rakennetun moottorin polttoaineeksi.
        Karstahommaan en tiedä sanoa mitään. Kyllähän oktaanieron vaikutuksen pitäisi näkyä puhtaassakin moottorissa.

        ""98:n palamisesta syntyvä energia-annos on kuitenkin hieman suurempi, kuin 95:n palamisessa - 98:n palaminen tuottaa korkeamman lämpötilan.""
        Saisinko tähän perustelun... edes yhden? Kuten jo todettu, perusbensiini useimpine lisäaineineen on samaa.

        ""Oktaanilukua ei kuitenkaan äärettömästi voida nostaa, muuten ei kipinäkään seosta sytytä, vaikka puristuspaineet olisivat kuinka kovat tahansa. Esim. etanoli, oktaaniluku >100 ei käy bensiinikäyttöiseksi rakennetun moottorin polttoaineeksi.""

        Taas väärin. Etanolia on käytetty, tosin denaturoituna, polttoaineen jatkeena ja korvikkeena, meillä Suomessa lähinnä jäätymisen estämiseen. Myrkyllinen alkoholin tisle metanoli taas on hyvinkin käytetty polttoaineena.

        Mitä taas tulee oktaanilukuun: Olen nuoruudessani tankannut 110/130 laatua, myöhemmin runsaasti Shellin ja Nesteen 100LL:ää.

        Eli puheesi ovat kuin lampaan päästä eikä pienintäkään totuuden häivää. Snobbailemasi tilayhtälö taisi poikkeuksellisesti olla oikein kopioitu....
        :)


      • 38v kokemus
        kemisti kirjoitti:

        98-oktaaninen bensa vaatii kovemman paineen itsesyttymiseen (nakutus) kuin 95-oktaaninen. Tavoitehan oikein toimivassa moottorissa on, että paineistettu polttoaine-ilma seos syttyy vasta tulpan kipinästä puristustahdin lopussa. Varsinaiseen puristuspaineeseen ei oktaaniluvulla ole merkitystä. (korjatkaa, jos olen väärässä.) Puristuspaineen määrää moottorin rakenne. 98:n palamisesta syntyvä energia-annos on kuitenkin hieman suurempi, kuin 95:n palamisessa - 98:n palaminen tuottaa korkeamman lämpötilan. Korkempi lämpötila palokaasuilla aiheuttaa korkeamman paineen (Kaasujen yl. tilanyhtälö pV=nRT).Oktaanilukua ei kuitenkaan äärettömästi voida nostaa, muuten ei kipinäkään seosta sytytä, vaikka puristuspaineet olisivat kuinka kovat tahansa. Esim. etanoli, oktaaniluku >100 ei käy bensiinikäyttöiseksi rakennetun moottorin polttoaineeksi.
        Karstahommaan en tiedä sanoa mitään. Kyllähän oktaanieron vaikutuksen pitäisi näkyä puhtaassakin moottorissa.

        Auton moottorit/suurin teho suunnitellaan mahdollisemman lähelle bentsiinin itsesyttymistä.

        Moottorissa itsesyttymiseen vaikuttaa seos-suhde, iskun pituus, kierrokset yms, sekä puristuspaine.

        Jos moottoriin on suositus 95,
        silloin hieman huonommin syttyvää 98 käytettäessä teho laske ja kulutus nousee. Tämä on totta vaikka 1-3 % kulutus- ja tehomuutoksia ei kukaan huomaakaan.

        Toiseksi, puhuitte valoista ja bensansäästöstä.
        Tuskin sellaisia huomaa, todellisuudessa.
        Sänkön kwh hinta on kotona alle 1 mummon markan, kun se parhailla bensa agrikaattoreilla on 15 mummonmarkkaa.
        Bensa-autossa kilowattitunti maksaa 40-150 mummonmarkkaa.

        Samoin ilmastointi. Tyhjäkäynnillä se nostaa kulutusta 2 dl/h. Mutta näin vain hetkellisesti, ensimmäisen puoli tuntia, kun leftit alkaa pyörimään ja akku tarvitsee sähköä on nousu 4 dl/h.

        Maantiellä kulutuslukemani nousee 1,5-2 l/100 km.
        ajotietokone kyllä näyttää aina 0,4-1,5 l/100 km pienempiä lukemia.
        Laskuni perustuu siihen kun tankkaan 3-4 kertaa viikossa, joka kerta 40 litraa. Ei siis voi tulla virheitä.


      • kemisti
        Reilu-Erkki kirjoitti:

        ""98:n palamisesta syntyvä energia-annos on kuitenkin hieman suurempi, kuin 95:n palamisessa - 98:n palaminen tuottaa korkeamman lämpötilan.""
        Saisinko tähän perustelun... edes yhden? Kuten jo todettu, perusbensiini useimpine lisäaineineen on samaa.

        ""Oktaanilukua ei kuitenkaan äärettömästi voida nostaa, muuten ei kipinäkään seosta sytytä, vaikka puristuspaineet olisivat kuinka kovat tahansa. Esim. etanoli, oktaaniluku >100 ei käy bensiinikäyttöiseksi rakennetun moottorin polttoaineeksi.""

        Taas väärin. Etanolia on käytetty, tosin denaturoituna, polttoaineen jatkeena ja korvikkeena, meillä Suomessa lähinnä jäätymisen estämiseen. Myrkyllinen alkoholin tisle metanoli taas on hyvinkin käytetty polttoaineena.

        Mitä taas tulee oktaanilukuun: Olen nuoruudessani tankannut 110/130 laatua, myöhemmin runsaasti Shellin ja Nesteen 100LL:ää.

        Eli puheesi ovat kuin lampaan päästä eikä pienintäkään totuuden häivää. Snobbailemasi tilayhtälö taisi poikkeuksellisesti olla oikein kopioitu....
        :)

        Eli puheesi ovat kuin lampaan päästä eikä pienintäkään totuuden häivää. Snobbailemasi tilayhtälö taisi poikkeuksellisesti olla oikein kopioitu.... "

        Päätoimisena kemian opiskelijana on kaasujen yleinen tilanyhtälö minulle hyvinkin tuttu. Sanallisesti: Paine kertaa tilavuus on ainemäärä mooleina kertaa moolinen kaasuvakio (0.0831451(bar l)x(mol K) kertaa absoluuttinen lämpötila (tarkoittaa kelvinasteita). Yhtälö on käyttökelpoinen tarkasteltaessa bensiinin palamista.

        98 palaminen tuottaa enemmän energiaa, mikä ilmenee suurempana lämpötilana, koska reaktioenergia on suurempi 98:n palaessa johtuen erilaisista molekyylirakenteista. Bensiinihän on hiilivetyjen seos, ja 98:ssa on hiiltä suhteessa vetyyn enemmän kuin 95:ssa.

        Kuten sanoin ei bensiinikäyttöiseksi suunnitellun moottorin polttoaineeksi sovi - ainakaan sellaisenaan. Moottorille on tehtävä muutoksia. Paitsi oktaaniluvussa, tulee ongelma vastaan voitelussa. Etanoli ei voitele kuten bensa. Kyllähän se jatkeeksi käy. Jossain se raja tulee vastaan oktaaniluvun nostossa. Kuvailemasi polttoainelaatu on kuitenkin vielä suhteellisen lähellä 98-oktaanista.

        Käsite oktaaniluku on perua kokeista, jossa polttoaineena käytettiin iso-oktaanin (C8H18) ja heptaanin (C7H16) seosta. Oktaaniluku on seoksen prosentuaalinen oktaaniosuus. Nykyinen bensa ei ole tätä, vaan puristuskestävyydeltään vastaavaa hillivetyjen seosta. Yli 100-oktaanilukuiset polttoaineet on samalla tavoin sijoitettu oktaanilukuskaalaan.


      • Minäkinkö
        Reilu-Erkki kirjoitti:

        Jaahas, taas "yksi pikkukemisti" :)
        Hienoja sanoja ripoteltu herättämään uskottavuutta ymmärtämättä itsekään, mitä puhuu. 95E ja 98E ovat miltei loppuun asti samaa tavaraa ja energiasisällöltään yhteneväistä kussakin valmistuserässä. 98E:hen lisätään ripaus lisäainetta, joka ei suinkaan edistä palamista vaan pikemminkin hidastaa sitä, näin ollen pilkkuja kiillotellen 98E:n energiasisältö litraa kohden on aavistuksen 95E:tä pienempi.
        98E:n käytössä saadaan etua tietyissä ahdetuissa autoissa, ainakin erään ruotsalaismerkin ohjekirja opastaa asiassa. Aiemmin "matalapaineturboihin" suositeltiin 95, muihin 98. Näissä asia on helposti ymmärrettävissä, 98E:n kanssa ohjausjärjestelmä voi kohottaa ahtopainetta verrattuna 95 käyttöön. Erot käytännössä ovat kuitenkin vähäisiä.
        Alkuperäiskysymyksen 1,4 - 2-litraisiin alle kolmivuotisiin ruiskukoneisiin tuskin kannattaa muuta tankata, kuin mitä tehdas suosittelee. Mikäli säästöä tai teholisää syntyisi, markkinointiosastot tuskin jättäisivät asiaa hyödyntämättä?

        Lämpöarvo on 95:lla sama kuin 98:lla, jos ei parempi. Ei se lisäaine joka pienentää syttymisherkkyyttä paineessa ja kuumuudessa, lisää lämpöarvoa, luultavasti vähän pienentää. Suurempi teho saadaan aikaan suuremmalla puristuspaineella. Jos motti on karstainen niin 98 saattaa tuntua tehokkaammalta.


      • Simo
        kemisti kirjoitti:

        Eli puheesi ovat kuin lampaan päästä eikä pienintäkään totuuden häivää. Snobbailemasi tilayhtälö taisi poikkeuksellisesti olla oikein kopioitu.... "

        Päätoimisena kemian opiskelijana on kaasujen yleinen tilanyhtälö minulle hyvinkin tuttu. Sanallisesti: Paine kertaa tilavuus on ainemäärä mooleina kertaa moolinen kaasuvakio (0.0831451(bar l)x(mol K) kertaa absoluuttinen lämpötila (tarkoittaa kelvinasteita). Yhtälö on käyttökelpoinen tarkasteltaessa bensiinin palamista.

        98 palaminen tuottaa enemmän energiaa, mikä ilmenee suurempana lämpötilana, koska reaktioenergia on suurempi 98:n palaessa johtuen erilaisista molekyylirakenteista. Bensiinihän on hiilivetyjen seos, ja 98:ssa on hiiltä suhteessa vetyyn enemmän kuin 95:ssa.

        Kuten sanoin ei bensiinikäyttöiseksi suunnitellun moottorin polttoaineeksi sovi - ainakaan sellaisenaan. Moottorille on tehtävä muutoksia. Paitsi oktaaniluvussa, tulee ongelma vastaan voitelussa. Etanoli ei voitele kuten bensa. Kyllähän se jatkeeksi käy. Jossain se raja tulee vastaan oktaaniluvun nostossa. Kuvailemasi polttoainelaatu on kuitenkin vielä suhteellisen lähellä 98-oktaanista.

        Käsite oktaaniluku on perua kokeista, jossa polttoaineena käytettiin iso-oktaanin (C8H18) ja heptaanin (C7H16) seosta. Oktaaniluku on seoksen prosentuaalinen oktaaniosuus. Nykyinen bensa ei ole tätä, vaan puristuskestävyydeltään vastaavaa hillivetyjen seosta. Yli 100-oktaanilukuiset polttoaineet on samalla tavoin sijoitettu oktaanilukuskaalaan.

        Perusteluihin en ottaisi kantaa, kun en ole päätoiminen kemian opiskelija.

        Mutta kuten jo sanoin, teoriasta on vielä pieni kuilu käytäntöön. Nimittäin useimmissa moottoreissa, joissa puristuket on suunniteltu 95:n käytölle, ei 98:n mahdollisesta paremmasta lämpöarvosta saada irti mitään käytännön hyötyä. Kulutus saattaisi ehkä hieman laskea, mutta se tuskin kattaisi noiden kahden hintaeroa.


      • Reilu-Erkki
        kemisti kirjoitti:

        Eli puheesi ovat kuin lampaan päästä eikä pienintäkään totuuden häivää. Snobbailemasi tilayhtälö taisi poikkeuksellisesti olla oikein kopioitu.... "

        Päätoimisena kemian opiskelijana on kaasujen yleinen tilanyhtälö minulle hyvinkin tuttu. Sanallisesti: Paine kertaa tilavuus on ainemäärä mooleina kertaa moolinen kaasuvakio (0.0831451(bar l)x(mol K) kertaa absoluuttinen lämpötila (tarkoittaa kelvinasteita). Yhtälö on käyttökelpoinen tarkasteltaessa bensiinin palamista.

        98 palaminen tuottaa enemmän energiaa, mikä ilmenee suurempana lämpötilana, koska reaktioenergia on suurempi 98:n palaessa johtuen erilaisista molekyylirakenteista. Bensiinihän on hiilivetyjen seos, ja 98:ssa on hiiltä suhteessa vetyyn enemmän kuin 95:ssa.

        Kuten sanoin ei bensiinikäyttöiseksi suunnitellun moottorin polttoaineeksi sovi - ainakaan sellaisenaan. Moottorille on tehtävä muutoksia. Paitsi oktaaniluvussa, tulee ongelma vastaan voitelussa. Etanoli ei voitele kuten bensa. Kyllähän se jatkeeksi käy. Jossain se raja tulee vastaan oktaaniluvun nostossa. Kuvailemasi polttoainelaatu on kuitenkin vielä suhteellisen lähellä 98-oktaanista.

        Käsite oktaaniluku on perua kokeista, jossa polttoaineena käytettiin iso-oktaanin (C8H18) ja heptaanin (C7H16) seosta. Oktaaniluku on seoksen prosentuaalinen oktaaniosuus. Nykyinen bensa ei ole tätä, vaan puristuskestävyydeltään vastaavaa hillivetyjen seosta. Yli 100-oktaanilukuiset polttoaineet on samalla tavoin sijoitettu oktaanilukuskaalaan.

        ""98 palaminen tuottaa enemmän energiaa, mikä ilmenee suurempana lämpötilana, koska reaktioenergia on suurempi 98:n palaessa johtuen erilaisista molekyylirakenteista. Bensiinihän on hiilivetyjen seos, ja 98:ssa on hiiltä suhteessa vetyyn enemmän kuin 95:ssa.""

        Kuten aiemmin kerroin, bensiini samaa perusbensiiniä usein jopa jakelumittariin asti. Väitteesi perusteella puristuskestävyyttä lisäävä seosaine olisi lähes pelkkää hiiltä, vetyähän lisäaine tuskin poistaa??
        Väitteesi energiaeroista on päätön.

        Etanolimoottoreista tuorein näkemäni juttu oli uusimmassa TM:ssä, Pariisin ilmailunäyttelyn kohdalla. Ihan muillekin tiedoksi....

        Etanolin vaikutuksia testailtiin jo aikoinaan rallipoluilla, kun jäänestospriin osuus polttoaineesta nousi huomattavan korkealle...:)
        Voiteluongelmat urheilumoottorissa on ratkaistu simppelisti risiiniöljyn avulla.. mitä nostalgiaa.
        Brasiliassa on ajettu -ja ajetaan etanoliautoilla runsain määrin.

        Tutustuppa vähän lentobensiineihin, eipä aikaakaan, kun 110/130 oli käytössä ja 100LL edelleen.


      • kemisti
        Reilu-Erkki kirjoitti:

        ""98 palaminen tuottaa enemmän energiaa, mikä ilmenee suurempana lämpötilana, koska reaktioenergia on suurempi 98:n palaessa johtuen erilaisista molekyylirakenteista. Bensiinihän on hiilivetyjen seos, ja 98:ssa on hiiltä suhteessa vetyyn enemmän kuin 95:ssa.""

        Kuten aiemmin kerroin, bensiini samaa perusbensiiniä usein jopa jakelumittariin asti. Väitteesi perusteella puristuskestävyyttä lisäävä seosaine olisi lähes pelkkää hiiltä, vetyähän lisäaine tuskin poistaa??
        Väitteesi energiaeroista on päätön.

        Etanolimoottoreista tuorein näkemäni juttu oli uusimmassa TM:ssä, Pariisin ilmailunäyttelyn kohdalla. Ihan muillekin tiedoksi....

        Etanolin vaikutuksia testailtiin jo aikoinaan rallipoluilla, kun jäänestospriin osuus polttoaineesta nousi huomattavan korkealle...:)
        Voiteluongelmat urheilumoottorissa on ratkaistu simppelisti risiiniöljyn avulla.. mitä nostalgiaa.
        Brasiliassa on ajettu -ja ajetaan etanoliautoilla runsain määrin.

        Tutustuppa vähän lentobensiineihin, eipä aikaakaan, kun 110/130 oli käytössä ja 100LL edelleen.

        "Etanolin vaikutuksia testailtiin jo aikoinaan rallipoluilla, kun jäänestospriin osuus polttoaineesta nousi huomattavan korkealle...:)
        Voiteluongelmat urheilumoottorissa on ratkaistu simppelisti risiiniöljyn avulla.. mitä nostalgiaa.
        Brasiliassa on ajettu -ja ajetaan etanoliautoilla runsain määrin. "

        Eivät mainitsemasi moottorit puhdasta etanolia käytä, vaan seassa on risiiniöljyä. Brasilialaisten autojen polttoaine on kyllä suurimmaksi osaksi etanolia, mutta seassa on muutakin. Ainakin tulppien pitää etanolimoottorissa olla kuulemma erilaiset. Tarkemmin en tiedä, mutta jos kokeilet tankata autosi tentulla, niin ei se sillä käy, jos ei jotain muuteta, polttoainetta tai moottoria. Lentokoneen moottori ei ole samanlainen kuin auton moottori.

        En tiedä nykyaikaisen bensiinin tarkkaa koostumusta. Tuo lämpöarvohommeli oli pelkkä oletus sen mainitsemani oktaani-heptaani-seoksen perusteella. Siinä 98:lla on 95:sta parempi lämpöarvo juuri suuremman hiilimäärän takia.

        Huomasin juuri, että edellisestä kirjoituksestani oli jäänyt yksi sana pois, nimittäin etanoli.


      • Reilu-Erkki
        kemisti kirjoitti:

        "Etanolin vaikutuksia testailtiin jo aikoinaan rallipoluilla, kun jäänestospriin osuus polttoaineesta nousi huomattavan korkealle...:)
        Voiteluongelmat urheilumoottorissa on ratkaistu simppelisti risiiniöljyn avulla.. mitä nostalgiaa.
        Brasiliassa on ajettu -ja ajetaan etanoliautoilla runsain määrin. "

        Eivät mainitsemasi moottorit puhdasta etanolia käytä, vaan seassa on risiiniöljyä. Brasilialaisten autojen polttoaine on kyllä suurimmaksi osaksi etanolia, mutta seassa on muutakin. Ainakin tulppien pitää etanolimoottorissa olla kuulemma erilaiset. Tarkemmin en tiedä, mutta jos kokeilet tankata autosi tentulla, niin ei se sillä käy, jos ei jotain muuteta, polttoainetta tai moottoria. Lentokoneen moottori ei ole samanlainen kuin auton moottori.

        En tiedä nykyaikaisen bensiinin tarkkaa koostumusta. Tuo lämpöarvohommeli oli pelkkä oletus sen mainitsemani oktaani-heptaani-seoksen perusteella. Siinä 98:lla on 95:sta parempi lämpöarvo juuri suuremman hiilimäärän takia.

        Huomasin juuri, että edellisestä kirjoituksestani oli jäänyt yksi sana pois, nimittäin etanoli.

        ""En tiedä nykyaikaisen bensiinin tarkkaa koostumusta. Tuo lämpöarvohommeli oli pelkkä oletus sen mainitsemani oktaani-heptaani-seoksen perusteella.""

        Se nyt ilmeni heti ensimmäisestä tekstistäsi, ettet tiedä, sanoinhan sen.

        ""osuus polttoaineesta nousi huomattavan korkealle...:) "" eli en väittänyt ajettavan etanolilla, sillävaan lisättiin "oktaaneja" kunnes asiaan puututtiin.

        "Eivät mainitsemasi moottorit puhdasta etanolia käytä, vaan seassa on risiiniöljyä.""
        Ja kuka pahus ravistelee seoksen riitävän usein? Tärytin polttoainetankissa? Vai vispilä?
        Alaa tuntevat tietävät, mitä tarkoitan:)

        ""Lentokoneen moottori ei ole samanlainen kuin auton moottori.""
        Eroja on, muttei polttoaineen kannalta oleellisia. Lyijyä tarvitaan vanhemmissa venttiilien voitelun takia. Kierrokset matalia tai alennusvaihde. Tuplasytytys ja yleinen luotettavuus... ja lyhyt käyttöikä.
        VW:stä voidaan olla montaa mieltä, mutta autoksi se mielestäni lasketaan.
        Montako VW-koneellista lentolaitetta arvon kemian päätoiminen opiskelija olettaa maassamme olevan?

        Osaamme arvata puuttuvat sanat.. ja ylimääräiset öön pilkut....


      • Minäkinkö
        kemisti kirjoitti:

        "Etanolin vaikutuksia testailtiin jo aikoinaan rallipoluilla, kun jäänestospriin osuus polttoaineesta nousi huomattavan korkealle...:)
        Voiteluongelmat urheilumoottorissa on ratkaistu simppelisti risiiniöljyn avulla.. mitä nostalgiaa.
        Brasiliassa on ajettu -ja ajetaan etanoliautoilla runsain määrin. "

        Eivät mainitsemasi moottorit puhdasta etanolia käytä, vaan seassa on risiiniöljyä. Brasilialaisten autojen polttoaine on kyllä suurimmaksi osaksi etanolia, mutta seassa on muutakin. Ainakin tulppien pitää etanolimoottorissa olla kuulemma erilaiset. Tarkemmin en tiedä, mutta jos kokeilet tankata autosi tentulla, niin ei se sillä käy, jos ei jotain muuteta, polttoainetta tai moottoria. Lentokoneen moottori ei ole samanlainen kuin auton moottori.

        En tiedä nykyaikaisen bensiinin tarkkaa koostumusta. Tuo lämpöarvohommeli oli pelkkä oletus sen mainitsemani oktaani-heptaani-seoksen perusteella. Siinä 98:lla on 95:sta parempi lämpöarvo juuri suuremman hiilimäärän takia.

        Huomasin juuri, että edellisestä kirjoituksestani oli jäänyt yksi sana pois, nimittäin etanoli.

        Ota vähän selvää nuista polttoaineista ja lisäaineista ennen kuin alat kirjoitteleen päättömiä. Yks kaveri teki kokeita veden lisäämisellä pensan sekaan, siis sumuttamalla imusarjaan "ruiskulla". Kuumassa moottorissa tehot parani aina 20-22% asti riippuen motista ja sen lämpötilasta. Tuo luku tarkoittaa veden määrää kokonaispolttoaineesta eli pensa vesi. Tietääkseni puhtaassa vedessä on "aika vähän" hiiltä. Lopetti kokeilut kun ei pystynyt ratkaiseen talviongelmaa ja idean kehitys ois vaatinut isot rahalliset ja ajalliset satsaukset. "Pensayhtiöt" ei ainakaan alkaneet tukemaan hanketta, miksihän? Tämä on totta ja lisäisin että kokonaispolttoaineen, siis pensa vesi, kulutus ei noussut, jopa vähän laski! Siinä "kemistille" vähän miettimistä jos aivot vielä toimii!


      • Reilu-Erkki
        Minäkinkö kirjoitti:

        Ota vähän selvää nuista polttoaineista ja lisäaineista ennen kuin alat kirjoitteleen päättömiä. Yks kaveri teki kokeita veden lisäämisellä pensan sekaan, siis sumuttamalla imusarjaan "ruiskulla". Kuumassa moottorissa tehot parani aina 20-22% asti riippuen motista ja sen lämpötilasta. Tuo luku tarkoittaa veden määrää kokonaispolttoaineesta eli pensa vesi. Tietääkseni puhtaassa vedessä on "aika vähän" hiiltä. Lopetti kokeilut kun ei pystynyt ratkaiseen talviongelmaa ja idean kehitys ois vaatinut isot rahalliset ja ajalliset satsaukset. "Pensayhtiöt" ei ainakaan alkaneet tukemaan hanketta, miksihän? Tämä on totta ja lisäisin että kokonaispolttoaineen, siis pensa vesi, kulutus ei noussut, jopa vähän laski! Siinä "kemistille" vähän miettimistä jos aivot vielä toimii!

        Varmasti mielenkiintoinen kokeilu. Alaan tutustumalla olisi löytynyt tietoja ja valmiita laitteistoja, toimivia. Veden käyttö on erityisesti ahdettujen moottoreiden tehon lisääjänä on ollut käytössä jo ennen sotia... älkääkä nyt todellakaan menkö kaatamaan sitä vettä tankkiin.

        Myös karstan poistajana vesi on oiva lisäaine, käyttö tosin omalla vastuulla...


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ootko nainen noin mustis musta

      Onhan se toki imartelevaa kun olet kaunis ja kaikkea muutakin, mutta ehkä vähän kummallista, kun ei varsinaisesti olla t
      Ikävä
      89
      7259
    2. Sen kerran kun siellä käyn

      Voisit olla paikalla💚💛☘️
      Ikävä
      35
      3841
    3. Kumpa tietäisin. Miehelle.

      Vieläkö toivot jotain viestiä, vai suutuitko taas...kun...🤔
      Ikävä
      45
      3440
    4. Kauan säkin jaksoit

      Minun perässä juosta. Kunnes pahoitit mielen. Kuinka monta anteeksipyyntöä olet vailla? 🧐
      Ikävä
      40
      2572
    5. Joel Harkimo ja Janni Hussi eroavat

      Tämä on ilon päivä 😊
      Kotimaiset julkkisjuorut
      209
      2433
    6. rakastan sinua!

      Tule ja ota, kasvetaan yhdessä paremmiksi ❤️❤️❤️❤️ kaikki anteeksi ❤️❤️❤️
      Ikävä
      41
      2372
    7. Sä olet nainen kuuluisa..

      ..etkä mitenkään hyvällä tavalla.
      Suhteet
      123
      2266
    8. Miksi kaipaat

      Ja olet elämässäni vielä kaiken tämän jälkeen? Eikö kaikki ole jo selvää välillämme?
      Ikävä
      29
      2179
    9. Mietin tässä T....

      Oletko jo kesälomalla.?Keli on ihanaa, ja sinä nautit veneilystä.... Edelleen käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua..
      Suhteet
      24
      1888
    10. Siis hetkonen

      Rakastetaankohan me kummatkin toisiamme, ja aletaan tajuamaan se pikkuhiljaa 🤯
      Ikävä
      41
      1846
    Aihe