Väärän kasteopin opettajien opetuksien paljastus harhaopiksi.
Niin sanotut sylivauvakasteapostolit vääristelevät täällä Raamatun
opetuksia todella törkeällä tavalla. Heidän täytyy tietää, että jo
Johannes Kastaja puhui hänen jälkeensä tulevasta ”väkevämmästä”,
joka ei kasta vedellä kuten Johannes itse, vaan tämä ”väkevämpi”
kastaa Pyhällä Hengellä.
Nämä sylivauvakasteapostolit tosin tietävät mitä Johannes puhui,
mutta miten he tulkitsevatkaan Johanneksen lupaaman täyttymyksen
Pyhällä Hengellä kastavan kasteen toteutumisesta?
He tulkitsevat luvatun Pyhän Hengen kasteen täysin harhaisesti.
He näet väittävät, että luvattu Pyhän Hengen kaste toteutui niin,
että ylösnoussut Jeesus muka lähetti helluntaina Pyhän Hengen
osaksi vesikastetta.
Niinpä he väittävät, että heidän suorittamansa vesikaste on muka
samalla myös Pyhän Hengen kaste.
Kun he lisäksi pääsääntöisesti kastavat vain sylivauvoja, he
väittävät, että jokainen sylivauvakin saa valelukasteessaan
vesikasteen lisäksi samalla myös Pyhän Hengen kasteen.
Tällaista edellä selostamaani opettaessaan, nämä henkilöt ovat
järkyttävän vaarallisella tavalla harhaoppisia ihmisten eksyttäjiä.
Verrataanpa nyt heidän harhaista opetustaan Uuden testamentin kirjoituksista
ilmi käyvään totuuteen.
Kolmesta eri evankeliumista voimme lukea Johannes Kastajan sanat, jotka
selvästi tekevät eron hänen itsensä suorittaman ”vedellä kastamisen” ja
hänen jälkeensä tulevan, häntä väkevämmän suorittaman ”Pyhällä Hengellä
kastamisen” välillä.
Matteus kertoo:
”Minä tosin kastan teidät vedessä kääntymykseen, mutta se, joka tulee jäljessäni,
on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään en ole arvollinen kantamaan. Hän kastaa
teidät Pyhässä Hengessä ja tulessa.” (Matteus 3:11).
Markus kertoo:
”Minä olen kastanut teidät vedessä, mutta Hän kastaa teidät Pyhässä Hengessä."
(Markus 1.8).
Luukas kertoo:
”Mutta kun kansa vartoi ja kaikki ajattelivat sydämessään Johanneksesta, eikö
hän ollut Kristus, niin Johannes vastasi kaikille sanoen: "Minä kastan teidät
vedellä, mutta tulee minua väkevämpi, jonka kengänpaulaakaan en ole arvollinen
päästämään. Hän kastaa teidät Pyhässä Hengessä ja tulessa. Hänellä on viskimensä
kädessään, ja puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisut aittaansa, mutta ruumenet
polttaa sammumattomassa tulessa." (Luukas 3: 15 17).
Koska Johannes Kastaja korosti, että hän itse kastaa vedessä / vedellä mutta tuo
toinen kastaa Pyhässä Hengessä / Pyhällä Hengellä, hänen tarkoituksensa oli
selvästi kertoa, ettei tuon ”väkevämmän” suorittama Pyhällä Hengellä kastaminen
tule suinkaan olemaan vedellä kastamista.
Luukas kertookin, kuinka Jeesus kuolleista nousemisensa jälkeen ilmestyi
oppilailleen, ja antoi heille evankeliumin saarnattavaksi:
”Sanoi heille: "Nämä ovat sanat, jotka puhuin teille, kun olin kanssanne, että kaiken
pitää käymän toteen, mikä Minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa
ja Salmeissa." Silloin avasi heidän ymmärryksensä käsittämään Kirjoitukset
ja sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, ja niin piti Kristuksen kärsimän ja nouseman
kuolleista kolmantena päivänä ja Hänen nimessään saarnattaman kääntymystä ja
syntien anteeksiantamista kaikille kansoille alkaen Jerusalemista. Te olette tämän
todistajat. Katso, lähetän teille Isäni lupauksen. Mutta pysykää tässä kaupungissa,
kunnes pukeudutte taivaalliseen voimaan." (Luukas.24: 44 – 49).
Luvattua tulevaa Pyhän Hengen kastetta tarkoittaen, Jeesus kehotti oppilaitaan
odottamaan sen toteutumista, sanoen:
”Katso, lähetän teille Isäni lupauksen. Mutta pysykää tässä kaupungissa,
kunnes pukeudutte taivaalliseen voimaan."
Kun Jeesus sanoi: ”Minä lähetän teille Isäni lupauksen”, nämäkin Jeesuksen
sanat osoittavat, ettei ihmisten suorittamalla vedellä kastamisella ole mitään
tekemistä tämän lupauksen toteutumisen kanssa. Jeesus lupasi lähettää
Hengen taivaasta, jonne hän itse juuri oli menossa.
Apostolien teot – selostuksensa Luukas aloitti seuraavalla tekstillä:
”Ensimmäisen kertomuksen tein, oi Teofilus, kaikesta, mitä Jeesus alkoi tehdä ja
opettaa hamaan siihen päivään asti, jona Hänet otettiin ylös Hänen annettuaan
valitsemilleen apostoleille Pyhän Hengen kautta käskyn.
Heille myös kärsimisensä jälkeen moninaisin merkein osoittautui eläväksi, ilmestyen
heille neljänkymmenen päivän aikana ja puhuen Jumalan valtakunnasta.
Ollessaan koolla heidän kanssaan käski heitä olemaan lähtemättä Jerusalemista ja
vartomaan Isältä sen lupauksen täyttymistä, "josta olette Minulta kuulleet.
Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhässä Hengessä muutamien
päivien kuluttua." (Apt. 1: 1- 5)
Tässä tekstissä edellä Luukas kertoo uudelleen Jeesuksen käskeneen oppilaitaan
pysymään Jerusalemissa, ja vartomaan Isältä sen lupauksen täyttymistä, "josta
olette Minulta kuulleet.”
Jatkossa Luukas kertoo, kuinka Jeesus teki selvän eron vedellä kastamisen ja
Pyhällä Hengellä kastamisen välille, sanoen:
.
”Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhässä Hengessä muutamien
päivien kuluttua." (Apt. 1: 1- 5)
Jatkossa Luukas kertoo, miten Jeesus omin sanoin selitti, mitä Hän tarkoitti
lupaamallaan Pyhän Hengen kasteen toteutumisella.
Luukas kertoo:
”Niin he ollessaan koolla kysyivät Häneltä sanoen: "Herra, tälläkö ajalla rakennat
jälleen Israelille valtakunnan?" Sanoi heille: "Ei teidän tule tietää aikoja tai hetkiä,
jotka Isä oman valtansa nojalla on asettanut, vaan saatte voiman, kun Pyhä Henki
tulee teihin, ja tulette olemaan Minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko
Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka." (Apt. 1: 6 – 8).
Jeesus siis sanoi: ”… saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin,…”
Jeesus siis tarkoitti Pyhän Hengen kasteen saamisella juuri sitä, että
”Pyhä Henki tulee teihin”.
Luukkaan kertomuksen jatkosta voimmekin sitten lukea, miten toteutui se, kun
”Pyhä Henki tuli heihin”,
ja kuinka tuolla Pyhän Hengen tulemisella heihin ei ollut mitään tekemistä
vedellä kastamisen kanssa.
Toisen luvun alussa Luukas kertoo.
”Kun helluntaipäivä oli tullut, olivat kaikki yksimielisesti koolla. Taivaasta tuli
yhtäkkiä humaus niin kuin ankaran tuulispään syöksyessä ja täytti koko huoneen,
jossa istuivat. Heille näkyi jakautuvia kieliä, ikään kuin tulta, ja ne laskeutuivat
heidän jokaisen päällensä. Kaikki täyttyivät Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua
muilla kielillä sen mukaan kuin Henki heille puhuttavaa antoi.” (Apt.2: 1- 4).
Edellä luetun mukaan Pyhän Hengen kaste, eli se kun Pyhä Henki tuli heihin,
toteutui siis ”taivaasta tulleen yhtäkkisen humauksen muodossa.”
Pyhän Hengen kaste toteutui siis siten, että he ”kaikki täyttyivät Pyhällä
Hengellä”, eikä tällä Hengellä täyttymisellä (kuten jo edellä totesimme )
ollut mitään tekemistä vedellä kastamisen kanssa.
Luukas kertoo jatkossa, miten Pietari selosti tapahtumaa:
”Tämä on sitä, mikä profeetta Joelin suulla on ilmoitettu: - Viimeisinä päivinä,
sanoo Jumala, minä vuodatan Henkeni kaikkiin ihmisiin. Teidän poikanne ja
tyttärenne profetoivat, nuorukaiset näkevät näkyjä ja vanhukset ennusunia.
Näin teen: palvelijoihini ja palvelijattariini minä vuodatan Henkeni niinä
päivinä, ja he profetoivat.” (Apt. 2: 16 – 18).
Pietarin selostuksesta tuosta edellä käy ilmi, että Pyhän Hengen kaste merkitsee
siis sitä, että Jumala vuodattaa Henkeään ihmisiin. Tekstissä tuossa edellä näet
toistui kahteen kertaan sanat ”minä vuodatan Henkeni”.
Luukkaan kertomuksen jatkosta käy sitten ilmi se totuus, että ainoa Pyhällä
Hengellä kastaja on ylösnoussut Herramme Jeesus. Jeesus otti Isältään
vastaan Hengen, ja Hän vuodatti se omillensa:
”Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt kuolleista; me kaikki olemme sen
todistajia. Jumala on korottanut hänet oikealle puolelleen, ja hän on ottanut
vastaan Isän lupaaman Pyhän Hengen lahjan ja vuodattanut sen, niin kuin te
voitte nähdä ja kuulla.” (Apt. 2: 32 – 33).
Sanomattakin on nyt selvää, ettei edellä kerrotussa Jeesuksen suorittamassa
Pyhän Hengen kasteessa eli Hengen vuodatuksessa ole mitään tekemistä
ihmisten suorittamien vesikasteiden kanssa.
Luukkaan kertomuksesta apostolien teoissa käy myöhemmin ilmi, ettei
Herramme Jeesuksen suorittama Pyhän Hengen kaste suinkaan rajoittunut
yhteen kertaan, eli vain helluntain tapahtumaan.
Kymmenes luku kertoo, kuinka Pietari johdatettiin näkemänsä ilmestyksen
kautta Korneliuksen kotiin, johon kotiin Herran enkeli oli ilmestynyt,
Pietarin vierailua valmistamaan (10: 1 – 33).
Jakeesta 34 alkaen, kertomus jatkuu:
””Pietari rupesi puhumaan. Hän sanoi: "Nyt minä todella käsitän, ettei Jumala
erottele ihmisiä. Hän hyväksyy jokaisen, joka pelkää häntä ja noudattaa hänen
tahtoaan, kuului tämä mihin kansaan tahansa.
Hän lähetti Israelin kansalle sanansa, ilmoitti hyvän sanoman rauhasta, jonka
Jeesus Kristus on tuonut - hän, joka on kaikkien Herra. Te tiedätte, mitä on
tapahtunut ensin Galileassa ja sitten kaikkialla Juudeassa, sen jälkeen kun
Johannes saarnasi ja kastoi.
Te olette kuulleet Jeesuksesta, nasaretilaisesta, jonka Jumala voiteli Pyhällä
Hengellä ja voimalla. Hän kulki ympäri maata, teki hyvää ja paransi kaikki
jotka olivat joutuneet Paholaisen valtaan, sillä Jumala oli hänen kanssaan.
Tämän me voimme vahvistaa todeksi, kaiken tämän, minkä hän teki Juudean
maassa ja Jerusalemissa. Hänet he ripustivat ristinpuulle ja surmasivat,
mutta Jumala herätti hänet kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä -
ei kaikelle kansalle, vaan todistajille, jotka Jumala oli ennalta valinnut, meille,
jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen kun hän oli noussut
kuolleista.
Hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että juuri hänet Jumala on
asettanut elävien ja kuolleiden tuomariksi.
Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa
hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi."
Pietarin vielä puhuessa laskeutui Pyhä Henki kaikkiin, jotka olivat hänen
sanojaan kuulemassa.
Kaikki Pietarin mukana tulleet juutalaiset uskonveljet ihmettelivät sitä, että
Pyhän Hengen lahja vuodatettiin myös pakanoihin; he kuulivat, kuinka nämä
puhuivat kielillä ja ylistivät Jumalan suuruutta.
Silloin Pietari sanoi: "Kuka voi estää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat
saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?" Hän käski kastaa heidät Jeesuksen
Kristuksen nimeen. (Apt.10: 34 – 48) .””
Edellä kerrotusta käy ilmi, että Pyhän Hengen kaste toistui Korneliuksen
kodissa, eikä sillä ollut mitään tekemistä vedellä kastamisen kanssa.
Tosin Pyhän Hengen kasteen saamisen seuraus tosin oli, että nämä Pyhän
Hengen kasteen saaneet kastettiin myöhemmin myös vedellä Jeesuksen
Kristuksen nimeen.
Kun Pietari myöhemmin puolusti Jerusalemin seurakunnan eräille jäsenille
Korneliuksen kodissa vierailuaan, hän sanoi:
”Ja kun aloin puhua, laskeutui Pyhä Henki heihin niin kuin alussa meihin.
Silloin muistin, mitä Herra oli sanonut: 'Johannes kastoi vedellä, mutta
teidät kastetaan Pyhällä Hengellä.'
Jos siis Jumala silloin, kun heistä tuli Herraan Jeesukseen uskovia, antoi
heille samanlaisen lahjan kuin meille, mikä olin minä estämään Jumalaa?"
Tämän kuultuaan kaikki rauhoittuivat ja ylistivät Jumalaa sanoen:
"Jumala on siis avannut pakanoillekin tien kääntymykseen ja elämään."
(Apt. 11: 15 – 18)
Tästä Pietarin puolustuspuheen sanoista käy ilmi seuraavaa:
Pyhän Hengen laskeutuessa Pietarin puheen kuulijoihin, johti Pietarin
muistamaan Herran sanat, jotka Herra oli sanonut Pyhän Hengen
kasteesta. Pietari muisti nuo Herran sanat nimenomaan merkitsemässä
vesikasteesta täysin erillistä Hengen vuodatusta: 'Johannes kastoi vedellä,
mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä.´
Tämä Pyhän Hengen kaste oli Pietarin mukaan ”heille samanlainen
lahja kuin meille”, sen johdosta että ”heistä tuli Herraan Jeesukseen
uskovia”.
(Onkin siis täysin tuulesta temmattu perätön väite sellainen, jonka
eräs sylilapsikasteapostoli täällä esitti. Hänen mukaansa nämä tässä
edellä kerrotut Hengen ilmenemiset olivat muka vain alkuaikojen
erityistapauksia, joita muka ei olisi tarkoitettu jatkossa toistuviksi.
Tällä perättömällä väitteellään hän yritti tukea alussa esittämääni
heidän harhaista oppiaan siitä, kuinka muka Hengen kaste olisi
nyt myöhemmin sisällytetty vedellä kastamisessa toteutuvaksi.)
Luukas kertoo Pyhän Hengen kasteen toteutuneen ensi kerran
helluntaina (toinen luku), sitten Samariassa (8:14 – 17), sen
jälkeen Korneliuksen kodissa (10 luku), ja myös Efesossa
(19: 1-6).
Vastoin noita sylilapsikasteapostolien perättömiä ja harhaisia
väitteitä, Pyhän Hengen kaste on toteutunut tosikristittyjen
keskuudessa alusta asti aina meidän päiviimme asti, ja toteutuu
tietysti edelleen.
Pyhän Hengen kastetta apostoli Paavali tarkoitti myös tässä nyt
seuraavassa efesolaiskirjeen tekstissään:
”Kuultuanne totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, ja
uskottuanne siihen, tekin olette saaneet sinetiksi luvatun Pyhän
Hengen, joka on meidän perintöosamme vakuutena*, Hänelle
kuuluvien lunastamiseksi, Hänen kirkkautensa kiitokseksi.”
(Ef. 1: 13 – 14.)
Siitä tosiasiasta kuinka Pyhän Hengen kaste kuuluu aina ja kaikkialla
todelliseen kristityn pelastuskokemuksen, siitä apostoli Paavali
opetti myös Tiitusta.
Paavali teki Tiituksellekin täysin selväksi, kuinka Pyhän Hengen
kaste on aina erotettava veden pesosta eli vesikasteesta:
”Muistuta heitä olemaan hallituksille ja esivalloille alamaiset, kuuliaiset,
kaikkiin hyviin tekoihin valmiit, etteivät ketään herjaa, eivät riitele,
vaan ovat lempeitä ja osoittavat kaikkea sävyisyyttä kaikkia ihmisiä
kohtaan.
Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä,
moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa,
olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme.
Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus
ilmestyi, pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen
ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän
Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin
meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurs-
kautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän
perillisiksi toivon mukaan. ”(Tiitus 3: 1 - 7).
Varsinkin edellä lainatun Paavalin tekstin viimeinen kappale on
merkittävä:
Kun Jumalan hyvyys ja ihmisrakkaus Jeesuksessa Kristuksessa
ilmestyi ”PELASTI HÄN MEIDÄT”.
Entä miten Hän pelasti meidät?
Hän pelasti meidät ”laupeutensa mukaan UUDESTISYNTYMISEN
PESON (eli KYLVYN) ja PYHÄN HENGEN UUDISTUKSEN
KAUTTA JONKA HENGEN HÄN RUNSAASTI VUODATTI
MEIHIN vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta.”
”Uudestisyntymisen peso” tai ”kylpy” kertoo kristityn pelastus-
kokemukseen kuuluvasta vesikasteesta.
Sen sijaan ”Pyhän Hengen uudistus, jonka Hengen Hän (eli Isä Jumala)
runsaasti vuodatti meihin”, kertoo kristityn pelastuskokemukseen
kuuluvasta Pyhän Hengen kasteesta.
Tämä Hengen Isä Jumala vuodattaa todella kristityiksi kääntyviin
”vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta”, joka onkin ainoa
Pyhällä Hengellä kastaja.
Lopputulos tästä kristityn todellisesta pelastumisen kokemuksesta,
(johon siis kuuluu sekä vesikaste että Pyhän Hengen kaste) on
tekstin ja myös kokemuksemme mukaan seuraava:
” Me olemme vanhurskautettuja hänen armonsa kautta, ja olemme
tulleet iankaikkisen elämän perillisiksi”.
Niin sanotut sylivauvakasteapostolit vääristelevät täällä Raamatun
opetuksia todella törkeällä tavalla. Heidän täytyy tietää, että jo
Johannes Kastaja puhui hänen jälkeensä tulevasta ”väkevämmästä”,
joka ei kasta vedellä kuten Johannes itse, vaan tämä ”väkevämpi”
kastaa Pyhällä Hengellä.
Nämä sylivauvakasteapostolit tosin tietävät mitä Johannes puhui,
mutta miten he tulkitsevatkaan Johanneksen lupaaman täyttymyksen
Pyhällä Hengellä kastavan kasteen toteutumisesta?
He tulkitsevat luvatun Pyhän Hengen kasteen täysin harhaisesti.
He näet väittävät, että luvattu Pyhän Hengen kaste toteutui niin,
että ylösnoussut Jeesus muka lähetti helluntaina Pyhän Hengen
osaksi vesikastetta.
Niinpä he väittävät, että heidän suorittamansa vesikaste on muka
samalla myös Pyhän Hengen kaste.
Kun he lisäksi pääsääntöisesti kastavat vain sylivauvoja, he
väittävät, että jokainen sylivauvakin saa valelukasteessaan
vesikasteen lisäksi samalla myös Pyhän Hengen kasteen.
Tällaista edellä selostamaani opettaessaan, nämä henkilöt ovat
järkyttävän vaarallisella tavalla harhaoppisia ihmisten eksyttäjiä.
Verrataanpa nyt heidän harhaista opetustaan Uuden testamentin kirjoituksista
ilmi käyvään totuuteen.
Kolmesta eri evankeliumista voimme lukea Johannes Kastajan sanat, jotka
selvästi tekevät eron hänen itsensä suorittaman ”vedellä kastamisen” ja
hänen jälkeensä tulevan, häntä väkevämmän suorittaman ”Pyhällä Hengellä
kastamisen” välillä.
Matteus kertoo:
”Minä tosin kastan teidät vedessä kääntymykseen, mutta se, joka tulee jäljessäni,
on minua väkevämpi, jonka kenkiäkään en ole arvollinen kantamaan. Hän kastaa
teidät Pyhässä Hengessä ja tulessa.” (Matteus 3:11).
Markus kertoo:
”Minä olen kastanut teidät vedessä, mutta Hän kastaa teidät Pyhässä Hengessä."
(Markus 1.8).
Luukas kertoo:
”Mutta kun kansa vartoi ja kaikki ajattelivat sydämessään Johanneksesta, eikö
hän ollut Kristus, niin Johannes vastasi kaikille sanoen: "Minä kastan teidät
vedellä, mutta tulee minua väkevämpi, jonka kengänpaulaakaan en ole arvollinen
päästämään. Hän kastaa teidät Pyhässä Hengessä ja tulessa. Hänellä on viskimensä
kädessään, ja puhdistaa puimatanterensa ja kokoaa nisut aittaansa, mutta ruumenet
polttaa sammumattomassa tulessa." (Luukas 3: 15 17).
Koska Johannes Kastaja korosti, että hän itse kastaa vedessä / vedellä mutta tuo
toinen kastaa Pyhässä Hengessä / Pyhällä Hengellä, hänen tarkoituksensa oli
selvästi kertoa, ettei tuon ”väkevämmän” suorittama Pyhällä Hengellä kastaminen
tule suinkaan olemaan vedellä kastamista.
Luukas kertookin, kuinka Jeesus kuolleista nousemisensa jälkeen ilmestyi
oppilailleen, ja antoi heille evankeliumin saarnattavaksi:
”Sanoi heille: "Nämä ovat sanat, jotka puhuin teille, kun olin kanssanne, että kaiken
pitää käymän toteen, mikä Minusta on kirjoitettu Mooseksen laissa ja profeetoissa
ja Salmeissa." Silloin avasi heidän ymmärryksensä käsittämään Kirjoitukset
ja sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, ja niin piti Kristuksen kärsimän ja nouseman
kuolleista kolmantena päivänä ja Hänen nimessään saarnattaman kääntymystä ja
syntien anteeksiantamista kaikille kansoille alkaen Jerusalemista. Te olette tämän
todistajat. Katso, lähetän teille Isäni lupauksen. Mutta pysykää tässä kaupungissa,
kunnes pukeudutte taivaalliseen voimaan." (Luukas.24: 44 – 49).
Luvattua tulevaa Pyhän Hengen kastetta tarkoittaen, Jeesus kehotti oppilaitaan
odottamaan sen toteutumista, sanoen:
”Katso, lähetän teille Isäni lupauksen. Mutta pysykää tässä kaupungissa,
kunnes pukeudutte taivaalliseen voimaan."
Kun Jeesus sanoi: ”Minä lähetän teille Isäni lupauksen”, nämäkin Jeesuksen
sanat osoittavat, ettei ihmisten suorittamalla vedellä kastamisella ole mitään
tekemistä tämän lupauksen toteutumisen kanssa. Jeesus lupasi lähettää
Hengen taivaasta, jonne hän itse juuri oli menossa.
Apostolien teot – selostuksensa Luukas aloitti seuraavalla tekstillä:
”Ensimmäisen kertomuksen tein, oi Teofilus, kaikesta, mitä Jeesus alkoi tehdä ja
opettaa hamaan siihen päivään asti, jona Hänet otettiin ylös Hänen annettuaan
valitsemilleen apostoleille Pyhän Hengen kautta käskyn.
Heille myös kärsimisensä jälkeen moninaisin merkein osoittautui eläväksi, ilmestyen
heille neljänkymmenen päivän aikana ja puhuen Jumalan valtakunnasta.
Ollessaan koolla heidän kanssaan käski heitä olemaan lähtemättä Jerusalemista ja
vartomaan Isältä sen lupauksen täyttymistä, "josta olette Minulta kuulleet.
Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhässä Hengessä muutamien
päivien kuluttua." (Apt. 1: 1- 5)
Tässä tekstissä edellä Luukas kertoo uudelleen Jeesuksen käskeneen oppilaitaan
pysymään Jerusalemissa, ja vartomaan Isältä sen lupauksen täyttymistä, "josta
olette Minulta kuulleet.”
Jatkossa Luukas kertoo, kuinka Jeesus teki selvän eron vedellä kastamisen ja
Pyhällä Hengellä kastamisen välille, sanoen:
.
”Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhässä Hengessä muutamien
päivien kuluttua." (Apt. 1: 1- 5)
Jatkossa Luukas kertoo, miten Jeesus omin sanoin selitti, mitä Hän tarkoitti
lupaamallaan Pyhän Hengen kasteen toteutumisella.
Luukas kertoo:
”Niin he ollessaan koolla kysyivät Häneltä sanoen: "Herra, tälläkö ajalla rakennat
jälleen Israelille valtakunnan?" Sanoi heille: "Ei teidän tule tietää aikoja tai hetkiä,
jotka Isä oman valtansa nojalla on asettanut, vaan saatte voiman, kun Pyhä Henki
tulee teihin, ja tulette olemaan Minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko
Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka." (Apt. 1: 6 – 8).
Jeesus siis sanoi: ”… saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin,…”
Jeesus siis tarkoitti Pyhän Hengen kasteen saamisella juuri sitä, että
”Pyhä Henki tulee teihin”.
Luukkaan kertomuksen jatkosta voimmekin sitten lukea, miten toteutui se, kun
”Pyhä Henki tuli heihin”,
ja kuinka tuolla Pyhän Hengen tulemisella heihin ei ollut mitään tekemistä
vedellä kastamisen kanssa.
Toisen luvun alussa Luukas kertoo.
”Kun helluntaipäivä oli tullut, olivat kaikki yksimielisesti koolla. Taivaasta tuli
yhtäkkiä humaus niin kuin ankaran tuulispään syöksyessä ja täytti koko huoneen,
jossa istuivat. Heille näkyi jakautuvia kieliä, ikään kuin tulta, ja ne laskeutuivat
heidän jokaisen päällensä. Kaikki täyttyivät Pyhällä Hengellä ja alkoivat puhua
muilla kielillä sen mukaan kuin Henki heille puhuttavaa antoi.” (Apt.2: 1- 4).
Edellä luetun mukaan Pyhän Hengen kaste, eli se kun Pyhä Henki tuli heihin,
toteutui siis ”taivaasta tulleen yhtäkkisen humauksen muodossa.”
Pyhän Hengen kaste toteutui siis siten, että he ”kaikki täyttyivät Pyhällä
Hengellä”, eikä tällä Hengellä täyttymisellä (kuten jo edellä totesimme )
ollut mitään tekemistä vedellä kastamisen kanssa.
Luukas kertoo jatkossa, miten Pietari selosti tapahtumaa:
”Tämä on sitä, mikä profeetta Joelin suulla on ilmoitettu: - Viimeisinä päivinä,
sanoo Jumala, minä vuodatan Henkeni kaikkiin ihmisiin. Teidän poikanne ja
tyttärenne profetoivat, nuorukaiset näkevät näkyjä ja vanhukset ennusunia.
Näin teen: palvelijoihini ja palvelijattariini minä vuodatan Henkeni niinä
päivinä, ja he profetoivat.” (Apt. 2: 16 – 18).
Pietarin selostuksesta tuosta edellä käy ilmi, että Pyhän Hengen kaste merkitsee
siis sitä, että Jumala vuodattaa Henkeään ihmisiin. Tekstissä tuossa edellä näet
toistui kahteen kertaan sanat ”minä vuodatan Henkeni”.
Luukkaan kertomuksen jatkosta käy sitten ilmi se totuus, että ainoa Pyhällä
Hengellä kastaja on ylösnoussut Herramme Jeesus. Jeesus otti Isältään
vastaan Hengen, ja Hän vuodatti se omillensa:
”Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt kuolleista; me kaikki olemme sen
todistajia. Jumala on korottanut hänet oikealle puolelleen, ja hän on ottanut
vastaan Isän lupaaman Pyhän Hengen lahjan ja vuodattanut sen, niin kuin te
voitte nähdä ja kuulla.” (Apt. 2: 32 – 33).
Sanomattakin on nyt selvää, ettei edellä kerrotussa Jeesuksen suorittamassa
Pyhän Hengen kasteessa eli Hengen vuodatuksessa ole mitään tekemistä
ihmisten suorittamien vesikasteiden kanssa.
Luukkaan kertomuksesta apostolien teoissa käy myöhemmin ilmi, ettei
Herramme Jeesuksen suorittama Pyhän Hengen kaste suinkaan rajoittunut
yhteen kertaan, eli vain helluntain tapahtumaan.
Kymmenes luku kertoo, kuinka Pietari johdatettiin näkemänsä ilmestyksen
kautta Korneliuksen kotiin, johon kotiin Herran enkeli oli ilmestynyt,
Pietarin vierailua valmistamaan (10: 1 – 33).
Jakeesta 34 alkaen, kertomus jatkuu:
””Pietari rupesi puhumaan. Hän sanoi: "Nyt minä todella käsitän, ettei Jumala
erottele ihmisiä. Hän hyväksyy jokaisen, joka pelkää häntä ja noudattaa hänen
tahtoaan, kuului tämä mihin kansaan tahansa.
Hän lähetti Israelin kansalle sanansa, ilmoitti hyvän sanoman rauhasta, jonka
Jeesus Kristus on tuonut - hän, joka on kaikkien Herra. Te tiedätte, mitä on
tapahtunut ensin Galileassa ja sitten kaikkialla Juudeassa, sen jälkeen kun
Johannes saarnasi ja kastoi.
Te olette kuulleet Jeesuksesta, nasaretilaisesta, jonka Jumala voiteli Pyhällä
Hengellä ja voimalla. Hän kulki ympäri maata, teki hyvää ja paransi kaikki
jotka olivat joutuneet Paholaisen valtaan, sillä Jumala oli hänen kanssaan.
Tämän me voimme vahvistaa todeksi, kaiken tämän, minkä hän teki Juudean
maassa ja Jerusalemissa. Hänet he ripustivat ristinpuulle ja surmasivat,
mutta Jumala herätti hänet kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä -
ei kaikelle kansalle, vaan todistajille, jotka Jumala oli ennalta valinnut, meille,
jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen kun hän oli noussut
kuolleista.
Hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että juuri hänet Jumala on
asettanut elävien ja kuolleiden tuomariksi.
Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa
hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi."
Pietarin vielä puhuessa laskeutui Pyhä Henki kaikkiin, jotka olivat hänen
sanojaan kuulemassa.
Kaikki Pietarin mukana tulleet juutalaiset uskonveljet ihmettelivät sitä, että
Pyhän Hengen lahja vuodatettiin myös pakanoihin; he kuulivat, kuinka nämä
puhuivat kielillä ja ylistivät Jumalan suuruutta.
Silloin Pietari sanoi: "Kuka voi estää kastamasta vedellä näitä, jotka ovat
saaneet Pyhän Hengen niin kuin mekin?" Hän käski kastaa heidät Jeesuksen
Kristuksen nimeen. (Apt.10: 34 – 48) .””
Edellä kerrotusta käy ilmi, että Pyhän Hengen kaste toistui Korneliuksen
kodissa, eikä sillä ollut mitään tekemistä vedellä kastamisen kanssa.
Tosin Pyhän Hengen kasteen saamisen seuraus tosin oli, että nämä Pyhän
Hengen kasteen saaneet kastettiin myöhemmin myös vedellä Jeesuksen
Kristuksen nimeen.
Kun Pietari myöhemmin puolusti Jerusalemin seurakunnan eräille jäsenille
Korneliuksen kodissa vierailuaan, hän sanoi:
”Ja kun aloin puhua, laskeutui Pyhä Henki heihin niin kuin alussa meihin.
Silloin muistin, mitä Herra oli sanonut: 'Johannes kastoi vedellä, mutta
teidät kastetaan Pyhällä Hengellä.'
Jos siis Jumala silloin, kun heistä tuli Herraan Jeesukseen uskovia, antoi
heille samanlaisen lahjan kuin meille, mikä olin minä estämään Jumalaa?"
Tämän kuultuaan kaikki rauhoittuivat ja ylistivät Jumalaa sanoen:
"Jumala on siis avannut pakanoillekin tien kääntymykseen ja elämään."
(Apt. 11: 15 – 18)
Tästä Pietarin puolustuspuheen sanoista käy ilmi seuraavaa:
Pyhän Hengen laskeutuessa Pietarin puheen kuulijoihin, johti Pietarin
muistamaan Herran sanat, jotka Herra oli sanonut Pyhän Hengen
kasteesta. Pietari muisti nuo Herran sanat nimenomaan merkitsemässä
vesikasteesta täysin erillistä Hengen vuodatusta: 'Johannes kastoi vedellä,
mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä.´
Tämä Pyhän Hengen kaste oli Pietarin mukaan ”heille samanlainen
lahja kuin meille”, sen johdosta että ”heistä tuli Herraan Jeesukseen
uskovia”.
(Onkin siis täysin tuulesta temmattu perätön väite sellainen, jonka
eräs sylilapsikasteapostoli täällä esitti. Hänen mukaansa nämä tässä
edellä kerrotut Hengen ilmenemiset olivat muka vain alkuaikojen
erityistapauksia, joita muka ei olisi tarkoitettu jatkossa toistuviksi.
Tällä perättömällä väitteellään hän yritti tukea alussa esittämääni
heidän harhaista oppiaan siitä, kuinka muka Hengen kaste olisi
nyt myöhemmin sisällytetty vedellä kastamisessa toteutuvaksi.)
Luukas kertoo Pyhän Hengen kasteen toteutuneen ensi kerran
helluntaina (toinen luku), sitten Samariassa (8:14 – 17), sen
jälkeen Korneliuksen kodissa (10 luku), ja myös Efesossa
(19: 1-6).
Vastoin noita sylilapsikasteapostolien perättömiä ja harhaisia
väitteitä, Pyhän Hengen kaste on toteutunut tosikristittyjen
keskuudessa alusta asti aina meidän päiviimme asti, ja toteutuu
tietysti edelleen.
Pyhän Hengen kastetta apostoli Paavali tarkoitti myös tässä nyt
seuraavassa efesolaiskirjeen tekstissään:
”Kuultuanne totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, ja
uskottuanne siihen, tekin olette saaneet sinetiksi luvatun Pyhän
Hengen, joka on meidän perintöosamme vakuutena*, Hänelle
kuuluvien lunastamiseksi, Hänen kirkkautensa kiitokseksi.”
(Ef. 1: 13 – 14.)
Siitä tosiasiasta kuinka Pyhän Hengen kaste kuuluu aina ja kaikkialla
todelliseen kristityn pelastuskokemuksen, siitä apostoli Paavali
opetti myös Tiitusta.
Paavali teki Tiituksellekin täysin selväksi, kuinka Pyhän Hengen
kaste on aina erotettava veden pesosta eli vesikasteesta:
”Muistuta heitä olemaan hallituksille ja esivalloille alamaiset, kuuliaiset,
kaikkiin hyviin tekoihin valmiit, etteivät ketään herjaa, eivät riitele,
vaan ovat lempeitä ja osoittavat kaikkea sävyisyyttä kaikkia ihmisiä
kohtaan.
Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä,
moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa,
olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme.
Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus
ilmestyi, pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen
ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän
Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin
meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, että me vanhurs-
kautettuina hänen armonsa kautta tulisimme iankaikkisen elämän
perillisiksi toivon mukaan. ”(Tiitus 3: 1 - 7).
Varsinkin edellä lainatun Paavalin tekstin viimeinen kappale on
merkittävä:
Kun Jumalan hyvyys ja ihmisrakkaus Jeesuksessa Kristuksessa
ilmestyi ”PELASTI HÄN MEIDÄT”.
Entä miten Hän pelasti meidät?
Hän pelasti meidät ”laupeutensa mukaan UUDESTISYNTYMISEN
PESON (eli KYLVYN) ja PYHÄN HENGEN UUDISTUKSEN
KAUTTA JONKA HENGEN HÄN RUNSAASTI VUODATTI
MEIHIN vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta.”
”Uudestisyntymisen peso” tai ”kylpy” kertoo kristityn pelastus-
kokemukseen kuuluvasta vesikasteesta.
Sen sijaan ”Pyhän Hengen uudistus, jonka Hengen Hän (eli Isä Jumala)
runsaasti vuodatti meihin”, kertoo kristityn pelastuskokemukseen
kuuluvasta Pyhän Hengen kasteesta.
Tämä Hengen Isä Jumala vuodattaa todella kristityiksi kääntyviin
”vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta”, joka onkin ainoa
Pyhällä Hengellä kastaja.
Lopputulos tästä kristityn todellisesta pelastumisen kokemuksesta,
(johon siis kuuluu sekä vesikaste että Pyhän Hengen kaste) on
tekstin ja myös kokemuksemme mukaan seuraava:
” Me olemme vanhurskautettuja hänen armonsa kautta, ja olemme
tulleet iankaikkisen elämän perillisiksi”.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Diabolos eli paholainen tulee latinankielen verbistä "diaballo", mikä tarkoittaa heittää yhteenkuuluvat asiat erilleen toisistaan.
Näin diabolos yrittää heittää kasteen osat erilleen toistaan, kuten Jumalan sanan, veden, veren ja Pyhän Hengen, jotka kaikki kuuluvat siihen yhteen kasteeseen, jonka Jeesus asetti.(Mt.28:19-20 Kaste nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen). Jeesus ei asettanut kahta erilaista kastetta, vaan yhden ainoan kasteen.
Uudessa liitossa Jumala tekee vain yhden kasteen liiton. Jeesus sanoi Nikodemukselle että uudestisyntyminen tapahtuu vedestä (water) ja Hengestä. Siis molemmat tarvitaan Jumalan sanan lisäksi, joka aina on mukana kasteessa, kun Jumalan nimi kastettavan yli lausutaan.
6 Tämä on se, joka vedellä ja verellä tulee, Jesus Kristus, ei ainoastansa vedellä, vaan vedellä ja verellä. Ja Henki todistaa, että Henki on totuus.
7 Sillä kolme ovat, jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja Pyhä Henki, ja ne kolme yksi ovat:
8 Ja kolme ovat, jotka todistavat maan päällä: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme yhdessä ovat.
Hoviherrankin kasteen mahdollisti veden löytyminen erämaasta. Jos vettä ei kasteeseen olisi tarvittu, niin silloinhan Pyhä Henki olisi kastanut hoviherran ilman vettä.
Mutta Pyhä Henki oli vedessä ja veressä kun Hoviherra kastetiin. Saatuaan Pyhän Hengen kastessa hoviherra jatkoi matkaansa iloiten. Ilo on Hengen hedelmä.
36 Matkan jatkuessa he tulivat paikkaan, jossa oli vettä. Silloin hoviherra sanoi: "Tässä on vettä. Estääkö mikään kastamasta minua?" [
37 Filippos sanoi hänelle: "Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista." Hoviherra vastasi: "Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika."]* [Jae puuttuu vanhimmista käsikirjoituksista.]
38 Hän käski pysäyttää vaunut, ja he molemmat, Filippos ja hoviherra, astuivat veteen, ja Filippos kastoi hänet.
39 Kun he olivat nousseet vedestä, Herran Henki tempasi Filippoksen pois. Hoviherra ei enää nähnyt häntä mutta jatkoi iloisena matkaansa. [1. Kun. 18:12; 2. Kun. 2:16]
Heprealaiskirjeen luvusta kuusi:
”Jättäkäämme sen tähden Kristuksen opin alkeet ja pyrkikäämme täydellisyyteen,
laskematta taas perustusta: kääntymystä pois kuolleista töistä ja uskoa Jumalaan,
oppia kasteista ja kätten päällepanemisesta, kuolleitten nousemuksesta ja iankaik-
kisesta tuomiosta. Niin teemme, jos vain Jumala sallii.”
Oletkos mahtanut koskaan huomata, että Kristuksen opin alkeisiin kuuluu
useampi kaste, sillä tekstin sana ”kasteista” on monikossa. Ota myös nyt
huomioon, että tämä monikollinen ”kasteista” – sana kuuluu jokaisen
kristityn kohdalla ”perustuksen laskemiseen”.
Kristityille kuuluu kaksi kastetta. Toinen niistä on vesikaste, toinen niistä
on henkikaste, eli Pyhän Hengen kaste.
Oletkos koskaan tullut lukeneeksi kohtaa 1 Kor. 12:1 joka kuuluu:
”Kaikki olemme näet yhdessä Hengessä kastetut yhteen ruumiiseen, olemmepa
juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, kaikki olemme juotetut yhteen
Henkeen.”
Jos luulet tuossa ”yhdessä Hengessä kastamisessa” olevan kysymys
vedellä kastamisesta, olet pahasti erehtynyt.
Oletkos koskaan päässyt ymmärtämään, mitä Tiituksen kirjeen kohdassa
3: 5 – 8 tarkoitetaan:
”Hän vapahti meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen tähden, vaan
laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen
kautta. Sen Hän runsaasti vuodatti meihin Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen
kautta, jotta me vanhurskautettuina armonsa kautta tulisimme perillisiksi
iankaikkisen elämän toivon mukaan.”
Mahdatkos ymmärtää, että ”uudestisyntymisen pesolla” tarkoitetaan
vesikastetta.
Mutta vesikastetta ei suinkaan tarkoiteta sanoilla:
”…ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta. Sen Hän runsaasti vuodatti meihin
Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta,…”
Näillä sanoilla tarkoitetaan nimenomaan Pyhän Hengen kastetta, ja voin
vakuuttaa, ettei tämä Hengen runsas vuodatus ole pelkkä katteeton oppi,
vaan todellinen kokemus jokaisen kristityksi kääntyneen ja todellisen
kristillisen pelastuksen kokeneen kohdalla.
Tässäkin siis tosi kristityillä on kaksi kastetta, vesikaste ja henkikaste.
Sen sijaan sinun suosittelemasi vauvoille suoritettava ”yksi vesikasteesi”
on vain pelkkä oppi, ilman todellista katetta siitä, että siinä yksikään
vauva pääsisi todella Pyhästä Hengestä osalliseksi.
Uuden liiton merkki on yksi kaste. Ei ole kahta erilaista kastetta. Vaan yksi.
1. Piet. 3:21
Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, [Ef. 5:26; Hepr. 10:22]
Paavalillakin oli monenlaisia hengellisiä kokemuksia ja hän jopa puhui Jeesuksen kanssa, mutta yksi ja ainoa kaste Paavalille tapahtui Ananiaan kodissa Suoralla kadulla.
Ap. t. 22:16
Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.'
"Henki ja vesi ja veri pitävät yhtä ja todistavat yhdessä."
Mitä sanookaan tuo tekstiisi laittama heprealaiskirjeen kohta:
”…koska meillä on "suuri pappi, Jumalan huoneen haltija", niin
käykäämme esiin totisella sydämellä, täydessä uskon varmuudessa,
sydän vihmottuna puhtaaksi pahasta omastatunnosta ja ruumis
puhtaalla vedellä pestynä; pysykäämme järkähtämättä toivon
tunnustuksessa, sillä hän, joka antoi lupauksen, on uskollinen;…”
Tekstin sanat: ”ruumis puhtaalla vedellä pestynä” viittaa vesi-
kasteeseen, mutta ei tämä viittaamasi Raamatun kohta suinkaan
tee mitättömäksi sitä, että kristittyjen elämään kuluu myös Pyhä
Henki
Entä, mitä sanoo tuo viittaamasi efesolaiskirjeen kohta:
”Miehet, rakastakaa vaimojanne, niin kuin Kristuskin rakasti
seurakuntaa ja antoi itsensä alttiiksi sen edestä, että hän sen
pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten, sanan kautta,
saadakseen asetetuksi eteensä kirkastettuna seurakunnan,
jossa ei olisi tahraa eikä ryppyä eikä mitään muuta sellaista,
vaan joka olisi pyhä ja nuhteeton.”
Tekstin sanat:
”… että hän sen pyhittäisi, puhdistaen sen, vedellä pesten,
sanan kautta,…”
viittaa tämäkin vesikasteeseen, eli siihen samaan vesikasteen
välityksellä säädettyyn puhdistukseen, muttei tämäkään kohta
millään tavalla tee tyhjäksi sitä tosiasiaa, että kristittyjen
elämään kuuluu myöskin Pyhä Henki.
Sama efesolaiskirje sanoo edellisessä luvussa näinkin:
”yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä,
joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.”
Tässä nimenomaan mainitaan jopa ”yksi kaste” ja sillä
tarkoitetaan tietenkin vesikastetta. Silti ei tämäkään maininta
millään tavalla te tyhjäksi sitä, mitä edellisessä jakeessa
sanotaan:
”yksi ruumis ja yksi henki, niin kuin te olette kutsututkin
yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte..”
Tässä jakeessa sanotaan nimenomaan ”yksi Henki”, ja koska
se esiintyy ”yksi ruumis” ilmaisun jäljessä, se nimenomaan
viittaa myös Pyhän Hengen kasteeseen, josta Paavali
toisaalla sanoo (1 Kor.12:13):
”Sillä me olemme kaikki yhdessä Hengessä kastetut yhdeksi
ruumiiksi….ja kaikki olemme juoneet samaa Henkeä.”
Jos nyt väität tämän Paavalin maininnan ”Hengessä kastamisesta”
muka tarkoittavan vesikastetta, en missään nimessä hyväksy
väitettäsi. Kyllä Paavali tässä kohtaa tarkoittaa nimenomaan
Pyhän Hengen kastetta, sillä vain Pyhä Henki saa synnyttää
Kristuksen hengellisen ruumiin, vesikaste ei sellaista saa aikaan.
Muutenkin Paavali tuossa luvussa opettaa Hengen armolahjoista,
joita kristityille jakaa Henki muttei vesi.
Mitä tulee ensimmäisen Johanneksen kirjeen kohtaan 5: 7-8, jota
mieluusti lainaatte laajassa muodossa, ettekö tiedä tuon laajennetun
tekstin alkuperää?
Tähän kohtaan näet ilmestyi länsimailla latinalaiseen tekstiin
neljännen vuosisadan lopulla tekstilisäys, eli niin sanottu
”Comma Joanneum”, jonka teksti kuului:
”Sillä kolme on jotka todistavat maassa: Henki ja vesi ja veri, ja
ne kolme pitävät yhtä Kristuksessa Jeesuksessa. Ja kolme on,
jotka todistavat taivaassa: Isä, Sana ja (Pyhä) Henki.”
Myöhemmin lisäys joutui muutamiin nuoriin kreikkalaisiinkin
käsikirjoituksiin (lauseet päinvastaisessa järjestyksessä) ja
Erasmuksen julkaisuun, sekä Lutherin kuoltua myös saksa-
laiseen Raamattuun..
Alkuperäinen teksti siis kuuluu vain seuraavasti:
”On siis kolme todistajaa: Henki, vesi ja veri, ja nämä kolme
pitävät yhtä.”
Sitä kyllä olen joutunut epäilemään, että oletteko edes ymmärtäneet,
mitä näillä kolmen todistajan yhtäpitävyydellä on tahdottu sanoa?
Oletteko tietoisia, että kyseessä on kirjeen kirjoittajan taistelu
gnostilaista näkemystä vastaan, joka antoi merkitystä Jeesuksen
kasteelle, muttei enää Kristuksen kuolemalle? Heidän mukaansa
taivaallinen Kristus asettui kasteessa ihmiseen jonka nimi oli
Jeesus, mutta poistui hänestä ennen hänen kuolemaansa ristillä.
Kirjeen kirjoittaja sen sijaan korosti Jeesuksen sovituskuoleman
merkitystä, johon uskomista ilman ei ole mahdollista saavuttaa
iankaikkista elämää.
Mitä siis merkitsee noiden kolmen todistajan yhtä pitäminen?
Jakeesta 6 alkaen teksti sanoo:
”Tämä on Hän joka tuli veden ja veren kautta”.
”Veden kautta” viittaa Jeesuksen julkisen toiminnan alkuun,
hänen Jordanissa tapahtuneeseen kasteeseensa.
”Veren kautta” viittaa hänen ristillä tapahtuneeseen sovitus-
kuolemaansa.
Jeesuksen kasteen vesi ja Jeesuksen sovituskuoleman veri siis
antavat meille todistusta.
Samassa jakeessa siten jatketaan: ”Henki on se joka todistaa,
sillä Henki on totuus.”
Tämä Hengen todistus on tosi kristityille sisäinen todistus, joka
jatkuvasti todistaa Jeesuksen vanhurskaudesta ja lunastustyöstä
Herran omille.
Hengen todistus pitää yhtä Jeesuksen kasteen veden antaman
todistuksen kanssa, ja Jeesuksen kuoleman veren antaman
todistuksen kanssa.
On korostettava, ettei tässä mainitulla veden antamalla todistuksella
ole mitään tekemistä teidän valelukasteittenne kanssa. Sellainen
puhu teidän taholtanne on täyttä huuhaa - juttua.
Sen sijaan on tosiasia sellainen, että juuri Pyhän Hengen kasteessa
kristityksi kääntynyt pääsee Pyhän Hengen osallisuuteen. Silloin
alkavat hänen sisimmästään elävän veden virrat vuotaa, kuten
Jeesus Johanneksen evankeliumissa sanoi.
Efesolaiskirjeessä sanotaan, että Pyhä Henki on annettu tosi
kristityille pantiksi lunastuksen päivään saakka. Pyhä Henki
todistaa myös tosi kristitylle, eli kristityn omalle hengelle
hänen lapsioikeudestaan, kuten Paavali roomalaiskirjeessään
sanoo.
Johanneksen kirjeen mainitsema veden, veren ja Hengen
yhtäpitävä todistus ei siis millään tavoin tee tyhjäksi Pyhän
Hengen antamaa sisäistä todistusta kristityille. Sen sijaan
Hengen todistus vain vahvistaa ja vakuuttaa noiden kahden
muunkin Jeesuksesta todistavan todistuksen paikkansa
pitävyyttä.
Sen sijaan tämä Johanneksen kirjeen kohta ei millään tavalla
tue teidän sylilapsikasteapostolien väärää tulkintaa.
Tehän luulette, että tässä mainittu veden todistus muka
tarkoittaisi teidän sylivauvakasteitanne, ja te kuvittelette
(noiden kolmen todistajan todistuksen yhtäpitävyyden
maininnan perusteella), että kun te kastatte vauvojanne,
myös sovintoveri on toimituksessa mukana vauvojanne
perisynnistä puhdistamassa ja Pyhä Henki on mukana
vauvojanne elävään toivoon uudesti synnyttämässä.
No, uskonsa kullakin. Toisilla oikea, toisilla väärä.
Kastaminenhan tapahtuu Raamatussa sen vuoksi että me saisimme syntimme anteeksi, syntyisimme uudestaan vedestä ja Hengestä ja että saisimme Pyhän Hengen lahjan ja ALKAISIMME ELÄÄ UUTTA ELÄMÄÄ uskossa ja toivossa.
Room.6:4
"Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista."
Miti ketä palvelet jumalanas! e kannibilismisuus on herran palvelijoiden Jumalan ja Jeesuksen vastainen rituaali. Tässä raamatun tieto asiaan:
1Kor.15:50. Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada omakseen katoamattomuutta.
28. Jokaisen on tutkittava itseään, ennen kuin syö tätä leipää ja juo tästä maljasta.
29. Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen tuomion.
on raamatullinen yksi kaste:
Ap. t. 22:16
Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.'
Tässä Paavalia kehoitettiin "anna kastaa itsesi".
Ei vauvoja eikä uskomattomia vaan ITSESI!
Kiitos hen baptisma!
Kastaa verbi on aina sellaisessa muodossa että kastettava tulee kastetuksi eli kastettava tulee Jumalan kastamaksi.
Paavalikin tuli Jumalan kastamaksi.
Jumala toimii kasteessa. Jumala tekee.
1. Piet. 3:21
Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, [Ef. 5:26; Hepr. 10:22]
-92. Kyllä se on Jeesuksen käsky se kastaminen. Hänkö sanoo sinun väännöksessäsi: 19. Menkäät siis ja opettakaat* kaikkea kansaa, ja KÄSKEKÄÄT JUMALA KASTAMAAN heitä nimeen Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen,"
Sinulla on jotenkin kummallinen käsitys: Miksi OIKEASSA RAAMATUSSA JEESUS KÄSKEE OPETUSLASTEN KASTAA? Siksi, että --": 8. Ja kolme ovat, jotka todistavat maan päällä: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme yhdessä ovat -- ".
kasteen suorittavat IHMISET JUMALAN KÄSKYSTÄ, mutta lapsi"kasteen" suorittavat IHMISET PAAVIN JA KIRKKORUHTINAIDEN KÄSKYSTÄ.
Väitit aivan mielettömiä, kirjoittaessasi näin:
"Kastaa verbi on aina sellaisessa muodossa että
kastettava tulee kastetuksi eli kastettava tulee
Jumalan kastamaksi."
Virkkeesi alkuosa voidaan kyllä varauksin
hyväksyä:
"Kastaa verbi on aina sellaisessa muodossa että
kastettava tulee kastetuksi."
Varaus on tässä mediumimuoto "kastattaa itsensä".
Tosin siinäkin kastaja on joku toinen.
Mutta tuo virkkeesi loppuosa on täyttä puppua,
kun kirjoitit:
"...eli kastettava tulee Jumalan kastamaksi."
Samoin oli puppua tuo väitteesi Paavalista:
"Paavalikin tuli Jumalan kastamaksi."
Samoin oli täyttä puppua tuo väitteesi Jumalasta:
"Jumala toimii kasteessa. Jumala tekee."
Lainasit myös Pietarin kirjeen kohtaa 1. Piet. 3:21 väärästä
käännöksestä, jossa on paikkansa pitämättömät sanat:
"...koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton".
Niin huonostiko osaat kreikan alkukieltä ettet tiedä, ettei tuota
käännöstä vastaavia sanoja ole alkutekstissä?
Alkutekstissä on hyvän omantunnon omaavan henkilön pyyntö
(eperooteema), ja tuo pyyntö kohdistuu Jumalaan (eis Theon).
Eihän ihmisellä itsellään sellaisia ominaisuuksia ole jolla voitaisiin synti kasteessa pestä. Kyllä syntien pesuun siinä tarvitaan Jumalan tekoa kun synti pestään pois kasteessa. Kun synti on pesty pois kasteessa niin sen seurauksena tulee hyvä omatunto, ei ilman. Kaste saadaan syntienne anteeksisaamiseksi ja Pyhän Hengen saamiseksi. Pyhä Henki tulee vasta pestyyn huoneeseen.
Ap. t. 22:16
Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.'
" Niin Pietari sanoi heille: "Tehkää parannus ja ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne tämä lupaus on annettu ja kaikille, jotka kaukana ovat, ketkä ikinä Herra, meidän Jumalamme, kutsuu."
Kastettava ihminen ei siis itse tee kasteessa yhtään mitään, vaan on Jumalan teon kohteena, kuten kastaa verbin muoto antaa ymmärtää.
1. Piet. 3:21
Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska JUMALA TEKI kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, [Ef. 5:26; Hepr. 10:22]
Joh. 3:27
"Johannes vastasi ja sanoi: "Ei ihminen voi ottaa mitään, ellei hänelle anneta taivaasta."
Ensimmäisen Pietarin kirjeen mukaan (3:20-21) vedenpaisumuksen aikana pelastuneet pelastuivat "veden kautta" (di hydatos). Tämän pelastumisen vastakuva (antitypon) eli vesi, pelastaa kasteena ( baptisma) myös kristityn. Kaste ei tekstin mukaan kuitenkaan ole "lihan saastan poistamista", vaan hyvän omantunnon pyyntö ( eperooteema) Jumalalle tai: Jumalaa kohtaan ( ... eis Theon). Nykykreikankielisen (Bamban) tekstilaitoksen mukaan kaste on "hyvän omantunnon todistus (martyria ) Jumalalle", ja vuoden -67 laitoksen mukaan "hyvän omantunnon vihkimys (afierosis ) Jumalalle." Vuoden -85 laitoksen mukaan kaste on "sitoumus jonka tunnollisesti otatte itsellenne Jumalaa kohtaan" ( desmevsi pu analamvanete ensinidita apenanti sto Theo).
Kysymme nyt, kenen teksti edellyttää esittävän hyvän omantunnon pyynnön tai todistuksen Jumalalle? Kuka vihkii hyvän omantuntonsa, tai kuka sitoutuu hyvään omaantuntoon Jumalan edessä? Tietenkin kastettava itse, sillä sitähän teksti ilmeisen selvästi tarkoittaa. Hyvää omaatuntoa voidaan pyytää Jumalalta vain tietoisessa uskon tilassa, joten tämä Pietarin kirjeen tekstikin edellyttää siis kastettavalta uskon asennetta toimituksen sisältöön ja merkitykseen.
"Eihän ihmisellä itsellään sellaisia ominaisuuksia ole jolla voitaisiin synti kasteessa pestä."
Kasteessa ei todellakaan pestä kenenkään syntejä
pois!
Jer 2:22
"Vaikka pesisit itsesi saippualla ja käyttäisit
paljon lipeätä, niin saastaiseksi jää sittenkin
sinun syntisi minun edessäni, sanoo Herra, Herra."
eivät osaa ajatelle, mistä on kysymys?
"29. Se, joka syö ja juo ajattelematta, että kysymys on Kristuksen ruumiista, syö ja juo itselleen tuomion."
Hyi kauheeta!
Kaste saadaan syntienne anteeksisaamiseksi ja Pyhän Hengen saamiseksi. Miehet ja miesten lapset. Perhekunnittain.
Eihän Paavalillekaan olisi enää mitään synneistä kastetilaisuudessa puhuttu, jos hän olisi synneistä onnistunut pääsemään eroon kotikonstein. Kastaa piti.
Ap. t. 22:16 "Ja nyt, mitä viivyttelet? Nouse, huuda avuksi hänen nimeänsä ja anna kastaa itsesi ja pestä pois syntisi.'"
"Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alle siinnyt äitini kohtuun." (Ps.51:7)
Kristityt tunnustaa lapsiensakin syntisyyden Jumalan edessä ja vievät lapsensa syntien pesua varten ja hyvän omantunnon saamiseksi lapselle kristilliselle kasteella.
1. Joh. 1:8
Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
Ps.51:7
Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alle siinnyt äitini kohtuun.
Vesikaste on eräs Jumalan säätämä pelastusneuvonpide
jonka perustalta annetut lupaukset Jumala on sitoutunut
lunastamaan.
Mutta kaiken huippu on, kun kirjoitatte tänne sellaista puppua,
että Jumala muka itse toimii täällä maan päällä jopa kastajana.
Kyllä kaikki vesikasteet täällä maan päällä toimittavat Jumalan
ihmiset.
Pyhän Hengen kaste on asia erikseen. Hengen kasteen vuodattaa
Jumala uskoviin Jeesuksen Kristuksen kautta.
tuota keskiaikaista menetelemää, että katkaistaan
kaula sellaiselta, joka kieltäytyy kasteen armosta.
Siinä oli tosiaan veri ja vesi yhdessä!
luopua perkeleestä.
Niin helppoa se on.
Taivaspaikka on taattu!
Raamatun mukaan Henki ja vesi ja veri pitävät yhtä ja toimivat yhdessä.
Irtohengen tekemä kosketus ja "kaste" voi olla kohtalokas ja usein sitä seuraakin ne pedon merkit ja manifestaatiot.
"Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan."
ettei Johanneksen kirjeen mainitsemilla Hengellä, vedellä ja verellä ole mitään
tekemistä pikkupilttien otsatukan kastelun kanssa, jota kastelua te pellet muka
kasteeksi nimittelette?
Osaatkohan sinä muuta hokea kuin tuota yhtä Psalmien kohtaa?
Herkeä jo ja vaihda välillä levyä.
Kyllä me näet vähemmälläkin hokemisellasi jo uskomme, että
”Syntinen sinä olit jo syntyessäsi, synnin alle siinnyt äitisi kohtuun”.