Verrataan kahta 230 Nm väännön tarjoavaa autoa eli Volvo S40 1.6D ja S40 2.4i 100 000 matkalla.
2.4i vie 100 tkm:llä 8500 l bensaa a 1.40 EUR/l =
12 000 EUR. Lisäksi auto on 6300 EUR kalliimpi kuin 1.6D eli kustannusero 12000 6300EUR = 18 300 EUR.
1.6D tarvitsee 100 tkm:llä 6000 l dieseliä eli
diesel saa maksaa 3 EUR/l ja vielä on halvempaa
ajaa dieselillä kuin bensalla.
Eiköhän Neste Oil tee jo 3 EUR/litra biodieseliä,joten se siitä dieselpulasta!
2.4i vie 100 tkm:llä 8500 l bensaa a 1.40 EUR/l =
12 000 EUR. Lisäksi auto on 6300 EUR kalliimpi kuin 1.6D eli kustannusero 12000 6300EUR = 18 300 EUR.
1.6D tarvitsee 100 tkm:llä 6000 l dieseliä eli
diesel saa maksaa 3 EUR/l ja vielä on halvempaa
ajaa dieselillä kuin bensalla.
Eiköhän Neste Oil tee jo 3 EUR/litra biodieseliä,joten se siitä dieselpulasta!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kerrankin joku "viisas" joka tietää että autoa valitessa, mikään muu kuin vääntömomentti ei merkitse mitään.
Kyllä alkaa olla dieselin hinta näköjään jo kipurajalla kun noin älyttömiä vertailuja pitää tehdä.
Voi että tuo uus 1,6D volvo on nuhapumppu. Dieselissä 240Nm on todella vähän kun tehoa ei ole juuri nimeksikään.
Jos dieseliä haaveilee kyseiseen volvoon, niin pitäisi ottaa D5 (onko edes saatavilla, en tiedä näistä uusista Foordeista?). Volvolla ei ole ollut ikinä riittävän tehon antavaa diesel konetta, vertaa esim. mersut ja bemarit.
Eniten mua korpee nämä vitun sentin laskijat ja sen takia pitää ottaa se hinnat alkaenmalli sillä mopoimmalla koneella. Sen jälkeen liikenteessä ollaan niin kateellisia paremmilla/tehokkaammilla autoille ajaville että yritetään puolustella harhaostostaan täällä nettipalstalla puhumalla "mopo"dieselin kannattavuudesta, verrattuna oikeaan bensiinimoottoriin.
ole kateellinen !
Mutta tyytyväinen olen kyllä oman kinnerini polttoaineen kulutukseen (4,5l naftaa satasella.
Saatan eppäillä että aika monet tämänkin palstan kirjoittajista alkaa vilkuilla pienempikulutuksista autoa jos ja kun polttoaineitten hinnat jatkaa nousuansa.
1,6d:n (80kw, 240Nm) oikea bensiiniverrokki on käytännön suorituskyvyn puolesta 1,8 Bens. (92kw 165Nm), ja huippunopeuden sekä kiihtyvyyden puolesta
oikea verrokkiauto olisi tuo 1,6 bens.
Mutta jos verrataan tuohon 1,8 bens. koneiseen, niin
perusvarusteinen 1,8bens ovh. hinta on 26500€ ja tuon 1,6 d:n vastaava listahinta on 25700€.
1.8 b kuluttaisi 100000 km:n matkalla (yhdistetty kulutus 7,3L/100km) 7300 litraa bensaa,
1,6 d kuluttaisi 100000 km:n matkalla (yhdistetty kulutus 4,9L/100km) 4900 litraa dieseliä
Jos ajosuorite olisi 25000km/vuosi, niin 100000km tulisi täyteen neljässä vuodessa, jolloin dieselveroa kertyisi 1,6d:lle (489,1€/vuosi)1956,4€.
Pääomakulujen ero neljässä vuodessa (riippuu tietenkin jälleenmyytiarvoista) ei juuri kauhean suurta osuutta näyttele (hintaero oli se 800€ dieselin hyväksi), ja dieselin hieman kalliimmat huoltohinnat todennäköisesti tasaisivat kustannukset suurinpiirtein samalle tasolle.
Eli kun asian suurinpiirtein laskee, niin diesel-polttoaineen "kannattavuushinta" verrattuna
bensiiniin on aikalähelle 1/1 bensiinin hinnan kanssa. Eli jos diesel maksaa enemmän kuin bensa niin se ei ole kannattavaa, ja jos halvempaa, niin se kannattaa.
"kannattavuus"
viimeistään noin 2011. Katainenhan ilmoitti bensiinin ja kaasuöljyn hinnan yhtäsuureksi ja dieselvero poistuu. Tämä on hallituksen selvitys asiasta.
niin, että vääntömomentin puolesta oikea bensiiniverrokki on 2.4i, kuten ketjun aloittaja kirjoittikin.
verrokki auton värin perusteella.
tarkoituksena olisi ottaa vertailupareiksi kaksi suorityskyvyltään samalla tasolla olevaa autoa, eikä valita yhtä (oman mielipiteen kannalta "hyvää") suuretta, joka ei todellakaan ole ainoa suorituskyvyn mittari, ei todellakaan.
Jos vertaillaan vielä autojen suorituskykyä niin tässä on lukuarvoja:
1,6b:
Huippunopeus 185km/h
Kiintyvyys 0-100km/h 11,9s.
1,8b:
200km/h
10,9s.
2,4b
220km/h
8,2s.
1,6d
190km/h
12,0s.
Eli jos pelkkiä suorituskykyarvoja katsotaan, niin
lähimmät verrokit olisivat 1,6b ja 1,6d, mutta koska tuo dieselin käytännön ajossa oleva suorituskyky on parempi, kuin mitä huippunopeus ja kiihtyvyys luvut antavat ymmärtää, niin silloin oikea verrokki sille on todellakin tuo 1,8 litrainen bensiinikone.
1,6 diesel ja 2,4 bensiini, ovat suorituskyvyiltään niin täysin erilaiset autot ettei niitä kannata vertailla.
Jos vertailupari 2,4bensiinille halutaan, niin se olisi tuo 2 litrainen diesel koneinen auto (D5 koneinen volvo on suorituskyvyltään vielä parempi jos sitä verrokkina haluaisi käyttää).
Mikä on sitten oikea suorituskyvyn mittari. Ainakaan meikäläinen kiihdyttää 0-100 täyskaasulla erittäin harvoin. Samoin huippunopeutta ei juuri tule ajettua. Käytännön ajossa liikutaan suurimman vääntömomentin kierrosluvuilla, joten sen takia otin tuon väännön mittariksi.
No, myönnetään, että laskelma on hieman provosoiva,mutta mitä vähemmän litroissa (tai oikeastaan CO2-päästöjä tekee) niin omistaja on aina paremmassa asemassa kun polttoaineen hinta per energiayksikkö nousee.
Mikähän mahtaa olla 10+ l/100 kuluttavan bensa-auton vaihtoarvon 5 vuoden päästä, jos bensa maksaa 3EUR/litra ? Veikkaan lähellä nollaa, Kuusakoski taitaa maksaa muutaman satasen romumetallista...
Kansa saattaa hyvinkin tietää, koska uusista autoista yli 50% on dieseleitä. Automaahantuojien puheet kuluttajien laskuvirheesta ja väärinkäsityksistä pitää tulkita siten, että automaahantuojat ovat itse tehneet laskuvirheen/väärinymmärryksen eivätkä ole ennakkotilanneet riittävästi pikkudieselitä ja myyvät nyt ei oota.
on vertailla sitä mikä on itselle oleellista. Suorituskyvyn vertailijaltakin unohtui ohituskiihtyvyys suurimmalla vaihteella maantienopeuksissa. Se ei kait ole hänelle tärkeää, mutta kuuluu suorituskykyyn.
Vertailukriteeri voi tosiaankin olla väri, kuten aiemmin jo mainittiinkin. Näissäkin kirjoituksissa vertaillaan mielipiteitä siitä, mitä autoista itse kunkin mielestä pitäisi vertailla.
Kansa on mainonnan vietävissä ja omien tunteittensa uhri. Joten on turha väittää jotain parhaaksi sillä perusteella että sitä on eniten myyty.
Diesel on nyt ehdottomasti muotia, ja koska diesel oli vuosikymmeniä paljon bensa-autoa kalliimpi niin nyt on hyvä toteuttaa haave. Siihen nämä myyntiluvut paljolti perustuvat.
Itse käytän sekä dieselautoja että bensiiniautoja, eikä minulla ole mitään kantaa siihen kumpi on kannattavampaa. Maksan vuosittain Teboilille dieselistä n. 15.000 euroa, ja bensiinistä maksan vuositasolla 2500 euroa. Kumpikaan ei ole kannattavaa!
No, sen verran voin sanoa että 1500 egellä ostamani MB200D on ollut pääoma- ja käyttökustannuksiltaan ylivoimaisesti edullisin (ei kannattava), koska olen sillä murheetta työntänyt menoksi 250 000 km. Mutta aikamoinen saastelinkohan se on. Tehoista ja väännöistä en tiedä ko. pirssin osalta, mutta jalkoihin en ole jäänyt missään.
Autoilu ei kannata, ei vaikka siitä maksettaisiin. Tai ainakin se on eräs huonoimmin kannattavista liiketoiminnoista.
Itse en kyllä ole ammattiautoilija, joten minulla autoilu on aina puhdas menoerä, eikä kannata koskaan, ajoin sitten millä liemellä tahansa.
Autoilu hyvin harvoin kannattaa!
Dieselauto kuluttaa polttoainetta bensiiniautoa vähemmän eli hiilidioksidipäästöjen kannalta tämä on hyvä asia. Ja näin tapahtuu erityisesti silloin, kun diesel käy kuumana. Siihen ne edut sitten loppuvatkin. Dieselautojen päästöistä terveydelle haitallisimpia ovat pakokaasujen mukana tulevat pienhiukkaset ja typen oksidit.
Bensiiniautoissa hiukkasongelma ja typen oksidit on pystytty käytännössä eliminoimaan katalysaattoreilla.
Missä viipyvät dieselien katalysaattorit? Joissain dieseleissä on kyllä hiukkassuodattimet, mutta vain puolessa dieselkannasta. EU:n Euro5-normit tulevat voimaan vuoden 2009 syksyllä. Tämä edellyttää dieselautoihin hiukkassuodattimia, mutta ikävä kyllä vasta syksyllä 2011. Ja entäs ne vanhat diesellouskut? Ne vasta varsinaisia likaajia ovat.
Joten nimimerkkisi on aika virheellinen
Biodieseliä polttava dieselmylly on vähän niinkuin tuo meidän puulla lämpiävä sauna. CO2 päästöistä ei kannata murehtia kun polttoaineen tuotanto sitoo sen takaisin ilmasta, mutta naapurit kuolla kupsahtelee hiukkasähkyyn. Huimin juttu oli tämä viimeisin tiedepläjäys jossa kerrottiin jenkkiteidemiesten keskineen että rasvaliukoiset pinehiukkaset menevä suoraan aivoihin hajuaistin välityksellä. Minä kun jotenkin olin siinä uskossa että aistimukset kulkee hermoston välityksellä eikä ainkaan minun pieni pää riitä käsittämään miten se hiukkanen siitä synapsin yli loikkaa.