ETA-kelpoisuuskoe

Suomen opetustapa on erilainen? Mikä ihmeen opetus? Täällä tehdään kirjatenttejä... :)

Minäkin olen suorittamassa toivottavasti ensi syksynä ETA-kelpoisuuskokeen ja sitten 2009 Helsingin yliopistoon suorittamaan maisteria.

Itse ajattelin kesän tienoilla kysella suoraan tiedekunnasta onko saatavilla esim. edellisen vuoden koekysymyksiä tms.

Heipä hei,

Itse lähdössä opiskelemaan Englantiin ainakin bachelor -ohjelman ja mahdollisesti Suomeen maisteriksi. En löytänyt tietoa tuosta ETA-kelpoisuuskokeesta, että mikähän vastaa oikeusnotaaritasoa? Pitääkö nuo kaikki oikeusalat tenttiä vai vain osa, jotta pääsee (mahdollisesti) suorittamaan maisterin tutkintoa Helsingin yliopistoon? Kiitos..

nostetaas hiukan eli onko kukaan palstalaisista käynyt suorittamassa tuota ETA.koetta?
Olisi kiva kuulla hiukan tasosta, itsellä edessä ensi vuonna :D

Itse suoritin jonkin aikaa sitten.
Ei olleet kovin vaikeat, olin Tallinnassa opiskellut kandin kansainvälisestä laista ja pariin tenttiin piti lukea koska esim kuntalakia ei tietenkään Tallinnassa oikeastaan käsitelty. Mutta kun on pari vuotta opiskellut lakia, pystyy uudenkin materiaalin sisäistämään todella helposti.
Ei kannata sitä ETA koetta pelätä, kyllä se menee läpi ja jos ei niin voin lohduttaa että omalla vuosikurssilla oli paljon suomalaisia jotka eivät sitä koskaan ole suorittaneet ja toimivat Suomessa kansainvälisen lain lakimiehinä.
Itse halusin nimenomaan pätevyyden hakea esim. kunnan virkoihin ja siksi suoritin kandin jälkeen nopeassa tahdissa ETA:n. Sitten maisterintutkinnon (LL.M) jälkeen en viitsinyt suorittaa sitä loppuun koska olin jo saanut Suomesta työpaikan. Uskoisin kuitenkin että voisin oikeastaan koska vain, parin viikon lukemisella läpäistä loputkin ETA kokeesta.

Edellinen viesti kirvoitti hieman mieltäni; etten sanoisi epäilemaan että edellisellä ei ole aivan puhtaat jauhot pusssissa. Totta, toki on, että Oikeustieteen alan tutkinnon toisessa EU- tai ETA-maassa suorittanut EU- tai ETA-maan kansalainen voi hakea Opetushallitukselta päätöstä kelpoisuudesta virkaan tai tehtävään, jonka kelpoisuusvaatimuksena on oikeusnotaarin tai oikeustieteen maisterin tutkinto.
Arvannette, miksi hieman epäilen tai sanoisinko suhtaudun kriittisesti viimeiseen viestiin: aivan meillä Suomessa on tapana kutsua alempaa juristitutkintoa notaariksi ei kandiksi. Ja nyt jätän omaan arvoonsa sellaiset toteamukset kuin, " jos ei [koetta saa] -läpi niin voin lohduttaa että omalla vuosikurssilla oli paljon suomalaisia jotka eivät sitä koskaan ole suorittaneet ja toimivat Suomessa kansainvälisen lain lakimiehinä"
Ymmärrän kyllä, että joitain virkoja ja toimia voi saada notaarin papereilla, mutta kyllä lähtökohtana on se, että jos ja kun haetaan tehtävään toimeen tai virkaan lakimiestä, niin kyllä silloin haetaan henkilöä, joka on suorittanut vähintäänkin maisteritutkinnon, tai vastaavan. ( Viimeksi kirjoittamani ei tarkoita sitä, etteikö esimerkiksi ekonomina tai sosiaalityöntekijänä tai vaikka kokonaan ilman koulutustakin voisi tehdä työtä ja /tai hoitaa virkaa (jne) jossa joutuu käsittelemään lakipykäliä ja jopa soveltamaan niitä. Mutta se, että toimenkuvaan kuuluu osaksi "lakipykälien pyörittely" ei tee vielä kenestäkään pätevää jursitia.
Suomi on myös siinä mielessä vapaa maa, että täällä moni selliainen asia, mikä monessa esimerkiksi keskieuroopan maassa tulee tehdä esimerkiksi notaarin vahvistamana kansalainen ja tai kansalaiset voivat tehdä omin päin.

Lopuksi täytyy vielä oikaista edellistä LL.M tutkinto ei ole sama asia kuin maisteri tutkinto.
Totta on että lyhenne hämää ja vielä hämmentä-vämpää on kun kirjain yhdistelmän avaa. L.LM tulee sanoista Master of Laws.
Sensijaan, että se vastaisi sitä, mitä suomessa tarkoiteteaan, kun puhutaan yliopistossa opiskeltavasta maisteritutkinnosta (pahoittelen pientä toistoa) niin LLM onkin lainopillinen jatkotutkinto, joka on mahdollista suorittaa sekä alemman oikeustieteellisen tutkinnon (notaarin) että (ylemmän) maisteri-opintojen jälkeen.

Poromies-junantuoma
Olet tietenkin oikeassa että suomessa oikeustieteiden kandia kutsutaan oikeustieteiden notaariksi. Itse kutsun tutkintoani kandiksi koska olen tottunut kutsumaan sitä siksi. Olen käynyt kouluni ulkomailla, jossa käytetään sanaa "kandi", ja tämä käy myös ilmi omasta viestistäni.

Sitten tähän "jos ei [koetta saa] -läpi niin voin lohduttaa että omalla vuosikurssilla oli paljon suomalaisia jotka eivät sitä koskaan ole suorittaneet ja toimivat Suomessa kansainvälisen lain lakimiehinä" olen ilmeisesti itse artikuloinut väärin.
En siis todellakaan tarkoittanut että joku joka on kanssani valmistunut Tallinnasta kandiksi(oikeusnotaariksi) voisi toimia lakimiehenä missään maassa. Nämä ihmiset ovat siis kandin jälkeen opiskelleet LL.M:n ja sen jälkeen ovat toimineet Suomessa lakimiehinä, eivätkä ole koskaan vaivautuneet tai pystyneet suorittamaan ETA kelpoisuuskoetta. Toivottavasti tämä nyt selvensi, myönnän kun luin oman tekstini niin siitä jäi käsitys että joku toimii lakimiehenä oikeustieteiden notaarin papereilla, mitä ei siis todellakaan tapahdu. :-).

"Lopuksi täytyy vielä oikaista edellistä LL.M tutkinto ei ole sama asia kuin maisteri tutkinto. "
Olet taas oikeassa, eli siis LL.M ei todellakaan ole sama kuin maisteritutkinto. Mutta ulkomailla(useimmiten) LL.M antaa oikeuden toimia lakimiehenä, ja mahdollistaa työpaikan hakemisen lakiasiantoimistoista jotka rekrytoivat lakimiehiä.
Suomessa voi suorittaa ETA kelpoisuuskokeen loppuosan kun on suorittanut LL.M:n ja silloin saa pätevyyden toimia esim. kunnan virassa johon haetaan lakimiestä. Myönnän että näistä LL.M:n pätevyyksistä minulla ei ole oman käden tietoa koska valmistuttuani en enää suorittanut ETA koetta loppuun.

Kuitenkin, monet kurssikaverini ovat lukeneet 1.ensin kandin(notaarin) 2. LL.M ja 3. suorittaneet ETA kelpoisuuskokeen ja he toimivat nyt Suomessa viroissa joihin voivat hakea Suomen oikeustieteellisistä valmistuneet lakimiehet.

Kiitos laura_kino
On aina ilahduttavaa, jos tai kun joku osaa katsoa omia tekemisiään, kuten kirjoittamaansa kriittisesti.
Ollaankohan me juristit tittelin kipeitä, ettei voida olla kandeja, kuten muut "alemmat akateemiset"?
Harmittaa se, että Suomessa joutuu usein selittämään muille, etttä niin meidän juristikoulutuksen saaneiden alempi tutkinto on nimeltään oikeusnotaari. (Ja jos intoutuu auskultoimaan, niin notaariksi päätyy jälleen välissä ehtii olla komealta kuulostavalta tittelin haltija, kun voi sanoa että on hovioikeuden auskultantti.- Auskultoinnin jälkeen voikin sitten pian sanoa olevansa varatuomari).
Monimutkaisepaa sen sijaan on se, että mitä ja missä saa -tehdä LLM-tutkinnon turvin. Suomessahan yliopistollinen, ylempijuristi tutkinto (kandi, nyk. maisteri) on yhtäaikaa sekä yleistutkinto että erityistutkinto; takoittaen että samalla perustutkinnolla on voinut hakeutua hyvin monenlaisiin tehtäviin, sekä niihin jotka on vain ja ainoastaan juristi profession yksin hallitsemia (kuten tuomariksi, tai syyttäjäksi) tai sit kilpailla muiden professioiden kanssa paikoista, joihin odotetaan olevan siihen ns. soveltuva koulutus
Sen sijaan muilla mailla vierahilla saattaa suuriakin eroja, siinä, mitä edellytetään kuhunkin virkaan ja toimeen.
Ei suomessakaan lainkäyttäjä-päättäjänä ole vain "maisteri-tasoa." olevia Puhumattakaan siitä, kuinka (usein) avustavana henkilökuntana häärii toisaalta merkonomia ja tradenomia, mutta myös moni juristi (tai maisteri) joutuu tekemään sellaisia toimia, joihin riittää lähinnä kirjoitustaito, jos kohta aina sitäkään..
Lienemmekin samaa mieltä siitä, että aika hartva pystyy suoriutumaan maisteri -tutkinnon opiskelusta vuodessa, eikä oikein kahdessakaan. Siksi voimme, ainakin toivoa, että ETA-soveltuvuus testistä vasvtaaa viranomainen (opetushallitus) osaa laatia oikeanlaiset tavat ja keinot siitä kuka ja/ tai ketkä ovat oikeasti riittävän päteviä toimimaan oikeustieen maisteri.
(Komea titteli on vain nimi papereille, kuten esimerkiksi mm. valelääkäri jupakoissa olemme nähneet kerran jos toisenkin. Toisaalta mm. akavan OKL on vaatinut Opettaja -nimikkeen suojaamista...)
Tällä hetkellä mm Asianajajaliitto, Valvira, Elintarviketurvallisuusvirasto,
Kirkkohallitus Liikenteen turvallisuusvirasto TraFi, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastot, Sisäasiainministeriö ja mitä nyt niitä muita suomessa olevia tahoja onkaan, jotka vastaavat ns säännellystä ammateista
Säännellyllä ammatilla tarkoitetaan tehtävää, johon on lainsäädännössä asetettuna kelpoisuusvaatimuksena tietty tutkinto tai tietyt opinnot. Säänneltyihin ammatteihin kuuluu sekä julkisen sektorin virkoja ja tehtäviä että ammatteja, joihin vaaditaan ammatinharjoittamisoikeus

Onnea tuleviin ponnisteluihin.

kuka helvetti nyt haluaa suorittaa ETA kokeen kun kansainväliset asiat tulevat koko ajan tärkeämmiksi?
ETA koe antaa oikeuden toimia kunnan virassa jossain Takahikiällä mutta ilman sitä sijoitut Helsinkiin tai ulkomaille suuryritysten palvelukseen jossa palkka on paljon korkeampi ja työ mielekkäämpää.