Tahdonvalinnan näkökulma uskoon.

eli jumala loi maailman, jossa tiedollinen asiantuntemus ei vaikuta mitenkään ihmisen kompetenssiin tulkita todellisuutta?

tai jumala loi maailmasta tahallaan arvoituksen, jossa ihminen yrittää lotota uskontojen välillä ja jos arvaa oikein niin pelastuu. suuressa armossaan hän jakaa sisäpiiritietoa pienille porukoille jossain vaiheessa "peliä"?



olet todella oikeassa, ainakaan evoluution kannalta kirjoituksellasi ei ole relevanssia.



nyt nakutat itse tiedollisen maailmankuvan kannattajien suuhun niitä pelkäämiäsi metafyysisiä kannanottoja. tiede pystyy tuottamaan tietyistä asioista varmempaa tietoa kuin muuten on saatavissa, mutta esim. juuri jumalan olemassaolo on asia, jota ei voida tieteellisesti tutkia. näin tiede ei tuota tässä asiassa myöskään mitään "standardikantaa", kuten tunnut olettavan. erkki puolimatka on eri yhteyksissä esittänyt hienosti, että tällaisissa asioissa agnostikon kanta on yhtä dogmaattinen kuin ateistin ja teistinkin (hän väittää kaikkia tuntemiaan uskontoja epätosiksi).

jk. mielestäni yksi, ei tosin suurin syy nykyiseen sekularisaatioon on se, että uskovaiset ovat nykypäivään asti asettuneet tieteellisiä käsityksiä, kuten evoluutiota vastaan.

>1. Raamatun mukaan ihmisellä on oikeus valita: Jumala tai "ei-Jumala"
>2. Asia on yksinkertainen - hullu, lapsi, ja tietoviisas ovat ns. "samalla

>Tavallaan - ainakin näin kristityn näkökulmasta - asia on edelleen ihmisen valinnan vapautta kunnioittava... ihminen voi valita,mihin uskoo.

Uskallan asettaa väitteesi kyseenalaiseksi syystä, että usko ei ole tahdosta riippuvainen ominaisuus. Jotta ihminen voisi uskoa johonkin, edellyttää se uskon kohteen henkistä todeksi hyväksymistä.
Jotta voisin uskoa Jumalaan,edellyttää se, että hyväksyn henkisesti totena yliluonnollisen olemassaolon. Tässäkohden järkeni sanoo, ettei yliluonnollista ole olemassa, joten en kykene pitämään yliluonnollista mitenkään totena. Lisäksi minulta puuttuu, on/off-kytkin , jolla voisin kytkeä järkeni pois päältä.
Toki on niin, että jos esim. joku kävisi kuittaamassa taikuri James Randilta miljoona dollaria, jotka hän on luvannut sille, joka osoittaa yliluonnollisen ilmiön olemassaolon,joutuisin arvioimaan tilanteen uudelleen suhteessa yliluonnollisen olemassaoloon.

Mitä tulee luomakunta/Jumala asetelmaan, niin en minä näe luonnossa mitään, mikä viittaisi minkään jumalan olemassaoloon. Luonnossa ei ole mitään, mikä edellyttäisi Jumalan olemassaoloa. Kun katson luonnossa vallitsevaa säälimätöntä olemassaolon taistelua ja kärsimystä, niin se tuo väistämättä mieleen ajatuksen, ettei tällaisen systeemin taustalla voi olla minkäänlaista älykästä suunnittelua.

Joten summa summarum: Ei minulla ole tosiasiassa mitään mahdollisuutta valita, uskonko Jumalaan vai olenko uskomatta.
Lisäksi haluan todeta,että mahdollinen usko Jumalaan/uskonpuute Jumalaan ei ole milläänmuodoin moraalinen ominaisuus, koska kumpaankaan ei liity tahtoa ja vain tahto on moraalisen arvostelman ainoa oikea kohde. Joten moraaliselta kannalta uskossa Jumalaan/epäuskossa Jumalaan ei kummassakaan ole mitään, mikä antaisi aihetta moraalisen hyväksymisen tai moraalisen suuttumuksen tunteeseen.