Miksi et arvosta

Kirkkoa en tosiaankaan arvosta, koska se on laitos, joka huijaa ihmisiä.

Kristityistä en voi sanoa samoin joukkona. Kaikkihan ovat yksilöitä. Mutta sellaisia kristittyjä en tosiaankaan arvosta, jotka luulemustensa perusteella pitävät itseään parempina ihmisiä kuin niitä, joilla ei ole jumalharhoja.

Kysymykseni oli uskovaisille :

"Miksi et arvosta
   a) Kirkkoa?

b) Kristittyjä?"

No juu, tässä välittömästi oletetaan että kaikki ateistit automaattisesti eivät arvosta kirkkoa ja kristittyjä. Mieleen ei tullut vaikkapa kysyä neutraalissa muodossa "arvostatteko kirkkoa/kristittyjä?" No joo, ehkä siinä on totuuden siemen, mutta silti... ;)

Ei se mitään, vastataan nyt niin hyvin kuin suinkin voi.

En arvosta kirkkoa koska kirkko levittää kansalaisten keskuuteen totuutena tuhansia vuosia sitten keksittyjä paimentolaistarinoita. Kirkolla on taloudellista ja poliittista valtaa, siis kykyä ohjailla asioiden kulkua tiettyyn suuntaan. Kirkko ehdollistaa oman oppinsa seurakuntalaisille tiukasti päähän pelottelu, uhkailun ja maanittelun avulla: usko jumalaan, saat ikuisen elämän. jos et usko, saat silti ikuisen elämän, mutta se on sitten yhtä helvettiä. Käännytys alkaa jo lapsena uskonnollisilla aamunavauksilla, uskonnontunneilla, kirkon päiväkerhoissa jesseleikeillä. Kaikki tämä jotta lapsesta tulee kiltti ja kuulias veronmaksaja, ja jotta yhteiskunnan suvaitsevaisuuden ohjakset pysyvät käsissä. Kirkko ohjaa ihmisten tapaa ajatella ja toimia, kirkko ohjaa ihmiset syrjimään ja paheksumaan, käännyttämään ja tuomitsemaan. Kirkonmiehet kahlaavat euroissa ja paistattelevat suosion sateessa jakaessaan veronmaksajien rahoja hyväntekeväisyyteen. Ainut asia missä suomen evankelisluterilaista kirkkoa arvostan on se että se ei ole läheskään yhtä perseestä kuin islam.

Kristittyjä minä arvostan niin kauan kuin pitävät päänsä kiinni uskostaan. Hiljainen uskis on hyvä uskis. Minä en kauppaa tapojani turuilla ja toreilla muille ihmisille, ja yritä käännyttää heitä ateisteiksi. En myöskään hyväksy sitä että kristityt jatkuvasti yrittävät tyrkyttää omaa näkemystään muille, mutta he ovat uskonsa uhreja, eivätkä voi mitään sille että heidät on kasvatettu väärin. Kristinuskosta on kuitenkin melko helppo luopua jos on teerävät hoksottimet ja kyky kyseenalaistaa sovittuja totuuksia ja kritisoida auktoriteetteja. Ehkä en kristityissä osaa arvostaa sitä että he hyväksyvät ehdoitta kaiken mitä kirkko opettaa. Kyvyttömyys kritisoida mitään on hirveän vaarallista kaikelle toiminnalle. Kyvyttömyys arvioida saamaansa informaatiota kriittisesti.

miksi arvostaisin

a) kirkkoa

b) kristittyjä

Miksi et osaa tehdä

a)kyselyjä

b)galluppeja

Korjasin kysymykset tilavammiksi ja neutraalimmiksi:

Mitä mieltä olet
1. kirkosta ja
2. kristillisyydestä.

Vastaan korjaamiini kysymyklsiin:

1.Varhaisgotiikka on kyllä kaunista. Sen tyylisiä kirkkoja on hyvin vähän Suomessa. Ahvenanmaalla kai lähinnä, löytyiskö Jomalasta ja Lemmlandista. Sen ajan kirkkojen seinämaalaukset ovat hyvin esteettisiä. Väritys on herkkää vaaleata ja ihmishahmot ovat venyneitä viehkossa asennossa, mikä antaa... sanoisinko kevyen ja eteerisen vaikutelman.

Mitä kirkkoon institutiona tulee, niin kyllä sitä tarvitaan joidenkin mummojen henkisen hyvinvoinnin tulkemiseen.

2. Kristittyjä löytyy joka lähtöön. On ihan tavallisia ihmisiä, vähän höyrähtäneitä ja sekopäisiä mörköhöhöjä. Ekat ovat ihan OK, ja arvostan heitä ihmisinä, eikä heidän uskonkäsityksensä vaikuta asiaan. Vähän höyrähtäneet voivat olla ihmisinä ihan arvostettavia, mutta saattavat kaivata sukan suuhunsa. Mörköhörhöjä en arvosta, pakko myötää. Jos ihan kauheesti ihmisiä pelottelevat ja painostavat, niin se on halveksuttavaa puuhaa.

A. Kirkon (siis kristinuskon) historia. Maailman verisin uskonto, jonka tunnuskin on kidutuspaalu.
Säälimätöntä sortoa ja alistamista, vainoa ja kidutusta, uskonsotia ja ristiretkiä ja kansanmurhia kaikilla mantereilla (ja saarilla myös) kautta vuosisatojen. Kirjarovioita ja ihmisrovioita, tasa-arvon ja uskonnovapauden ja sananvapauden jyrkkää vastustamista. Kaikenkattavaa ahdasmielisyyttä ja suvaitsemattomuutta kaikkea mahdollista inhimillistä toimintaa kohtaan.

(No tiedetään kyllä tämä ontto seli-selitys - ne eivät olleet niitä OIKEITA kristittyjä. Tietenkään eivät olleet ne papit ja piispat ja apostolit ja munkit ja paavit ja kardinaalit mitään kristittyjä, sehän nyt on täysin selvä...)

B. 20 vuotta elämää hartaan kristityssä perheessä, jossa minulle ihan kädestä pitäen näytettiin, mitä se paljon mainostettu kristillinen lähimmäisenrakkaus käytännössä on.
Kokemus jota en toivoisi pahimmalle vihamiehellenikään.

a) puolisoasi?

b) lapsiasi?