Olisiko kyseisestä aluksesta ollut lopultakaan suurta apua Saksan laivastolle, jos se olisi esimerkiksi valmistunut samoihin aikoihin Bismarckin kanssa?
Ensinnäkin tukialuskoneiksi oli valittu Fi-167, Ju-87C ja Bf-109T. Fieselerin värkistä en osaa sanoa juurikaan mitään, Stuka nyt oli jämäkkä kone ja varmasti tehtävässään toimiva, mutta Bf-109T koneiden käyttökelpoisuudesta on esitetty paljonkin epäilyjä. On epäilty, että ne eivät olisi kestäneet lentotukialukselle suoritettuja rankkoja laskuja ja muutaman lennon jälkeen ne olisi toden näköisesti olleet poissa pelistä.
Sitten huolto kysymys. Tukialus tarvitsee pidemmille operaatioille huoltoaluksia, jotka toimittavat polttoainetta, varaosia yms. joita tukialukselle mahtuu mukaan vain rajoitettu määrä. Saksan laivastolla ei tällaisia huoltoaluksia juurikaan ollut.
Tästä syystä on esitetty, että Graf Zeppelinin toiminta olisi rajoittunut enimmäkseen Pohjanmerelle ja pidemmät "kaapparimatkat" vihollisen saattueita vastaan olisi olleet pois suljettuja.
Miten lienee aluksen merikelpoisuuden laita?
Olisiko Graf Zeppelinistä ollut konkreettista hyötyä ja millaisia operaatioita sillä olisi voinut suorittaa?
Mieleeni tulisi lähinnä operaatiot pohjoisilla reiteillä.
Tietty kaikkien mieltä kirvoittaa ajatus taisteluryhmästä Bismarck, Graf Zeppelin ja Prinz Eugen.
Graf Zeppelinin koneet paikantaa saattueet ja puhdistavat taivaan viholliskoneista ja Bismarck/Prinz Eugen upottaa saattueen. Jotain tällaista liikkui varmasti myös Saksan laivaston ylimmän johdon haaveissa.
Ensinnäkin tukialuskoneiksi oli valittu Fi-167, Ju-87C ja Bf-109T. Fieselerin värkistä en osaa sanoa juurikaan mitään, Stuka nyt oli jämäkkä kone ja varmasti tehtävässään toimiva, mutta Bf-109T koneiden käyttökelpoisuudesta on esitetty paljonkin epäilyjä. On epäilty, että ne eivät olisi kestäneet lentotukialukselle suoritettuja rankkoja laskuja ja muutaman lennon jälkeen ne olisi toden näköisesti olleet poissa pelistä.
Sitten huolto kysymys. Tukialus tarvitsee pidemmille operaatioille huoltoaluksia, jotka toimittavat polttoainetta, varaosia yms. joita tukialukselle mahtuu mukaan vain rajoitettu määrä. Saksan laivastolla ei tällaisia huoltoaluksia juurikaan ollut.
Tästä syystä on esitetty, että Graf Zeppelinin toiminta olisi rajoittunut enimmäkseen Pohjanmerelle ja pidemmät "kaapparimatkat" vihollisen saattueita vastaan olisi olleet pois suljettuja.
Miten lienee aluksen merikelpoisuuden laita?
Olisiko Graf Zeppelinistä ollut konkreettista hyötyä ja millaisia operaatioita sillä olisi voinut suorittaa?
Mieleeni tulisi lähinnä operaatiot pohjoisilla reiteillä.
Tietty kaikkien mieltä kirvoittaa ajatus taisteluryhmästä Bismarck, Graf Zeppelin ja Prinz Eugen.
Graf Zeppelinin koneet paikantaa saattueet ja puhdistavat taivaan viholliskoneista ja Bismarck/Prinz Eugen upottaa saattueen. Jotain tällaista liikkui varmasti myös Saksan laivaston ylimmän johdon haaveissa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Saksalaiset rakensivat myös pintalaivastonsa käymään kauppasotaa Atlantin saattueita vastaan. Tätä varten he olivat muuten luoneet kattavan huoltolaivojen verkoston, joka piileskeli laivareiteiltä sivussa odottamassa "asiakkaita". Bismarckin tapaus osoitti, että Royal Navy kykeni vaikka rimaa hipoenkin keskittämään saksalaisia vastaan jatkuvasti lisää sota-aluksia, joten Bismarck ei päässyt lähellekään kauppalaivoja, vaan sen aika kului perinteiseen laivastotaisteluun tunnetuin seurauksin. Jos Graf Zeppelin olisi ollut Bismarckin mukana, taistelusta olisi varmaan tullut tasaisempi, mutta se olisi silti käyty sota-alusten kesken.
Saksan laivaston tappio oli sinetöity heti, kun oli päätetty olla vaihtelematta Enigma -salakielen koodauksia. Viestitoiminta oli englantilaisilla täysin luettavissa lähes reaaliajassa, kun olivat keksineet perussalauksen. (Tämä tapahtui käsittääkseni jo 1941, korjatkoon ken muistaa paremmin). Vaihtelemalla koodauksia irrationaalisesti olisi ainakin huomattavasti hidastettu kaapattujen viestien avaamisia ja saatu edes taktisille operaatioille jonkinlainen onnistumisen mahdollisuus. Eli liikaa luotettiin uuteen teknologiaan.
JOS viestintä olisi voitu suorittaa salassa, ja jos GZ olisi ollut käytössä viimeistään 1942 alkaen, olisi siitä ollut erityisesti hyötyä Jäämeren saattueita vastaan. Siellä liittoutuneiden laivasto oli mahdollisimman kaukana kotialueiltaan ja lentokoneetkin toimialueensa rajamailla (tukikohdat Islannissa).