kun keskellä tietä leskeläntalon kohdassa hentoisessa lumisateessa vaelsi vavalloisennäköisesti joku hyvin, hyvin kärsivännäköinen hohtava olento, joka raahasi suurta puuristiä perässään tuonpuoleinen katse silmissään välittämättä yhtään myöhäisistä ohikiitävistä citymaastureista ja niistä muutamista jättitraktoreista, jotka vielä olivat liikenteessä. Suuri rauha laskeutui minunkin päälleni sitä katsellessa koska näytti ihan siltä, ettei mikään maallinen olisi häntä häirinnyt ja koskettanut.
Vielä kotonakaan en ymmätyänyt mitä siinä oikein tapahtui. Oliko se ihme vai vain oman mielikuvitukseni huuruja?
Vielä kotonakaan en ymmätyänyt mitä siinä oikein tapahtui. Oliko se ihme vai vain oman mielikuvitukseni huuruja?
Vastaukset 1
Vanhimmat
sinne tielle,eikä ollut yhtään ahdasta.Hyvä sopu tilaa antaa.