Onko raamattu helluntailaisen mukaan aina oikeassa?
Miten helluntailaiset perustelevat itselleen raamatun oikeellisuuden?
Miten helluntailaiset perustelevat itselleen raamatun oikeellisuuden?
Raamatun oikeellisuus
kunhan ihmettelen
16500
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
siitähän se epäusko alkaa, jos alkaa epäilemään Raamatun oikeellisuutta. Kyllä asia on niin, että mikään asia tässä elämässä ei ole varmaa jos aina kaikkea epäilee. Mutta Raamatun sanomaa ei tarvitse ainakaan epäillä, sillä se on elävän Jumalan elävää sanaa! Kyl jämti on näin!
En tiedä, miten muut perustelevat Raamatun oikeellisuuden. Minä olen saanut syntini anteeksi Raamatun lupauksen mukaisesti. Minulle se on osoittanut oikeellisuutensa siltä pohjalta.
Syntien anteeksisaaminen Jeesuksessa Kristuksessa on pohja ja kristillinen elämä rakentuu sille pohjalle.
Mitä sinä oikein ihmettelet?
vaan Jumalan armo Kristuksen tähden.Aika harvassa on Jeesuksen puheet siitä että kirjaa lukemalla viisastuisi. saatikka pelastuisi.
Ihmettelen lähinnä sitä, että miten helluntailaisen tulisi tulkita raamatun sanomaa, vai onko kaikki, mitä raamatussa sanotaan totta jo sellaisenaan ja tulkinnan varaa ei ole.
sitä lähdetäänkin jo omille teille, jos Raamattua aletaan tulkitsemaan itse. Siitä on esimerkkinä uudenmaailman käännös, jota jehovantodistajat käyttävät. He ovat tulkinneet Raamatun oman mielensä mukaan. Raamatun sanoma on uskottava sellaisenaan kun se on kirjoitettu. Miksi sitä ei voisi sellaisenaan uskoa?
päivä ja yö johtuvat siitä että aurinko kiertää maata.Vainajanhengen voi manata nousemaan maan alta ja se tulee esiin pukeutuneena vainajan eläessään käyttämään takkiin.Jeesus on jumala eikä ole.Jeesuksen vanhemmat olivat paossa Egyptissä, ei vaan olivat Jerusalemissa.
Mistä tiedätte, että juuri teidän käyttämänne raamattu on se oikea? Mikä on se oikea kieli, millä raamattua tulisi lukea? Entäpä mikä käännös?
Kyselen siksi, että lähtökohtaisesti ajatellen pelastuksen sanoma pitäisi jostain kuulla, tai lukea, ennenkuin voisi alkaa uskoa siihen. Ennemmin lukea, koska mistäpä tietää, että saarnaaja ei latele omiaan, kun tarinaa ei tunne.
Tätä minäkin hieman mietin. Miten noihin ristiriitaisuuksin tulisi suhtautua? Ei kai pyhä henkikään aivan kaikkea pysty selittämään...
tavallinen kirkko Raamattu, kielen ei ole väliä, jos vaan ymmärrät muitakin kieliä kuin suomea. Kun tulee uskoon, niin Pyhä Henki antaa ymmärryksen, ymmärtää Raamattua. Kyllä Raamattu minustakin oli aika sekavan ja oudon näköistä lukea, kunnes Pyhä Henki avasi ymmärykseni. Niin on tapahtunut kaikille, jotka ovat uudesti syntyneet Pyhän Hengen vaikutuksesta.
raamatussa olevat keskenään ristiriitaiset kohdat pitää ymmärtää tai ne joista varmuudella tiedämme että ne eivät voi olla totta, vaan muinoin vain uskottiin niin paremman tiedon puutteessa.
Tee niinkuin sinne on kirjoitettu ja se toimii
Ajatellaan, että joku kirjoittaa kirjeen. Eli pukee ajatuksia sanoiksi. Toinen vastaanottaa kirjeen ja tällöin hän joutuu muodostamaan sanoista ajatuksia. Nyt kysymykseksi jää, muodostiko vastaanottaja sanoista samat ajatukset, joita kirjoitaja kirjoittaessaan ajatteli; ja joista halusi kertoa.
Mennäänpä eteenpäin.
Jos kirjeen kirjoittaja oli vastaanottajan hyvä tuttu ja vastaanottaja tuntee kirjoittajan mailmankuvaa ja ajatusmailmaa, on todennäköistä, että vastaanottaja ymmärtää kirjeen sanoman selaisea kuin kirjoittaja on sen tarkoittanut. Sen sijaan jos tämä kirje joutuu täysin ventovieraan käsiin, kirjeestä muodostuneet mielikuvat voivat olla hyvinkin huithapelia.
Nyt tärkeintä tässä ei ole kirje, se on vain väline, jonka avulla lähettäjä siirtää ajatuksia ja mielikuvia vastanottajan tietoisuuteen. Tärkeintä ovat ne ajatukset ja mielikuvat, joita kirjeen välityksellä välitetään.
Raamattu on ymmärrettävä samanlaisena kirjeenä, joka välittää mielikuvia ihmisten tietoisuuteen vuosituhannesta toiseen. Nyt, jotta näitä kirjotuksia voi tulkita oikein, on ymmärrettävä ensinnäkin se kulttuuritausta, jota vasten nämä kirjoitukset on kirjoitettu sekä ne sanalliset ilmaukset, joita silloin on ollut käytettävissä. Niinpä raamatusta puuttuu valtavan pajon sellaisia käsitteitä, jotka ovat muotoutuneet raamatun kanonisoinnin jälkeen ja nyt jos pidäytytään vain siinä, mitä raamatusta löytyy, palataan kertaheitolla kaksi vuosituhatta ajassa taaksepin keskelle silloista juutalaista kulttuuria ja silloisten ihmisten ajatusmaailmaan.
Eli on ymmärrettävä raamatun kirjoitusten taustalla oleva intuitiivinen oivallus ja tämän oivalluksen valossa arvioitava kaikkia nykyajan imiöitä. Siis niitä, joista raamattu ei puhu mitään. Esimerkkinä vaikkapa monet tieteenalat. Vain näin me voimme toteuttaa raamatun intuitiivista oivallusta - Jumalan tahtoa - myös tämän sukupolven keskellä.
Eli raamattua tulee sittenkin tulkita (toisin kuin Il-Mari aikaisemmin totesi) muistaen milloin ja miten se on saanut alkunsa ja mitä sille on tapahtunut ja kaikki tulee suhteuttaa nykypäivään.
Onko mitenkään mahdollista, että raamatun sisältö olisi vääristynyt esimerkiksi juuri silloin, kun kirkkoisät ovat pohtineet mitkä kirjat raamattuun pääsevät ja mitkä eivät? Onko mitenkään mahdollista, että raamatun kirjojen joukkoon olisi päästetty vain sen aikaiselle kirkolle (n. 400 j.a.a.) "edullisia" kirjoja?
Eikö helluntailaisille jokainen kirjain raamatussa ole jumalan sanelemaa ja myös totta? Ovatko kirkolliskokouksiin osallistuneet olleet "pyhässä hengessä" miettiessään kirjojen sopivuutta raamattuun?
En halua mitenkään "mollata" raamattua, tai sen perimmäistä sanomaa. Moraalitarinoina jotkin raamatun tarinoista ovat erittäin opettavaisia ja toimivat siinä missä raamatun ulkopuoliset moraalitarinatkin. En vain ymmärrä sitä, miksi raamattu pitäisi ottaa kirjaimellisena totena, tulkitsee sitä mistä lähtökohdista tahansa.
tutkittaessa pitää olla terve järki mukana ja sanoisin näin, että mitä laajempi on meidän maailmankuvamme ja tietämyksemme, sen paremmin pystymme asettamaan raamatun kirjoitukset, kuin palapelin palan, oikealle kohdalle maailmankuvassamme.
Raamatussa on moniakin kohtia, jotka eivät yksikertaisesti voi pitää paikkansa; ja jotka on ymmärrettävä silloisten ihmisten maailmankuvaan kuuluvana. Esimerkiksi vedenpaisumukseen voivat uskoa vain ne, joiden maa on litteä pannukakku. Sen sijaan maapallo ei ole voinut peittyä vedellä niin, että Nooan arkki kariutu Araratin vuorelle.
Joosuan pitkään päivään voivat uskoa vain ne, joiden maailmankuvassa maa on kaiken keskus ja aurinko vähäinen maata kiertävä tulipallo, joka voi pysähtyä kesken matkansa keskitaivaalle. Sen sijaan pyörivä maapallo ei ole voinut pysähtyä ja jatkaa taas pyörimistään.
Pari esimerkkiä mainitakseni.
Kun tämä taikuri taikoi Eiffel-tornin näkymättömiin - niin arvaa katosiko Eiffel-torni olemasta. Ei. Miten siis vaikkapa joku lehti kirjoittaa, että taikuri taikoi Eiffelin näkymättömiin ja joku lukee sen. Uskooko lukija, että taikuri on pystynyt taikomaan Eiffelin näkymättömiin. Kuka uskoo, hänellä on kyllä suuri usko...
mutta ihmiset, kuten hellarit, he ovat väärässä.