Millaiset hautajaiset?

Ninnu

Olen vastikään eronnut kirkosta, mm. siitä syystä etten usko mihinkään. Olen outolintu sukuni keskuudessa, joista suurin osa on ns. tapakristittyjä. Omat hautajaiseni vain mietityttävät nyt. Koskaan en ole ollut kirkkoonkuulumattoman hautajaisissa, joten en tiedä, millainen "kaava" niissä on. Maahan en edes haluaisikaan tulla haudatuksi, turhaa rahanmenoa, mätänevän ruumiin vuoksi. Ei meidän sukulaisten piireissä edes käydä haudoilla, kuolleita läheisiään voi muistaa muullakin tavoin. Mutta miten hautajaisten "virallinen" osuus, kun pappi puuttuu? Pappi on meillä ollut ainakin vain sellainen rutiinipölisijä, joka olemuksellaan tekee tilaisuudesta juhlallisen, vaikkei kukaan ihan oikeasti niistä virrenveisuista ja löpinöistä niin välitäkään. Itse haluaisin, että omissa hautajaisissani soitettaisiin kauniita biisejä lempiartisteiltani virsien sijaan. Mutta mitä muuta?

26

1016

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Teresia

      Oletko aikeissa kuolla lähiaikoina, kun hautajaiset noin kiinnostavat? Mutta mitäs väliä sillä on, pöliseekö siellä rutiinipölisijä vai soitetaanko lempiartistien musiikkia? Ethän itse tiedä asiasta mitään. Omaisia tämän asian pitäisi kiinnostaa, vai kiinnostaako? Sukunne ei taida kuulua vainajienpalvojiin?

      • Ninnu

        Tietenkään en aio kuolla. Vielä. Toivottavasti. Mutta tälläisen tapakristityn suvussa kun hautajaisilla on ollut aina tietty kaava, ja mietinkin miten tuota kaavaa voi muuttaa sillätavoin, että se sopii nyt minulle, kun en pappia halua. Muistan eräät hautajaiset, jossa ystäväni, kuoli äkillisesti moottoripyöräonnettomuudessa 26-vuotiaana ja eka kerran oikein kuuntelin papin puhetta ja se suoraansanottuna pisti vihaksi. Tuo kuolema ei ollut mitenkään oikein, eikä sitä voinut mitenkään selitellä "hyvin päin". Se oli väärin, ystävälläni oli koko elämä edessään ja pappi senkuin puhui pehmoisia. Silloin jo päätin, että jos minäjoskus kuolisin ennenaikaisesti niin en ainakaan halua, että minun hautajaisissani jotenkin puolustellaan ennenaikaista kuolemaani. Mitä tarkoitat ettei meidän suvussa harrasteta vainajienpalvontaa? Ehkä olet oikeassa, ei meillä sitä kuollutta ruumista palvotakaan, vaan sen kuolleen ihmisen muistoa, sitä millainen ihminen hän oli. Ruumis on vain ruumis myös siellä maan alla. Kuollutta rakasta muistetaan joka päivä, arjessa. Muistoissa.


      • Teresia
        Ninnu kirjoitti:

        Tietenkään en aio kuolla. Vielä. Toivottavasti. Mutta tälläisen tapakristityn suvussa kun hautajaisilla on ollut aina tietty kaava, ja mietinkin miten tuota kaavaa voi muuttaa sillätavoin, että se sopii nyt minulle, kun en pappia halua. Muistan eräät hautajaiset, jossa ystäväni, kuoli äkillisesti moottoripyöräonnettomuudessa 26-vuotiaana ja eka kerran oikein kuuntelin papin puhetta ja se suoraansanottuna pisti vihaksi. Tuo kuolema ei ollut mitenkään oikein, eikä sitä voinut mitenkään selitellä "hyvin päin". Se oli väärin, ystävälläni oli koko elämä edessään ja pappi senkuin puhui pehmoisia. Silloin jo päätin, että jos minäjoskus kuolisin ennenaikaisesti niin en ainakaan halua, että minun hautajaisissani jotenkin puolustellaan ennenaikaista kuolemaani. Mitä tarkoitat ettei meidän suvussa harrasteta vainajienpalvontaa? Ehkä olet oikeassa, ei meillä sitä kuollutta ruumista palvotakaan, vaan sen kuolleen ihmisen muistoa, sitä millainen ihminen hän oli. Ruumis on vain ruumis myös siellä maan alla. Kuollutta rakasta muistetaan joka päivä, arjessa. Muistoissa.

        Kun äitini kuoli kolme vuotta sitten, hänet haudattiin tavalliseen hautausmaahan. Itse asun ihan toisella puolen Suomea kuin vanhempani. Käyn myös äidin haudalla, kun vierailen sukulaisten luona.

        No, kerroin tuttavilleni, että käyn myös äidin haudalla. "Hyi helvetti! Oletko sinä joku vainajan palvoja vai?" kuului kommentti. Että tällaisia reaktioita.

        En minäkään vainajia palvo, äitiänikään. Muisto on kyllä rakas, hän oli hyvä äiti. Tuo "vainajanpalvonta"-kommentti on kyllä ollut aika kova isku minulle, kun äidin kuolemasta ei ollut kulunut kovin pitkää aikaa.


    • neri

      tässä kaava,jonka minä tein kirjallisena ja jätin seurakuntani arkistoon odottamaan kuolemaani, tosin tämä on vain minun kaavani,jokainen toki suunnittelee itse mieluisensa. Ensinnäkin, polttohautaus,mahdollisimman pienin kustannuksi,jos mahdollista,teen vielä elinaikanani itse oman uurnani ja ties vaikka nikkaroisin sen poltettavan arkunkin itse pihamännystä.Varsinaisia hautajaisia ei pidetä,vain ne lähimmät,jotka tahtovat ja ovat elossa,voivat saattaa krematoriosta tuhkani kotiin,jossa toivon jonkun jälkeläiseni tai vaikka ystävän,ripottelevan tuhkani mereen,kotirantaan. Siinä kaikki:ei virsiä,ei pappia,ei peijaisia,pitäkööt hiljaisen hetken,jos tahtovat. Jos välttämättä joku jäljellejääneistä tahtoo muistaa minua jollakin muistolaatalla,esimerkiksi, voidaan sellainen laittaa,jos siis välttämättä haluavat, muistolehtoon (ei kirkkoon kuuluvien hautausmaa)sille tarkoitettuun paateen. Koti rantaa saavat puolestani pystyttää vaikka obelixin:olenkin sanonut suullisena toiveena,että mahdolliseen muisto laattaan tulisi vain etunimi ja teksti:syntyi ja kuoli. Thats it :) tässä kannassa olen pysynyt jo noin kymmenen vuotta,joten ei se varmaan hevin muutu,luulisin.

      • Teresia

        Jos pamahtaisit uskoon yllättäen ja haluaisitkin, että sinun hautajaisiasi vietettäisiin ylösnousemusjuhlana, jossa kiitettäisiin Jeesusta siitä, että Hän esikoisena kuoloon nukkuneista heräsi kuolleista ja toi meille kaikille ylösnousemuksen ja elämän. "Joka uskoo minuun, elää, vaikka olisi kuollut. Eikä kukaan, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole."


      • neri
        Teresia kirjoitti:

        Jos pamahtaisit uskoon yllättäen ja haluaisitkin, että sinun hautajaisiasi vietettäisiin ylösnousemusjuhlana, jossa kiitettäisiin Jeesusta siitä, että Hän esikoisena kuoloon nukkuneista heräsi kuolleista ja toi meille kaikille ylösnousemuksen ja elämän. "Joka uskoo minuun, elää, vaikka olisi kuollut. Eikä kukaan, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole."

        kerran jo uskon ikeestä päästyäni,en usko että tahdon sinne takaisin...enkä minä niin suurenmoinen olento ole,että sitä pitää oikein juhlia, vaatimattomuus on hyve,minulle.


      • DrEvil

        Olen itsekin joskus tuuminut jotain tuollaista. En todellakaan halua minkäänlaisia puheita edesmenneelle elämälleni, en tahdo sälyttää suuria (ja täysin turhia) hautauskustannuksia läheisteni niskoille, enkä ainakaan jotakuta hölöttämään taivaspaikoista tällaiselle apateistiselle pirulaiselle. Jos jonkunlaista omaisuutta jää, niin toivottavasti olen ehtinyt siinä vaiheessa jo säätiöittää varani, koska perinnönjako aiheuttaa vain turhia riitoja.

        Otin tuon kaavasi muuten ylös, pienellä viilauksella siitä saa aivan passelin omaan tarkoitukseeni. Kiitos, säästit aikalailla vaivaa.

        Nyt joku kristitty varmaan laittaa tähän saarnanmakuisen vastineen. Odotan sitä...


      • Teresia
        DrEvil kirjoitti:

        Olen itsekin joskus tuuminut jotain tuollaista. En todellakaan halua minkäänlaisia puheita edesmenneelle elämälleni, en tahdo sälyttää suuria (ja täysin turhia) hautauskustannuksia läheisteni niskoille, enkä ainakaan jotakuta hölöttämään taivaspaikoista tällaiselle apateistiselle pirulaiselle. Jos jonkunlaista omaisuutta jää, niin toivottavasti olen ehtinyt siinä vaiheessa jo säätiöittää varani, koska perinnönjako aiheuttaa vain turhia riitoja.

        Otin tuon kaavasi muuten ylös, pienellä viilauksella siitä saa aivan passelin omaan tarkoitukseeni. Kiitos, säästit aikalailla vaivaa.

        Nyt joku kristitty varmaan laittaa tähän saarnanmakuisen vastineen. Odotan sitä...

        Ihan tulee tippa linssiin, kun lukee näitä ajatuksia. Ihmiset aivan heltyvät ajatellessaan omaa kuolemaansa. Jokainen haluaa luovuttaa jotain: rahansa, elimensä ja taivaspaikkansa. (Tosiasia lienee, että niistä on joka tapauksessa luovuttava. Olisiko jokin lohtu se, että on saanut itse päättää, mihin tarkoitukseen paras anti menee. Taivaspaikkaa ei vissiin voi siirtää toiselle.)


      • Ninnu
        Teresia kirjoitti:

        Ihan tulee tippa linssiin, kun lukee näitä ajatuksia. Ihmiset aivan heltyvät ajatellessaan omaa kuolemaansa. Jokainen haluaa luovuttaa jotain: rahansa, elimensä ja taivaspaikkansa. (Tosiasia lienee, että niistä on joka tapauksessa luovuttava. Olisiko jokin lohtu se, että on saanut itse päättää, mihin tarkoitukseen paras anti menee. Taivaspaikkaa ei vissiin voi siirtää toiselle.)

        ..että sinullekin joskus tulee tippa linssiin. Mutta siinä olet väärässä, että täällä joku haluaisi luovuttaa "taivaspaikkojaan", sillä miten sellaista voi luovuttaa, jota ei ole olemassa? Taivaalla ja sen "paikoilla" ilmeisesti tarkoitat jotain kuolemanjälkeistä elämää, ja ystävä hyvä: kuoleman jälkeen ei ole mitään. Ei se sinunkaan sielusi sen jälkeen miennekään taivaspaikalle vaella. Ainoa mikä on olemassa on tämä elämä ja siitä kuuluu nauttia ja on hyvin järkevää miettiä hyvissä ajoin etukäteen mitä jättää perinnöksi tänne muille kun itsellä se viimeinen hetki koittaa.


      • Pikku Piru
        Ninnu kirjoitti:

        ..että sinullekin joskus tulee tippa linssiin. Mutta siinä olet väärässä, että täällä joku haluaisi luovuttaa "taivaspaikkojaan", sillä miten sellaista voi luovuttaa, jota ei ole olemassa? Taivaalla ja sen "paikoilla" ilmeisesti tarkoitat jotain kuolemanjälkeistä elämää, ja ystävä hyvä: kuoleman jälkeen ei ole mitään. Ei se sinunkaan sielusi sen jälkeen miennekään taivaspaikalle vaella. Ainoa mikä on olemassa on tämä elämä ja siitä kuuluu nauttia ja on hyvin järkevää miettiä hyvissä ajoin etukäteen mitä jättää perinnöksi tänne muille kun itsellä se viimeinen hetki koittaa.

        Huomauttaisin, että kuoleman jälkeen on paljonkin. Ottaen huomioon, että lähes kaikki orgaaninen materiaali kiertää, sinunkin aineksesi päätyvät pitkin ravintoketjua ennemmin tai myöhemmin takaisin rakennusaineiksi uuteen ihmiseen. Henkilökohtaisesti en haluaisi polttohautausta tästä syystä. Ei siksi, että uskoisin mieleni koskaan heräävän missään, mutta ajatus siitä, että kaikki mitä olen päätyisi argeologien kaiveltavaksi pieneen messinkiastiaan on oudon häiritsevä. Päädyn vielä museoon Alfa Centauriin....


      • Teresia
        Ninnu kirjoitti:

        ..että sinullekin joskus tulee tippa linssiin. Mutta siinä olet väärässä, että täällä joku haluaisi luovuttaa "taivaspaikkojaan", sillä miten sellaista voi luovuttaa, jota ei ole olemassa? Taivaalla ja sen "paikoilla" ilmeisesti tarkoitat jotain kuolemanjälkeistä elämää, ja ystävä hyvä: kuoleman jälkeen ei ole mitään. Ei se sinunkaan sielusi sen jälkeen miennekään taivaspaikalle vaella. Ainoa mikä on olemassa on tämä elämä ja siitä kuuluu nauttia ja on hyvin järkevää miettiä hyvissä ajoin etukäteen mitä jättää perinnöksi tänne muille kun itsellä se viimeinen hetki koittaa.

        ...kaikesta muusta paitsi siitä, etteikö kuoleman jälkeen muka olisi elämää. Onhan sitä elämää! Ja siksi juuri pitääkin tarkoin miettiä tämän elämän puolella, miten osaisi elää ja kuolla hyvin.


      • Pikku Piru
        Teresia kirjoitti:

        ...kaikesta muusta paitsi siitä, etteikö kuoleman jälkeen muka olisi elämää. Onhan sitä elämää! Ja siksi juuri pitääkin tarkoin miettiä tämän elämän puolella, miten osaisi elää ja kuolla hyvin.

        Onhan sitä elämää sinun kuolemasi jälkeen. Ei vain sinun elämääsi.


    • Minäkin...

      Näitäkin on saatavilla. Hoitavat juhlapuheet ja rutiinipölinän erilaisissa tilaisuuksissa, kuten juuri hautajaiset.

      • Teresia

        Kyllä hautajaisten on syytä olla kunnon juhlat, kerranhan sitä vain kuollaan!


      • Minäkin...
        Teresia kirjoitti:

        Kyllä hautajaisten on syytä olla kunnon juhlat, kerranhan sitä vain kuollaan!

        Sen takia en halua ev.lut. hautajaisia. Mielummin ei mitään kuin se.


    • DrEvil

      ... iski juuri kun olin saanut edellisen viestin postatuksi: oletko ajatellut testamentata ruumiisi lääketieteelle? Niistä on toisinaan huutava pula. Tällä tavoin voisi kenties itse kukin auttaa tulevia sukupolvia.

      • Ninnu

        Elintenluovutustestamentin olen kyllä tehnyt. Mutta lääketieteen kandien dissektioihin en ruumistani antaisi, vaikka itse samalla alalla olenkin...


      • DrEvil
        Ninnu kirjoitti:

        Elintenluovutustestamentin olen kyllä tehnyt. Mutta lääketieteen kandien dissektioihin en ruumistani antaisi, vaikka itse samalla alalla olenkin...

        ... sekin vähän riippuu minkälainen ryhmä siellä on. Toisaalta sitten taas, jos elämä on paennut maallisesta tomumajasta, niin onko sillä sitten enää väliä (luovutuskelpoisten elinten resekoinnin jälkeen)? Täytyypä tätäkin tuumailla, jos se jossain vaiheessa vaikka olisi ajankohtaista...


      • Ninnu
        DrEvil kirjoitti:

        ... sekin vähän riippuu minkälainen ryhmä siellä on. Toisaalta sitten taas, jos elämä on paennut maallisesta tomumajasta, niin onko sillä sitten enää väliä (luovutuskelpoisten elinten resekoinnin jälkeen)? Täytyypä tätäkin tuumailla, jos se jossain vaiheessa vaikka olisi ajankohtaista...

        ..ettei resekoidut ruumiit enää kelpaa opetusmateriaaliksi. Mutta hienoa on auttaa kuollessaan eläviä! Toivottavasti minunkin ruumiistani saisi uuden elämän moni uutta elintä odottava. Tuhat kertaa mielummin niin, kuin että ruumiistani saisi uuden elämän mullan alla toukat ja koppikset ;-)


      • Teresia
        Ninnu kirjoitti:

        ..ettei resekoidut ruumiit enää kelpaa opetusmateriaaliksi. Mutta hienoa on auttaa kuollessaan eläviä! Toivottavasti minunkin ruumiistani saisi uuden elämän moni uutta elintä odottava. Tuhat kertaa mielummin niin, kuin että ruumiistani saisi uuden elämän mullan alla toukat ja koppikset ;-)

        eivät saisi iloita edes maan matoset.


      • Ninnu
        Teresia kirjoitti:

        eivät saisi iloita edes maan matoset.

        Mikäli kuolemani on sellainen, että elimeni kelpaavat kierrätykseen, niin ensin ne pois ja loput poltetaan. Eipä pääse maan matoset luikertelemaan maan alla mätänevän ruumiini korvasta sisään sinne munimaan...


      • DrEvil
        Ninnu kirjoitti:

        ..ettei resekoidut ruumiit enää kelpaa opetusmateriaaliksi. Mutta hienoa on auttaa kuollessaan eläviä! Toivottavasti minunkin ruumiistani saisi uuden elämän moni uutta elintä odottava. Tuhat kertaa mielummin niin, kuin että ruumiistani saisi uuden elämän mullan alla toukat ja koppikset ;-)

        ... lievästi resekoidutkin ruumiit ovat varsin käypiä vaikkapa tuki-ja liikuntaelimien anatomian opetukseen, ja harvemmin dissektiot jäävat siihen yhteen ruumiiseen. Mutta enempi riippuu siitä, onko ihminen tosiaan antanut ruumiinsa opetuskäyttöön vai ei...


      • Ninnu
        DrEvil kirjoitti:

        ... lievästi resekoidutkin ruumiit ovat varsin käypiä vaikkapa tuki-ja liikuntaelimien anatomian opetukseen, ja harvemmin dissektiot jäävat siihen yhteen ruumiiseen. Mutta enempi riippuu siitä, onko ihminen tosiaan antanut ruumiinsa opetuskäyttöön vai ei...

        Katos kun en ajatellu sitä noin. Mut omalta kohdalta silti jättäisin väliin, kun oon niin ujon puoleinen, että varmaan punastuisin vielä ruumiinakin, jos joku tulis tutkimaan veitsen kanssa joka poukaman kehostani ;-)


      • DrEvil
        Ninnu kirjoitti:

        Katos kun en ajatellu sitä noin. Mut omalta kohdalta silti jättäisin väliin, kun oon niin ujon puoleinen, että varmaan punastuisin vielä ruumiinakin, jos joku tulis tutkimaan veitsen kanssa joka poukaman kehostani ;-)

        ... siinä "kylmällä pöydällä" voisi saada aikaan mielenkiintoisia reaktioita... =)
        Kandiparat saisivat ensikäden tietoa miltä elvytettävästä tai shokkipotilaasta tuntuu...


      • Ninnu
        DrEvil kirjoitti:

        ... siinä "kylmällä pöydällä" voisi saada aikaan mielenkiintoisia reaktioita... =)
        Kandiparat saisivat ensikäden tietoa miltä elvytettävästä tai shokkipotilaasta tuntuu...

        On meillä kyllä aika hurjat jutut!


    • Taivastelija

      Minä haluaisin tulla tuhkatuksi ja ammutuksi avaruuteen, niin kuin Gene Roddenberry. Se vain taitaa olla turhan kallista, joten minun on varmaan tyytyminen tuhkaukseen ja sirotteluun, vaikkapa Särkänniemen planetaarioon ;-)

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Räppäri kuoli vankilassa

      Ei kuulemma ole tapahtunut rikosta. Sama vahinkohan kävi Epsteinille. https://www.hs.fi/suomi/art-2000011840869.html "
      Maailman menoa
      87
      4048
    2. Välillä kyllä tuntuu, että jaat vihjeitä

      Mutta miten niistä voi olla ollenkaan varma? Ja minä saan niistä kimmokkeen luulemaan yhtä sun toista. Eli mitä ajatella
      Ikävä
      24
      2901
    3. No kyllä te luuserit voitte tehdä mitä vaan keskenänne, sitä en ymmärrä miksi pelaat,nainen

      Pisteesi silmissäni, edes ystävätasolla tippui jo tuhannella, kun sain selville pelailusi, olet toisen kanssa, vaikka ol
      Ikävä
      45
      2310
    4. Missä näitte viimeksi?

      Missä näit kaivattua viimeksi ja oliko sähköä ilmassa?
      Ikävä
      34
      1311
    5. Puukotus yöllä

      Oli kaveri hermostunut ja antanut puukosta.
      Sotkamo
      10
      899
    6. 131
      875
    7. rakas J siellä jossain

      Niin ikävä sua. -P. Nainen
      Ikävä
      6
      864
    8. Masan touhut etenee

      Punatiilitalon tietotoimiston mukaan Masa on saanut viimein myytyä kämppänsä ja kaavoittaa uudelle lukaalille tonttia pa
      Äänekoski
      12
      811
    9. Naisten ja miesten tasoeroista

      Oletteko huomanneet, että naisissa ylemmän tason naiset ovat sinkkuja, ja miehissä alemman tason incelit? Toimivat paris
      Ikävä
      124
      756
    10. You've been running and

      so has your mind, I'm thinking of you all the time... 💘
      Ikävä
      11
      750
    Aihe