Mistä löydämme Raamatussa sellaisen opetuksen, että ikuisuus on vuorokausina mitattavaa aikaa?
Luomiskertomus opettaa, että aurinko, kuu ja tähdet asetettiin määrittelemään aikaa (1Ms1.14). Jeesus omalta osaltaan opettaa, että katoavaisen ajan lopuksi ja ikuisuuden alkaessa aurinko pimenee, eikä kuu anna valoaan ja tähdet putoavat taivaalta (Matt24.29; Mark13.24). Tällä ilmaisulla Jeesus kommentoi luomiskertomusta ja samalla vakuutti, että ikuisuudessa ei ole tarvetta ajan määrittäjille. Ilmestyskirja vahvistaa Jeesuksen opetusta kertomalla, että uudessa maassa ei ole aikaan liittyviä osoittimia, aurinkoa taikka kuuta (Ilm21.23). Jos ikuisuus-käsite ajattomuutena on välttämättä liitettävä platonismiin (?), niin siinä tapauksessa Raamattu yleisesti ja Jeesus eritoten omaavat filosofisen näkemyksen tässä asiassa, joka itsessään ei liene arvotettava asia :D
Luomiskertomus opettaa, että aurinko, kuu ja tähdet asetettiin määrittelemään aikaa (1Ms1.14). Jeesus omalta osaltaan opettaa, että katoavaisen ajan lopuksi ja ikuisuuden alkaessa aurinko pimenee, eikä kuu anna valoaan ja tähdet putoavat taivaalta (Matt24.29; Mark13.24). Tällä ilmaisulla Jeesus kommentoi luomiskertomusta ja samalla vakuutti, että ikuisuudessa ei ole tarvetta ajan määrittäjille. Ilmestyskirja vahvistaa Jeesuksen opetusta kertomalla, että uudessa maassa ei ole aikaan liittyviä osoittimia, aurinkoa taikka kuuta (Ilm21.23). Jos ikuisuus-käsite ajattomuutena on välttämättä liitettävä platonismiin (?), niin siinä tapauksessa Raamattu yleisesti ja Jeesus eritoten omaavat filosofisen näkemyksen tässä asiassa, joka itsessään ei liene arvotettava asia :D
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ikuisuus? Mikäs se se on? Käsittääkseni Raamattu ei opeta, että maailma itsessään loppuu tai mihinkään katoaa tai että uskovat muuttaisivat jonnekin toiseen ulottuvuuteen asumaan. Ei maailma mihinkään kadonnut vedenpaisumuksessakaan ja juuri sitä verrataan siihen tuleen, joka hävittää maailman toisella kerralla.
2.Piet.3:6 Vedellä ja sanalla sen ajan maailma myös hävitettiin vedenpaisumuksessa. 7 Ja sen saman sanan varassa ovat nykyiset taivaat ja nykyinen maa tulen tuhoa odottamassa. Niitä säilytetään sitä päivää varten, jona tuomio tulee ja jumalattomat tuhotaan.
Ilm.21:1 Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää. 2Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui taivaasta Jumalan luota juhla- asuisena, niin kuin morsian, joka on kaunistettu sulhasta varten. 3Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen, joka sanoi: "Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan, 4ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut." 5Valtaistuimella istuva lausui: "Uudeksi minä teen kaiken." Hän sanoi: "Kirjoita nämä sanat muistiin. Ne ovat luotettavat ja todet."
Kyse on siitä, että tämä maailmanaika ja maailmanjärjestys hävitetään ja Jumalan valtakunta tulee tilalle. Kyseessä ei siis ole maailmanloppu vaan uusi alku... tuleva maailmanaika/aikakausi. Eikä aika katoa minnekään. Kenties sitä ei vaan mittailla samalla tavalla tai sitä ei ole tarve mittailla. Ja voihan sitä ikuisuudeksi kutsua, jos se ei pääty milloinkaan.
Ilm.22:2 Kaupungin valtakadulla, virran haarojen keskellä kasvoi elämän puu. Puu antaa vuodessa kahdettoista hedelmät, uuden sadon kerran kuukaudessa, ja sen lehdistä kansat saavat terveyden.
Jos tätä ei lueta vertauskuvallisesti, jne. niin tämän tekstin mukaan Jumalan valtakunnassakin tullaan mittaamaan aikaa ainakin elämän puun hedelmistä.
Käsittääkseni Jeesus tulee, jotain tapahtuu välissä ja sitten uusi aikakausi alkaa, Jumala luo kaiken uudeksi ja vanhoja pahoja aikoja ei enää muistella. Tuolla "jotain tapahtuu välissä" tarkoitan sitä, että minulla ei ole vielä selkeää käsitystä siitä, mitä tuossa välissä on tarkoitus tapahtua... jatkan siis Raamatun tutkimista.
Miksi aika itsessään muka edes katoaisi? Koko ajatus on mahdoton, sillä niinkuin platonistit ja kumppanitkin jo aikoinaan tajusivat, ilman aikaa ei ole muutosta ja siksi ei myöskään minkäänlaista toimintaa, tekoa, sanaa tai ajatusta, vaan kaikki on jäätynyt staattiseen muuttumattomaan tilaan. Yritäpä kuvitella todellisuus, jossa kaikki on jäätynyt alkeishiukkasia myöten samaan tilaan ikuisuudeksi. Olisiko tuo oikeasti niin taivaallista? Miten sellaista paikkaa, jossa aika ei etene, voidaan kutsua paratiisiksi tai taivaaksi? En minä tuollaiseen paikkaan halua mennä.
Raamattu ei, toisin kuin kirkkoisien filosofis-teologinen raamatuntulkinta, keskity ajattomaan tuonpuoleiseen vaan ikuisesti kestävään tämänpuoleiseen. Samalla tavalla ei Jeesuskaan puhu ajattomuudesta jossain haamujen hämäräluontoisissa bileissä tuonpuoleisessa vaan ruumiin ylösnousemuksesta ja luomakunnan palauttamisesta sellaiseksi paratiisiksi, kuin sen oli tarkoitus alunperin olla Jumalan suunnitelman mukaan.
No... näin minä näen asian. Minun mielipiteeni.