NATOn päätehtävä on turvata sen jäsenten yhteisiä arvoja, joita ovat demokratia, yksilön vapauksien kunnioittaminen, oikeusvaltio ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu. Näihin tavoitteisiin päästään jäsenmaiden keskinäisen solidaarisuuden avulla. NATO huolehtii jäsenmaiden turvallisuudesta ja vapaudesta poliittisesti ja viime vaiheessa sotilaallisesti.
NATOn "kova ydin" on määritelty sopimuksen artiklassa viisi, jossa osallistujat sitoutuvat siihen, että hyökkäys jotain jäsenmaata vastaan, Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan. Jos tällainen hyökkäys tapahtuu, jokainen jäsenmaa saa YK:n peruskirjan 51. artiklan sallimin oikeuksin puolustautua yksikseen tai liitossa, ja on puolustettava hyökkäyksen kohteeksi joutunutta omakohtaisesti ja muiden jäsenmaiden kanssa, kukin maa itse parhaiten katsomillaan keinoin, mukaan lukien asevoimia käyttäen, palauttaakseen ja pitääkseen yllä turvallisuutta Pohjois-Atlantin alueella.
Suomi päätti osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkoihin
Valtiojohto päätti perjantaina 7. maaliskuuta, että Suomi ilmoittaa Natolle olevansa halukas osallistumaan sen nopean toiminnan kriisinhallintajoukkoihin (NRF). Suomi päättää myöhemmin missä laajuudessa ja millaisiin tehtäviin se joukkoja mahdollisesti lähettää. Tiedotustilaisuudessa puhuneen ulkoministeri Ilkka Kanervan mukaan NRF-yhteistyö on omiaan kehittämään Suomen puolustusvalmiuksia ja kansainvälistä yhteistyökykyä.
NATOn jäsenvaltiot
Alankomaat
Belgia
Bulgaria (2004)
Espanja (1982)
Islanti
Italia
Kanada
Kreikka (1952)
Latvia (2004)
Liettua (2004)
Luxemburg
Norja
Portugali
Puola (1999)
Ranska
Romania (2004)
Saksa (1955)
Slovakia (2004)
Slovenia (2004)
Tanska
Tšekki (1999)
Turkki (1952)
Unkari (1999)
Viro (2004)
Yhdistynyt kuningaskunta
Yhdysvallat
NATOn "kova ydin" on määritelty sopimuksen artiklassa viisi, jossa osallistujat sitoutuvat siihen, että hyökkäys jotain jäsenmaata vastaan, Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa, tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia jäsenmaita vastaan. Jos tällainen hyökkäys tapahtuu, jokainen jäsenmaa saa YK:n peruskirjan 51. artiklan sallimin oikeuksin puolustautua yksikseen tai liitossa, ja on puolustettava hyökkäyksen kohteeksi joutunutta omakohtaisesti ja muiden jäsenmaiden kanssa, kukin maa itse parhaiten katsomillaan keinoin, mukaan lukien asevoimia käyttäen, palauttaakseen ja pitääkseen yllä turvallisuutta Pohjois-Atlantin alueella.
Suomi päätti osallistumisesta Naton nopean toiminnan joukkoihin
Valtiojohto päätti perjantaina 7. maaliskuuta, että Suomi ilmoittaa Natolle olevansa halukas osallistumaan sen nopean toiminnan kriisinhallintajoukkoihin (NRF). Suomi päättää myöhemmin missä laajuudessa ja millaisiin tehtäviin se joukkoja mahdollisesti lähettää. Tiedotustilaisuudessa puhuneen ulkoministeri Ilkka Kanervan mukaan NRF-yhteistyö on omiaan kehittämään Suomen puolustusvalmiuksia ja kansainvälistä yhteistyökykyä.
NATOn jäsenvaltiot
Alankomaat
Belgia
Bulgaria (2004)
Espanja (1982)
Islanti
Italia
Kanada
Kreikka (1952)
Latvia (2004)
Liettua (2004)
Luxemburg
Norja
Portugali
Puola (1999)
Ranska
Romania (2004)
Saksa (1955)
Slovakia (2004)
Slovenia (2004)
Tanska
Tšekki (1999)
Turkki (1952)
Unkari (1999)
Viro (2004)
Yhdistynyt kuningaskunta
Yhdysvallat
Vastaukset 2
Vanhimmat
on kun olet listan laittanut?
Vai saatko palkkiota kertojen mukaan
taholta, jota en viitsi mainita, mutta
tiedossa on tämä kotomaan organisaatio.
YK.n ihmisoikeuksien julistus (v. 1948) on ohje kaikille kansoille. Suomi hyväksyi julistuksen ja allekirjoitti sopimuksen ihmisoikeuksista. YK:n ihmisoikeuksien julistus oli esimerkkinä Suomen perustuslaille. Suomen perustuslaissa on paljon samoja asioita kuin julistuksessa. USA:n perustuslaki on YK:n ihmisoikeuksien julistus.
Ihmisoikeuksien julistus sanoo esimerkiksi:
Kun ihminen syntyy, hän on vapaa ja tasa-arvoinen muiden ihmisten kanssa.
Kaikilla ihmisillä on samat oikeudet. Kun viranomaiset päättävät asioista, he eivät voi katsoa, mikä on ihmisen rotu, väri, etnisyys, kieli, kansallisuus, uskonto, omaisuus, sukupuoli, poliittinen tai muu mielipide jne. Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia lain edessä.
Kaikilla ihmisillä on oikeus elää turvallisesti ja vapaana.
Ihmistä ei saa kiduttaa.
Ketään ihmistä ei saa ilman syytä pidättää, vangita tai ajaa pois maasta
Kaikilla ihmisillä on tasa-arvoinen oikeus saada puolueeton oikeudenkäynti.
Ihmisten yksityiselämää, kotirauhaa ja perhe-elämä sekä kirjeenvaihtoa ei saa häiritä.
Kaikilla ihmisillä on oikeus liikkua vapaasti omassa maassa ja valita, missä he haluavat asua. Heillä on myös oikeus lähteä pois maasta ja tulla takaisin.
Ihmisillä on oikeus hakea turvapaikkaa muista maista.
Ihmisillä on oikeus omaan kansallisuuteen ja hänellä on oikeus vaihtaa kansallisuutta.
Kaikilla täysi-ikäisillä miehillä ja naisilla on oikeus mennä naimisiin ja saada lapsia, vaikka heillä on erilainen rotu, uskonto tai kansallisuus. Mies ja nainen ovat tasa-arvoisia avioliitossa ja avioeron jälkeen.
Ihmisillä on ajatuksen- ja uskonnonvapaus.
Ihmisillä on sananvapaus
Ihmisillä on kokoontumisvapaus. Se tarkoittaa, että ihmiset voivat järjestää julkisia kokouksia.
Kaikilla ihmisillä on oikeus sosiaaliturvaan.
Kaikilla ihmisillä on oikeus työhön ilman syrjintää ja samaan palkkaan samasta työstä.
Kaikilla ihmisillä on oikeus peruskoulutukseen.
Kaikilla ihmisillä on samat oikeudet ja velvollisuudet.