kirkkokunta ennen ehtoolliselle asettumistaan toistensa jalat, kuin katolisen kirkon piispat ja papit ja adventistit?
Helluntailiikkeessä on alkuaikoina perustamisen jälkeen myös pesty toinen toisensa jalat, mutta nykyisin sitä ei enää tehdä edes pienissäkään seurakunnissa..
Helluntailiikkeessä on alkuaikoina perustamisen jälkeen myös pesty toinen toisensa jalat, mutta nykyisin sitä ei enää tehdä edes pienissäkään seurakunnissa..
Vastaukset 8
Vanhimmat
Nykyisin taitaa jo kaikilla suomalaisilla olla peseytymismahdollisuus kotona, ettei tarvitse mennä kirkkoon jalkojaan pesemään.
kuvastaa sitä nöyrää asennetta lähimmäistämme kohtaan, joka Jeesuksella on edelleenkin, kun hän asuu meidän sydämessämme uskomme mukaisesti ja henkilöön katsomatta..
Jeesuksen asenne taitaa vaan lojua monella papilla ja seurakuntalaisella siellä piirongin alalaatikossa paperihivakan alla pölyssä..
Ortodoksit ja Juutalaiset,sanottiin eilen uutisissa.
Ei jalkojenpesussa pitäisi olla mitään ihmeellistä,
sehän on Jeesuksen tahto ja Hän antoi esimerkin.
John.13:13,14"...Jos nyt minä,teidän herranne ja opettajanne olen pessyt teidän jalkanne, tulee
myös teidän pestä toistenne jalat."
"Meidän jalkamme pestään vain silloin, kun tunnustamme
että olemme kulkeneet vääriä polkuja,seuranneet
kiellettyjä reittejä.Jos emme "näe"ja tunnusta
olevamme likaisia, ei meitä myöskään puhdisteta,
emmekä myöskään tule puhtaiksi, ellemme myönnä
olevamme saastaisia."
Toisten palveleminen ei ole helppoa,se vaatii
nöyryyttä, se vaatii rakkautta, mutta se yhdistää,
se tekee meidät samanarvoisiksi.
Jeesus pesi myös kavaltajansa jalat,siihen en
minä pystyisi,en pysty moneen muuhunkaan asiaan
ilman Jumalaa.
kertoi, että esim. Joensuun adventistiseurakunnassa oli hänen virka-aikanaan sellainen tyyli, että kun jalkojenpesun aika tuli, niin pastorit asettivat ne seurakuntalaiset pesemään toinen toisensa jalat, joilla oli jotain kränää eli moitetta toinen toistaan vastaan keskuudessaan..
Näin toimien yleensä löytyi veljesten keskuuteen sopu ja rauha anteeksiantoineen..
Tällaisessa toiminnassa tulee esiin mielestäni hyvä esimerkki Jeesuksen nöyryyden ymärtämiseen..
Pitäisikin tapahtua, jos sinulla on jotain veljeäsi vastaan tai siskoasi, niin pitää sopia asiat ja vasta
sitten tulla ehtoolliselle, mutta mikään ei voi olla pakollista, ei myöskään jalkojen pesu, ei ihmistä voi
pakottaa uskomaankaan, senkin on tultava ihmisestä
itsestään.
Parhaimmillaan tuo jalkojenpesu velvoittaa meitä
hengellisellä tasolla.
Sillä mitä se meitä hyödyttää, jos pesemme varpaat,
mutta hengessämme on vilppiä ja katkeruutta.
"Antakaa toisillenne anteeksi", sanoo Jeesus.
Ei: pyytäkää - vaan: antakaa.
Jeesus vakuuttaa, ettei rakastava taivaallinen
Isäkään anteeksi anna, ellemme me toisillemme.
Isä meidän -rukous on jalkojen pesua myös siis.
Tuon jalkojenpesun yhteydessä Jeesus sanoi, ettei
hän ole tullut palveltavaksi vaan palvelemaan ja
antamaan henkensä monien edestä. Palveleminen
ja hengellinen palveleminen armossa ja totuudessa,
se on jalkojenpesun syvin opetus.
Varpaiden pesu on se vähäisin opetus siinä.
Olin adventtikirkon ehtoollisella Suomessa. Osallistuin jalkainpesuun. Minun jalkani pesi eräs ehtoolliselle osallistunut luterilaisen kirkon pappi. Hän rukoili vielä niin rohkaisevasti puolestani: "Samalla kun tämä vesi koskettaa tämän veljen jalkoja, niin pyydän Herra, että Golgatan veri puhdistaa tämän rakkkaan veljen hänen synneistään."
Tiedän myös, että mennoniittien keskuudessa on jalkainpesu käytössä. Pesihän Jeesuskin opetuslastensa jalat. Muistaakseni Jeesus toivoi, että tätä käytäntöä jatkettaisiin. "Jos siis minä, teidän Herranne ja opettajanne, olen pessyt teidän jalkanne, olette tekin velvolliset pesemään toistenne jalat" (Joh. 13:14).
ovat likaiset. Luulen kuitenkin monien pesevän valmiiksi kinttunsa ennen tuota toimitusta, niin ettei suinkaan mene kumisaappaissa viikon villasukkia pidettyään suoraan tuolle rituaaliselle jalkojen pesulle.