Joulukuun 16. päivä vuonna 1944 21 saksalaista divisioonaa hyökkäsi Ardenneilla amerikkalaisten kimppuun. Koska jenkit olivat luulleet sodan olevan jo ohi yllätettiin heidät pahan kerran. Tästä taistelusta on kirjoitettu hyllymetreittäin kirjoja, tehty kymmenittäin dokumenttejä, tv-sarjoja ja elokuvia. Länsimainen historiankirjoitus on yksimielinen, Ardenneilla Saksan sotavoimat lopullisesti lyötiin, idässä puuhasteltiin jotain pientä samaan aikaan.
Churchill lähetti tammikuun alussa Stalinille kirjeen jossa hän kiirehti Neuvostoliittoa aloittamaan talvihyökkäyksen koska jenkkipoika oli Ardenneilla helisemässä. Stalin päätti auttaa liittolaistaan ja aikaisti hyökkäystään kahdeksalla päivällä. Churchill totea muistelmissaan että "oli venäläisiltä hieno teko aikaistaa hyökkäystään epäilemättä suurin miestappioin".
Tammikuun 12. päivä alkoi puna-armeijan neljäs ja viimeinen talvihyökkäys ennennäkemättömällä voimalla. Jopa operaatio Bagration jäi tässä toiseksi. Painopistesuunnassa hyökkäsi marsalkka Konevin ensimmäinen Ukrainan rintama (armeijaryhmä) ja marsalkka Zukovin ensimmäinen Valko-Venäjän rintama. Näillä marsalkoilla oli käytettävissää 2.1 miljoonaa miestä, 4500 panssarivaunua, 2500 rynnäkkötykkiä, ja yli 75 millin tykkejä ja kranaatinheittimiä 28500. Ilmassa ylivoima oli aivan ehdoton.
Saksalaisten puolustus romahti heti ja joukot etenivät parissa viikossa Oderille. Hyökkäyksen 30. päivänä saksalaiset olivat menettäneet 295000 miestä kaatuneina ja 86000 miestä oli otettu vangeiksi. Myös puna-armeija kärsi tuntuvia tappioita. Kaatuneiden suhde vankeihin kertoo että saksalaisten vastarinta oli fanaattista, raivokasta. Itärintamalla oli ennenkin nähty kovia taisteluita mutta nyt ne siirtyivät aivan uudelle tasolle kun puna-armeija alkoi valloittamaan Saksaa. Eräs rintamaupseeri kertoi luottamuksellisesti Alexander Werthille että "paikka paikoin saksalaisten vastarinta tuo mieleen Sevastopolin (kesä 1941), nuo saksalaiset sotilaat voivat olla toisinaan aivan sankarillisia".
Tämä valtaisa hyökkäys on jäänyt länsimaisilta historijoitsijoilta huomaamatta. He keskittyvät vain Ardennien hyökkäykseen jossa muutama sata tuhatta saksalaista taisteli saman suuruisen jenkkiporukan kanssa. Taistelujen mittasuhteilla ei näille historijoitsijoilla ole mitään väliä, Ardenneilla Saksa lopullisesti lyötiin ja sillä sipuli. Jos aivan objektiivisesti asiaa tarkastelee huomaa että Ardennit oli pikkukahakka verrattuna puna-armeijan suurhyökkäykseen kun otetaan huomioon joukkojen määrät ja aiheutetut tappiot.
Churchill lähetti tammikuun alussa Stalinille kirjeen jossa hän kiirehti Neuvostoliittoa aloittamaan talvihyökkäyksen koska jenkkipoika oli Ardenneilla helisemässä. Stalin päätti auttaa liittolaistaan ja aikaisti hyökkäystään kahdeksalla päivällä. Churchill totea muistelmissaan että "oli venäläisiltä hieno teko aikaistaa hyökkäystään epäilemättä suurin miestappioin".
Tammikuun 12. päivä alkoi puna-armeijan neljäs ja viimeinen talvihyökkäys ennennäkemättömällä voimalla. Jopa operaatio Bagration jäi tässä toiseksi. Painopistesuunnassa hyökkäsi marsalkka Konevin ensimmäinen Ukrainan rintama (armeijaryhmä) ja marsalkka Zukovin ensimmäinen Valko-Venäjän rintama. Näillä marsalkoilla oli käytettävissää 2.1 miljoonaa miestä, 4500 panssarivaunua, 2500 rynnäkkötykkiä, ja yli 75 millin tykkejä ja kranaatinheittimiä 28500. Ilmassa ylivoima oli aivan ehdoton.
Saksalaisten puolustus romahti heti ja joukot etenivät parissa viikossa Oderille. Hyökkäyksen 30. päivänä saksalaiset olivat menettäneet 295000 miestä kaatuneina ja 86000 miestä oli otettu vangeiksi. Myös puna-armeija kärsi tuntuvia tappioita. Kaatuneiden suhde vankeihin kertoo että saksalaisten vastarinta oli fanaattista, raivokasta. Itärintamalla oli ennenkin nähty kovia taisteluita mutta nyt ne siirtyivät aivan uudelle tasolle kun puna-armeija alkoi valloittamaan Saksaa. Eräs rintamaupseeri kertoi luottamuksellisesti Alexander Werthille että "paikka paikoin saksalaisten vastarinta tuo mieleen Sevastopolin (kesä 1941), nuo saksalaiset sotilaat voivat olla toisinaan aivan sankarillisia".
Tämä valtaisa hyökkäys on jäänyt länsimaisilta historijoitsijoilta huomaamatta. He keskittyvät vain Ardennien hyökkäykseen jossa muutama sata tuhatta saksalaista taisteli saman suuruisen jenkkiporukan kanssa. Taistelujen mittasuhteilla ei näille historijoitsijoilla ole mitään väliä, Ardenneilla Saksa lopullisesti lyötiin ja sillä sipuli. Jos aivan objektiivisesti asiaa tarkastelee huomaa että Ardennit oli pikkukahakka verrattuna puna-armeijan suurhyökkäykseen kun otetaan huomioon joukkojen määrät ja aiheutetut tappiot.
Vastaukset 17
Vanhimmat
länsimaisissakin yleisteoksissa. On selvää, että niitä ei paljon käsitellä vain länsirintamaan keskittyneissä tutkimuksissa.Tällaisille väitteille on tunnusomaista, että kun asianomainen ei itse ole perehtynyt asiaan., niin hän kuvittelee kaikkien olevan yhtä tietämättömiä.
Liioittelen nyt hieman, mutta vain hieman, lapsuudessani ja nuoruudessani saamaani kuvaa operaatio Barbarossasta:
Siis. Ystävällismieliset saksalaiset ja suomalaiset yrittivät tuoda länsimaisen sivistyksen ja lihapadat Venäjälle. Aikoinaan oli Ruotsi-Suomi ja silloin oli Saksa-Suomi. He olisivat siinä onnistuneetkin mutta typerä länsi soti väärää vihollista vastaan ja Normandian maihinnousulla pilasivat kaiken. Venäläisten ainoa syvä halu ja motivaatio elämiselle on aina ollut vallata Suomi ja ilman Normandian maihinnousua ei Kannaskaan olisi murtunut.
Viipurin valtaus oli ainut mihin puna-armeija pystyi ja sekin olisi jäänyt tapahtumatta ilman maihinnousua Ranskaan.
Lopulta jenkit valtasivat Berliinin ja sota päättyi.
sen lyömiseen tarvittiin Neuvostoliiton, Yhdysvaltain, Kanadan, Britannian, Ranskan, Jugoslavian ja lopulta Suomenkin kohtuullisen suuret sotilaalliset ponnistelut.
Ardenneilla Saksan strategiset reservit tuhottiin, parhaat joukot ja kalusto meni. Sen jälkeen Saksan vastarinta oli olematonta, suuri voitto liittoutuneille.
Venäläisten talvihyökkäys oli sitä samaa mitä olivat jo vuosikausia harrastaneet, silmitöntä rynnistystä. Siinä ei ollut tietoakaan sotataidoista, surkeita kenraaleja, toisin kuin esim. Patton!
Stalin oli vaatinut länsimaita Yhdysvaltoja ja Iso-Britanniaa kirjeenvaihdossaan Rooseveltin ja Churchillin kanssa avaamaan toisen rintaman Ranskassa aina Barbarossan ensi päivistä alkaen - heinäkuusta 1941.
http://www.iht.com/articles/2004/06/08/ddrussians_ed2_.php
Vasta Teheranin Konferenssissa 29. marraskuuta 1943 Franklin D. Roosevelt ja Winston S. Churchill olivat PAKOTETTUJA (!) avaamaan toisen rintaman Euroopassa mahdollismman pian – ja nimenomaan Ranskan rannikolla, ei Balkanilla ja vain Italiassa Alppien suojassa.
http://news.bbc.co.uk/onthisday/hi/dates/stories/december/1/newsid_3535000/3535949.stm
Länsiliittoutuneet pääsivät kuitenkin kömpimään kuivin jaloin Pohjanmerestä ja Belgian Arnenneilta eteenpäin vasta kun Puola ja Auschwitzin kuolemanleiri olivat vapaita ja puna-armeija lähestymässä Berliiniä.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c3/Eastern_Front_1945-01_to_1945-05.png
Ardennes'n taistelussa 16. joulukuuta 1944 – 25. tammikuuta 1945 Saksalla oli VAIN vajaat 500,000 miestä; 7 panssaridivisioonaa, 29 jalkaväkidisioonaan, ja vaivaiset 500 keskiraskasta panssarivaunua.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/d1/P41(map).jpg
meille kaikille jos länsiliittoutuneet olisivat jättäneet nämä kaksi fasistisimperialistista valtiota ( Saksa NL) selvittämään välinsä keskenään. Tulleet vasta lopussa keräämään kypsät hedelmät koriinsa. Oltaisiin vältytty monelta myöhemmältä murheelta.
Saksa oli käytännössä tuhottu jo kesällä 1944
Stalinin ns. 10 strategisessa iskussa.
Ja alkuvuodesta 1945 oli täysin selvää, että
se tulee pääsemään Berliiniin.
- Olisiko se pitänyt päästää Pariisiinkin?
jättää toimittamatta kaikki ase ja materiaalinen apu Neuvostoliittoon. Oltaisiin jätetty kaksi väkivaltaista diktatuuriin tukeutuvaa ja kaikki ihmisoikeudet hylännyttä äärimmäisyyttä taistelemaan toisensa henkihieveriin. Demokratia kuten se länsimaissa tunnetaan olisi ollut se suurin voittaja. Kuten aikaisemmin totesin oltaisiin vältytty miehekkäältä itse aiheutetulta päänsäryltä.(Burana mainos)
Saksa ja sen liittolaiset Ranska, Ruotsi, Espanja, Norja, Ukraina, Baltian maat (Ostland) Unkari, Romania, Kroatia, Tanska, Belgia, Slovakia, Hollanti, Bulgaria... olivat jo kesän 1944 lopulla Leningradin ja Moskovan porteilla, ja kohta Kaukasian öljykentilläkin...
- Eurooppa vuonna 1942:
http://bp0.blogger.com/_8OV6eKvopu8/Rad_c4DwR1I/AAAAAAAAAAs/QP0Nl7YoGzk/s1600-h/Europe 1942.png
- Eurooppa vuonna 1943:
http://bp0.blogger.com/_8OV6eKvopu8/Rad_n4DwR2I/AAAAAAAAAA0/FatG18Y03I4/s1600-h/Tammikuu 1943.gif
Siinä oli Rooseveltin ja Churchillin enää myöhäistä tulla mukaan jaolle Saksan kanssa.
ole se, että me molemmat olemme demokratian esitaistelijoita. Minä läntisen demokratian ja sinä bysanttilaisen kansantemokratian.
Olla vain 'läntisen demokratian' ja 'bysanttilaisen kansantemokratian' kannattaja.
Monikohan kansalainen sitä on päässyt vaikuttamaan tai pääsee vaikuttamaan satojen miljardien pankkihuijaukseen, finanssikriisin ratkaisuun, tai päätökseen mihin öljy- ja kaasuvaltioon seuraavaksi Irakin ja Sudanin jälkeen joukkoja lähetetään.
Itse vain kannattaisin mieluummin Irania kuin Venäjää, vaikka niillä molemmilla epäilemättä on valtavat öljy- ja varsinkin kaasuvarannot.
http://www.energytribune.com/live_images/cover_story_pie_2_dec.gif
Venäjällä kuitenkin tuotanto on selvästi laskemassa.
http://web.stratfor.com/images/cis/art/russian-natural-gas-supply_940.jpg
- En minä muuten!
Monikohan kansalainen sitä on päässyt vaikuttamaan tai pääsee vaikuttamaan satojen miljardien pankkihuijaukseen, finanssikriisin ratkaisuun, tai päätökseen mihin öljy- ja kaasuvaltioon seuraavaksi Tsetsenian jälkeen joukkoja lähetetään
”Monikohan kansalainen sitä on päässyt vaikuttamaan tai pääsee vaikuttamaan satojen miljardien pankkihuijaukseen, finanssikriisin ratkaisuun, tai päätökseen mihin öljy- ja kaasuvaltioon seuraavaksi Irakin ja Sudanin jälkeen joukkoja lähetetään.”
"Monikohan kansalainen sitä on päässyt vaikuttamaan ...päätökseen mihin öljy- ja kaasuvaltioon seuraavaksi Tsetsenian jälkeenjoukkoja lähetetään"
- Vuonna 1942 Groznyyn ja sieltä suuntana Nobelin veljesten öljylätäköt Bakussa...
http://www.waffen-ss.no/wikingkaart.jpg
http://www.geocities.com/Pentagon/Quarters/2130/personalities.htm
...vai tätä myöhäisempää...?
http://www.terrorists-suck.org/why_suck/beslan.html
Sehän kaikkein kirkkain timantti venäläisten Abhasiassa kouluttaman Samil Basajevin kruunussa.
...vai tätä myöhäisempää...?
http://www.terrorists-suck.org/why_suck/beslan.html
Puna-armeijan viimeinen talvihyökkäys joka alkoi 12. tammikuuta oli massiivisuudessaan suurempi kuin operaatio Bagration! Ardennien taistelut olivat pelkkää puuhastalua siihen verrattuna!
http://www.youtube.com/watch?v=erY9RO16YZk#t=6m38s
Vuosia olivat Neuvostoliitossa siviilejä miljoonittain murhanneet, kun puna-armeija vyöryi vastustamattomalla voimalla Saksaan oli tilinteon hetk käsillä!