Osaako joku kertoa hyviä ajatuksia, miten toimia menehtyneen, liian rakkaan, ihmisen tavaroiden kanssa. Asunnon myymisen vuoksi minun pitäisi pian tehdä jotain kaikille lähiomaiseni tavaroille, vaatteille, astioille, huonekaluille...jne. Tuntuu niin pahalle jo ajatuskin niiden poislaittamisesta, mutta itsekään en tietenkään niistä voi kuin jotakin ottaa. Kohta vuoden olen antanut tavaroiden vain olla, mut nyt täytyy niille jotain tehdä. Niin ahdistavaa kuin sekin on.
Kiitos jo etukäteen avusta!
Kiitos jo etukäteen avusta!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Otat itsellesi mitä haluat muistoksi ja sitten annat jonkun huolehtia kaikesta muusta.Niitä on paljon jotka työkseen tyhjentelee kuolinpesiä ja maksavatkin niistä.Pitää vain tehdä kirjallinen sopimus, että siivoavat kaiken pois, ettei jää mitään mitä et halua.Muuten ottavat vain paremmat päältä ja jättävät loput.
Osanottoni Sinulle, tiedän tuon kokemuksesta, miten kovaa se on.
Itse jouduin selvittelemään tässä tovi sitten sisareni tavaroita, hän menehtyi alkuvuodesta. Sisko asui useamman vuoden ulkomailla, ja hänen tullessaan Suomeen sairastamaan muutama vuosi sitten kaikki siellä maassa olleet hänen tavaransa pakattiin varastohuoneeseen, koska hän koko ajan ajatteli vielä palaavansa. Meidän piti siis setviä varasto tyhjäksi ja päättää, mitä lähetetään takaisin Suomeen ja mitä kaikelle sille muulle tehdään. Jo ennen kuin lähdimme paikan päälle, päätimme, että suurin osa tavaroista menee hyväntekeväisyyteen tai kierrätykseen. Myös siskon Suomessa olevasta omaisuudesta paljon on jaettu läheisille, vaikka kaikkia hänen tavaroitaan ei ollakaan vielä kyetty käymään läpi.
Itse ajattelisin niin, että menehtynyttä kaipaavat läheiset voivat halutessaan ottaa muutamia esineitä muistoksi itselleen, sinä mukaan lukien. Minua helpotti tavaroista luopumisen yhteydessä ajatus siitä, että poisnukkunut ei sitten kuitenkaan enää asu niissä esineissä, ja että voimme muistaa häntä muutenkin kuin säilyttämällä kaiken, mihin hän eläessään kosketti.
Ehkä joku hyväntekeväisyyskohde, joka olisi ollut menehtyneen sydäntä lähellä? Kierrätyskeskus, turvakodit (vaatteita), jokin muu? Kaikki se tavara, joka sinua muistuttaa läheisestäsi ja ehkä ahdistaakin, voi olla jollekulle kullanarvoinen ja elämää helpottava asia. Kirpputorille en ehkä lähtisi näitä viemään, kun jokainen tavara kulkee silloin käsiesi kautta useampaan kertaan, ja niille pitäisi vielä keksiä rahallinen arvo... vaikeaa. Vähiten tuskallista voisi ehkä olla se, että pakkaat (jonkun läheisen kanssa ja tukemana) tavarat kerran laatikoihin, sanot niille siinä hyvästit jos olet sen tarpeessa, ja sitten viet ne samantien pois. Vähän kuin laastarin kiskaisisi.
Voimia sinulle, toivottavasti näistä ajatuksista oli edes jotakin apua. *halaus*
niin, että ensin jokainen sai ottaa sen mitä halusi muistoksi. Paljon vietiin hyväntekeväisyyteen ja sitten todella henkilökohtaiset tai muuten rakkaallemma tärkeät/ominaiset tavarat poltimme.