Kehotuksia, Filipp. 4:1-9

Kirjeen lopussa Paavali tekee yhteenvedon ja antaa neuvoja ja rohkaisun ja kehotuksen sanoja.

Filippin kahden naispuolisen sisaren välillä on ollut erimielisyyttä (2). Heidän on tavoiteltava yksimielisyyttä.
Synsyguksen tulee osoittaa näille vaimoille avuliaisuutta.
Nämä naiset ovat olleet esimerkillisiä, taistellessaan Paavalin kanssa evankeliumin hyväksi (3).

Tässä meille hyvä esimerkki siitä, kuinka Paavali oli tarkka, ettei seurakunnassa saanut ilmetä epäsopua eikä riitaa. Jos sellaista ilmeni, niin silloin oli puututtava asiaan. Paavali toimii viisaasti hengellisellä arvovallallaan; hän ei ainoastaan ojenna riiteleviä osapuolia, vaan antaa samalla heille tunnustusta.

Naisilla oli merkittävä rooli alkukirkossa Paavalin työtovereina.
Paavali kunnioittaa heitä, mutta tekee selväksi, ettei Herra tahdo heidän toimivan seurakunnan paimenina eikä opettajina (Herran käsky: 1.Kor. 14:33-40!)


Alkuseurakunnassa kaikki tapahtui vapaaehtoisin voimin.
Uskovat todistivat vanhojen ystäviensä parissa ja vetivät heitä jumalanpalveluksiin. He auttoivat toisiaan, joidenkin antaessa kotinsa käytettäviksi kokoontumisiin.
Myös rukoiltiin yhdessä.
”Taisteleminen yhdessä” (3) merkitsee ennen kaikkea rukoilemista (6).
--
Vielä kerran Paavali kehoittaa iloitsemaan(4) kaikissa elämän tilanteissa. Ilo Herrassa ja Jumalan rauha (7), jota tämä maailma ei voi antaa, on kaikkea ymmärrystä ylempi.
Meilläkin on syytä iloon; Jeesus on kuollut puollestamme, Hän on kanssamme joka päivä ja tulee kerran takaisin. Paavali korostaa ”Hän on lähellä” (5).
Toki meillä on huolia, mutta ne saamme rukouksissamme tuoda Herran eteen (6) kiitoksen kanssa.

Olemme maailmassa alttiita monille vaikutteille, jotka ovat täysin vastakohtia elämälle Kristuksen yhteydessä.
Meidän tulee varjella sydämemme ja itsemme niin, ettei maailma meitä saastuta (Jaak. 1:27). Paavali luettelee asioita, mitä meidän tulee ajatella;
”... mikä on totta, mikä kunnioitettavaa, mikä oikeaa, mikä puhdasta, mikä rakastettavaa, mikä hyvältä kuuluvaa, jos on jokin avu ja jos on jotakin kiitettävää, sitä ajatelkaa” (8).

Virsi 148
--
1.
Herää, Herran seurakunta
lähellä ja kaukana!
Huuto "Katso, ylkä saapuu!"
kohta on jo kaikuva.
Herää taistoon, vaivannäköön,
rakkauteen, elämään.
Rohkeuden suo hän sulle,
ostetulle verellään.

2.
Herää ylistämään Herraa!
Armon sade lankeaa.
Hengen lahja virran lailla
janoavat virvoittaa.
Maasta maahan Herran sana
niin kuin liekki etenee,
sytyttäen, lämmittäen
sydämiä valaisee.

3.
Herää, katso Herran töitä!
Syntiset hän armahtaa.
Lapsilleen hän runsaan pöydän
taivaan lahjoin valmistaa.
Kiitos Herran! Herra elää
ihmetöitään jatkaen.
Puhkea siis ylistykseen,
Herran kansa, riemuiten.

4.
Herää! Anna elämäsi
Herran käyttöön kokonaan.
Vapahtajan kunniaksi
silloin riennät toimimaan.
Rohkeasti nosta pääsi,
hoida tulta lampussa.
Herää, Herran seurakunta,
Kuningas on tulossa!