Kun se joskus aukeaa niin mistähän tunnistaa oikeaksi sivuksi?
Jos antaa väärällä sivulla salasanat ja juoksevan numerotunnusluvun, niin rosvo voi mennä samaan aikaan toisella koneella sisään ja tyhjentää salasanalla tilit. Nyt kun ei enää kysy maksua hyväksyttäessä uudelleen turvalukua, vaan maksu hyväksytään salasanalla.
Jos antaa väärällä sivulla salasanat ja juoksevan numerotunnusluvun, niin rosvo voi mennä samaan aikaan toisella koneella sisään ja tyhjentää salasanalla tilit. Nyt kun ei enää kysy maksua hyväksyttäessä uudelleen turvalukua, vaan maksu hyväksytään salasanalla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lukon kuva, joka kertoo yhteyden olevan salattu. Klikkaaa tätä ja tarkista mille www-sivulle varmenne on myönnetty.
Kun laitat käyttäjätunnuksen ja salasanan, pankki toivottaaa tervetulleeksi OMALLA NIMELLÄSI.
Seuraavaksi kysytään KERTAKÄYTTÖISTÄ avainlukua turvakortilta SATUNNAISESSA järjestyksessä. Palvelussa näkyy NIMESI alapuolella turvakortin SARJANUMERO, jolta avainlukua tiedustellaan.
Miten joku huijaussivusto voisi saada kyseiset tiedot sinusta selville?
"Miten joku huijaussivusto voisi saada kyseiset tiedot sinusta selville?"
Oletpa naiivi. Homma toimii esimerkiksi näin.
1) Joku kaappaa pankin DNS-domainin ja reitittää liikenteen valepalvelimelle.
2) Avaat pankin verkkosivun, mutta saatkin ruudullesi valepalvelun sivun.
3) Syötät sisään käyttäjätunnuksesi ja salasanan. Valepalvelimella ei tietysti ole aavistustakaan siitä, ovatko tiedot oikein vai väärin tai kenelle ne kuuluvat, mutta taustalla valepalvelin aukaiseekin yhteyden oikeaan verkkopalveluun, syöttää sisään antamasi tiedot ja katsoo, mitä oikea palvelu antaa vastaukseksi.
4) Kun oikeasta palvelusta tulee tieto "Matti Meikäläinen" ja turvaluku 1234, valepalvelu toivottaa sinut tervetulleeksi ja kysyy turvalukua.
5) Syötettyäsi turvaluvun yhteys mystisesti "katkeaa". Tällöin valepalvelu siirtää kaikki rahasi Nigeriaan pikasiirtona ja sen jälkeen lukitsee verkkopankkitunnuksesi.
Ainakin noin se voisi mennä.
Phishing eli tietojen kalastuksestahan olisi silloin kysymys jos lukon kuva selaimen oikeassa alakulmassa ei näyttäisi pankkiiin kirjautumisvaiheessa olevan lukossa (näyttää siis munalukolta joka on kiinni/ lukossa).
Mutta.. mutta...
Muistan tänä Talvena oli jokin toinen ulkomainen verkkopankkipalvelu, jonka kanssa piti ollta tarkkana. Mozilla Firefox selaimeen, omaan s-postiin oli tullut viesti, joka oli melkein samasta s-posti osoitteesta kuin kys. verkkopankki palvelu. Viesti sisälsi linkin, jota erehtyessä avata aukesi aivan samannäköinen sisäänkijautumissivu. Selain (tietääkseni) osasi keltaisella maalata kys. sivun osoitekentän ja jossain luki (een muista missä kohtaa selaimen vieritettävää sivua vaiko s-postipalveluni kehyksessä/frame), että kyseessä voisi olla ns. Phishing/tietojen kalasteluyritys.
Joten jäipä tietenkin syöttämättä käyttäjätunnusta taikka salasanaa sille väärennetylle sivustolle!
Esim. Turvallisuus Nyt julkaisussa oli juuri selitetty miten nuo huijaukset toimii. Käytännössä tavallisella käyttäjällä ei ole edes teoreettista mahdollisuutta tajuta että häntä huijattiin.
Vain paantuneelle pro uuserille saattaa pienet erot paljastaa että kyse on huijauksesta.
Vaikka sitä itsekkin uskoo tuohon pro kategoriaan kuuluvansa, niin ihan hyvin kiireessä voi mennä halpaan. Kun jää olennaiset tarkistukset tekemättä tai on muuten vaan vähän harhautunut ettei keskity täysillä asiaan.
Mutta palveluhan toimii julkisen ja salatun avaimen periaatteella.
Valepalvelu ei voi toteuttaa mitään toimintoja verkkopankissa, koska sillä ei ole sitä salattua avainta käytössään joka on tallennettu oikean käyttäjän koneessaan olevaan lukittuun tiedostoon.
(En jaksanut käyttää asioista niiden oikeita termejä laiskuuttani.) :)
http://suomi.sampopankki.fi/20082703
"ei tää minua koske" ja rahat katos tililtä