Viimeinen katse

kyynelsilmäinen

Tiedän, ettet enää kauan ole luonani. olet pahasti sairas ja vaikka yritän sinua auttaa, aika valuu käsistä kuin hiekka. miten jatkan elämää sitten kun et ole vierelläni. miten minun pitäisi edes yrittää jaksaa? rakastan rakastan sinua vaan...olet ollut kymmenen vuotta minun suojelusenkelini, paras ystäväni. en jaksa ilman sinua. syy elää, se sinä olet ollut. joku voisi ajatella, miten "pelkkä koira" voi olla niin tärkeä. mutta minä rakastan Seriä kuin omaa lasta, kuin siskojani, kuin vanhempiani, kuin mitä tahansa kullan kallista asiaa.

8

1909

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • RTG
    • Ainis

      Tiedän miten pahalta tuntuu menettää rakas lemmikki,olen itse ollut vastaavassa tilanteessa. Surusta pääsee kuitenkin yli muistelemalla niitä hyviä yhteisiä aikoja. Niitä aikoja ei voi enää uudelleen elää, mutta kukaan ei niitä sinulta voi poiskaan ottaa. Muistot ovat parasta mitä sinulla on...
      Tsemppiä!

    • yks

      Kuolema on koirallekin onnen, rauhan ja levon paikka.

    • -krista-

      hei!

      minulla kuoli koirani 29.7... suren sitä kovasti.. koirani kärsi viime hetkillä mm. kärpäsentoukista ala päässä ja varmaan levinneestä syövästä joka jo kerran n.2 vuotta sitten leikattiin, mutta nähtävästi levisi.
      Koirani palveli meitä viimeiseen asti, ehti 6.6. täyttää 9v... Se paimensi viimeiseen asti meidän perhettä, antoi meille kaikkensa vielä viimeisilläkin voimillaan..
      lähdimme reissuun aamulla, menin koirani luokse ja sanoin että "jaxa vielä kome yötä niin siitten tulemme, jookos? jaksathan?" ja "minä rakastan sinua, aina" sanoin koiralleni että "iske silmää" se iski, väsynein silmin, minä iskin takaisin" sanoin vielä uudestaan ja se iski.. koirani katse, se oli niin sydäntä raapivaa.. koskin kädellänikoirani tassua ja sanoin että olet todella hieno koira.. annoin kädelläni kuonolle pusun ja sanoin vielä että rakastan sitä.
      Minulla oli kokoajan tunne ettei minun pitäisi lähteä.. että minun pitäisi jäädä.. mutta lähdin silti..
      Illalla soitti veljeni ja sanoi että koirani on kuollut..
      Koirani oli mennyt hienoon paikkaan rannalle, veden lähelle nukkumaan ikuiseen uneen..

      Minulla on vieläkin niin suuri suru ja tuska kun ajattelen koiraani, tekisin mitä vain että saisin sen takaisin, minulla on niin suuri ikävä rakasta koiraani.. muistan niin viimeisen katseen ja kaikki... se oli minullekuin sisko, elämän kumppani, se joku mihin voi aina luottaa ja halata kun maailma potkii ja kun mieli on pilvissä..

      tuska on kova, joka ei hellitä koskaan muutakuin ajan kanssa..
      ei mene hetkeäkään, enkö ajattelisi koiraani, se oli minulle kaikkeni..

      kaikki eläintä surevat kohtalo toverit laittakaa maili osoitteenne palstalle, niin otan yheyttä!..

      • suru...

        Otan osaa...!
        Minun rakas spanielini, laskettiin ikuiseen rauhaan 13.5.2003 lukuisten sairauksien takia...
        Vaikka hän oli todella sairas, pienillä vähäisillä voimillaan aina häntää heilutti...
        Viimeisenä päivänä, otin kaulurin pois hänen kaulasta, ettei siitä enää tarvinut kärsiä... istuin koko aamun vieressä muovipussi kädessä, jos hänelle tulisi taas huono olo...
        Jo edellisenä iltana katsoin kuinka isäni kaivoi haudan valmiiksi kauniille paikalle omalle pihallemme... tuntui niin pahalta...
        Koitti viimeinen aamu... kukaan ei voi uskoa kuinka kamalaa oli halata rakasta koiraani, tietäen sen olevan viimeinen kerta! Katsoa kuinka isäni otti talutushihnan, itkien käveli luokseni, ja vei rakkaani luotani... kantoi hänet autoon, ja ajoi pois... myöhemmin hän palasi... nosti autosta koirani peiton, jonka sisällä hän oli...
        laski hänet hautaansa... vein sinne vielä kultani lempilelun, pienen vaaleanpunaisen pupun...
        en voinut jäädä... juoksin sisälle...

        Vielä nytkään, en voi itkemättä olla...
        Muutama päivä sitten, menin kukkakauppaan ostamaan haudalle uudet kukat, päästyäni ulos kaupasta, ajoin auton hiljaiselle parkkipaikalle, ja istuin sielä pitkään, itkemässä...
        Hän oli paras ystäväni, rakkaani, kaikkea mitä kuvitella voi!!! Seitsemän vuotta, aina iloinen yms... Ja nyt hän on ikuisesti poissa!!! =(

        [email protected]


      • surullinen myös

        Minun erittäin läheinen kissaystäväni poistui luotani 16.9. eli runsaat kaksi viikkoa sitten. En ole koskaan ollut näin surullinen. Olo on ontto ja tyhjä, ja elämänhalu todella vähissä. Että on ikävä!

        Minua loukkasi tänään, kun sain eräältä ystävältäni sähköpostia. Olimme siirtäneet tapaamistamme kissaystäväni kuoleman vuoksi, sillä tapaamisen piti olla seuraavana päivänä kissan kuolemasta. Hän kirjoitti, että katsotaan kohta, millon näemme, ja että suruaikakin on jo ohi.

        Siis miten niin ohi? Juuri toissailtana itkin taas täysin lohduttomana. Eihän surusta näin nopeasti eroon pääse. Kirjoitinkin takaisin, että noh, katsotaan vain tapaamisajankohtaa, mutta että ei tällaisesta surusta niin nopeasti eroon pääse. Kirjoitin myös, että kun siamilainen kaksonen (olimme aina yhdessä kissani kanssa) menettää toisen puoliskonsa, ei sitä tyhjyyttä ihan heti korvata millään.

        Koittakaamme kaikki jaksaa surujemme kanssa!


    • -krista-

      eli tiedän tasan tarkkaan miltä sinusta tuntuu, mikä tuska sisälläsi on, muistot tekee kipeää, mutta kyllä se tästä ajan kanssa..:)!

      • Surunen

        Minä uskoin että selviäisit... Että eläinlääkäri löytäisi vain jonkin sijoiltaanmenon, venähdyksen, jotain parannettavissa olevaa... Mutta ei rakkaani aika tuli, liian pian, vain kuusi vuotta saimme olla ystäviä täällä maan päällä. Tiedän, että tapaamme taivaassa, mutta on niin hirveä ikävä! Ensimmäinen kunnon kissaystäväni, pääsit tuskistasi, ja ainoat sinuun liittyvät tuskat asustavat enää sydämessäni, ihanan ystävän hyvät muistot vierellään. Olit niin rakas...

        Rakaudella Leevi-kissaa muistaen

        Rakkaan ystävän menetys on hirveää...


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa

      Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h
      Maailman menoa
      5
      2752
    2. Jos vedetään mutkat suoraksi?

      Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar
      Sinkut
      106
      2581
    3. Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan

      Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv
      Maailman menoa
      18
      2297
    4. Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia

      Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.
      Maailman menoa
      46
      1875
    5. Anteeksipyyntöni

      Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska
      Järki ja tunteet
      14
      1453
    6. Miten must tuntuu

      et sä ajattelet mua just nyt
      Ikävä
      32
      1453
    7. Kun et vain tajua että

      sua lähestytään feikkiprofiililla :D Hanki aivot :D m-n
      Ikävä
      177
      1163
    8. Sydämeni valtiaalle

      En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden
      Ikävä
      101
      1144
    9. Persu ajoi autoa

      Ajoi lapsen yli https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/597a7468-3d1d-455e-bed2-21c1efc31ac1
      Perussuomalaiset
      20
      1063
    10. Oletko tyytyväinen

      Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?
      Ikävä
      81
      948
    Aihe