Pastori Markku Koiviston päätös erota kansankirkosta ja perustaa johtamansa Nokia-mission yhteyteen oma kirkko tuli yllättäen, mutta ymmärrän itse hyvin Koiviston päätöksen. Nyt hänen ei tarvitse välittää kansankirkon piispojen päätöksistä vähääkään vaan voi keskittyä rauhassa oman kirkkonsa toiminnan kehittämiseen.
Itse vierastan jossain määrin Markku Koiviston edustamaa karismaattista kristillisyyttä, mutta hyväksyn toki karismaatikotkin kristittyinä veljinä. Itse kuulun Luther-säätiön alaiseen jumalanpalvelusyhteisöön, ja olen sitä mieltä, että Luther-säätiönkin pitäisi erota kansankirkosta ja perustaa oma kirkkonsa.
Luther-säätiön piirissä toimivista pastoreista ja maallikoista suurin osa lienee sitä mieltä, että kansankirkossa on pysyttävä niin kauan kuin mahdollista. Itse näkisin asian kuitenkin niin, ettei kansankirkkoon voida kuulua aivan millä hinnalla hyvänsä. Luther-säätiön asema kansankirkon sisällä käy päivä päivältä ahtaammaksi, ja halutessaan kansankirkon piispat voisivat tehdä koska tahansa sellaisen päätöksen, joka halvaannuttaisi välittömästi Luther-säätiön toiminnan kokonaan. Luther-säätiön johtomiehet Juhana Pohjola ja Sakari Korpinen ovat joskus sanoneet, ettei piispoilla ole valtaa Luther-säätiöön, mutta tämä ajatus on mielestäni täysin naivi niin kauan kun Luther-säätiö on osa kansankirkkoa ja herrat Pohjola ja Korpinen kansankirkon pappeja.
On tietysti totta, ettei kansankirkon piispoilla ole valtaa Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisöissä työskenteleviin Ruotsissa vihittyihin pastoreihin, mutta koska Luther-säätiö ei ole virallinen kirkkokunta, ovat piispat jo kieltäneet Ruotsissa vihittyjen pastoreiden olevan ns. " oikeita pappeja ", ja myös Ruotsissa vihittyjen pastoreiden suorittamat kasteet on kyseenalaistettu. Jos Luther-säätiöstä kuitenkin muodostettaisiin oma kirkko, saisivat Ruotsissakin vihityt pastorit virallisen aseman ja oikeuden suorittaa kasteita ja vihkiä avioliittoon.
Mielestäni Luther-säätiöllä ei pitemmän päälle olekaan muuta vaihtoehtoa kuin erota kansankirkosta omaksi kirkokseen, ja nyt mielestäni olisi sopiva hetki lähteä. Lähdön viivyttely vain mutkistaisi asioita. Jos Luther-säätiö jää roikkumaan liian pitkäksi aikaa kansankirkkoon, voi koko Luther-säätiön toiminta kuivua. Kansankirkkoon jäämisellä voi myös olla sellainen vaikutus, että Luther-säätiön pastorit ja jumalanpalvelusyhteisöjen jäsenet antavat lopulta periksi jatkuvan painostuksen alla ja mukautuvat kansankirkon vaatimiin tapoihin ja käytäntöihin.
Jos Luther-säätiöstä tulisi oma kirkkonsa, on mahdollista, että osa jumalanpalvelusyhteisöjen jäsenistä jättäytyisi toiminnasta pois. Tämä riski on kuitenkin mielestäni otettava. Voisihan Luther-säätiö kirkkonakin edelleen pitää avoimet ovet niin että kaikki halukkaat saisivat tulla jumalanpalveluksiin ja mahdollisuuksien mukaan myös osallistua ehtoolliselle.
Onko Luther-säätiön ero kansankirkosta siis lopulta väistämätön? Mielestäni on. Henkisellä tasolla ero on jo tapahtunutkin, ja muodollinenkin ero tulee tapahtumaan ellei kansankirkko sitten salli, että sen sisälle saisivat eri tavalla ajattelevat kristityt perustaa omia seurakuntiaan. En usko tämän toteutuvan, joten Luther-säätiön muodostaminen omaksi kirkokseen on tulevaisuudessa välttämätöntä mikäli toimintaa halutaan jatkaa nykyisessä laajuudessa ja mahdollisesti laajentaakin. Toivoisin kuitenkin, että jos ja kun Luther-säätiöstä tulee oma kirkkonsa, että se säilyttäisi seurakuntakäsityksensä avarampana kuin nykyisin maassamme olemassa olevat luterilaiset vapaakirkot.
Itse vierastan jossain määrin Markku Koiviston edustamaa karismaattista kristillisyyttä, mutta hyväksyn toki karismaatikotkin kristittyinä veljinä. Itse kuulun Luther-säätiön alaiseen jumalanpalvelusyhteisöön, ja olen sitä mieltä, että Luther-säätiönkin pitäisi erota kansankirkosta ja perustaa oma kirkkonsa.
Luther-säätiön piirissä toimivista pastoreista ja maallikoista suurin osa lienee sitä mieltä, että kansankirkossa on pysyttävä niin kauan kuin mahdollista. Itse näkisin asian kuitenkin niin, ettei kansankirkkoon voida kuulua aivan millä hinnalla hyvänsä. Luther-säätiön asema kansankirkon sisällä käy päivä päivältä ahtaammaksi, ja halutessaan kansankirkon piispat voisivat tehdä koska tahansa sellaisen päätöksen, joka halvaannuttaisi välittömästi Luther-säätiön toiminnan kokonaan. Luther-säätiön johtomiehet Juhana Pohjola ja Sakari Korpinen ovat joskus sanoneet, ettei piispoilla ole valtaa Luther-säätiöön, mutta tämä ajatus on mielestäni täysin naivi niin kauan kun Luther-säätiö on osa kansankirkkoa ja herrat Pohjola ja Korpinen kansankirkon pappeja.
On tietysti totta, ettei kansankirkon piispoilla ole valtaa Luther-säätiön jumalanpalvelusyhteisöissä työskenteleviin Ruotsissa vihittyihin pastoreihin, mutta koska Luther-säätiö ei ole virallinen kirkkokunta, ovat piispat jo kieltäneet Ruotsissa vihittyjen pastoreiden olevan ns. " oikeita pappeja ", ja myös Ruotsissa vihittyjen pastoreiden suorittamat kasteet on kyseenalaistettu. Jos Luther-säätiöstä kuitenkin muodostettaisiin oma kirkko, saisivat Ruotsissakin vihityt pastorit virallisen aseman ja oikeuden suorittaa kasteita ja vihkiä avioliittoon.
Mielestäni Luther-säätiöllä ei pitemmän päälle olekaan muuta vaihtoehtoa kuin erota kansankirkosta omaksi kirkokseen, ja nyt mielestäni olisi sopiva hetki lähteä. Lähdön viivyttely vain mutkistaisi asioita. Jos Luther-säätiö jää roikkumaan liian pitkäksi aikaa kansankirkkoon, voi koko Luther-säätiön toiminta kuivua. Kansankirkkoon jäämisellä voi myös olla sellainen vaikutus, että Luther-säätiön pastorit ja jumalanpalvelusyhteisöjen jäsenet antavat lopulta periksi jatkuvan painostuksen alla ja mukautuvat kansankirkon vaatimiin tapoihin ja käytäntöihin.
Jos Luther-säätiöstä tulisi oma kirkkonsa, on mahdollista, että osa jumalanpalvelusyhteisöjen jäsenistä jättäytyisi toiminnasta pois. Tämä riski on kuitenkin mielestäni otettava. Voisihan Luther-säätiö kirkkonakin edelleen pitää avoimet ovet niin että kaikki halukkaat saisivat tulla jumalanpalveluksiin ja mahdollisuuksien mukaan myös osallistua ehtoolliselle.
Onko Luther-säätiön ero kansankirkosta siis lopulta väistämätön? Mielestäni on. Henkisellä tasolla ero on jo tapahtunutkin, ja muodollinenkin ero tulee tapahtumaan ellei kansankirkko sitten salli, että sen sisälle saisivat eri tavalla ajattelevat kristityt perustaa omia seurakuntiaan. En usko tämän toteutuvan, joten Luther-säätiön muodostaminen omaksi kirkokseen on tulevaisuudessa välttämätöntä mikäli toimintaa halutaan jatkaa nykyisessä laajuudessa ja mahdollisesti laajentaakin. Toivoisin kuitenkin, että jos ja kun Luther-säätiöstä tulee oma kirkkonsa, että se säilyttäisi seurakuntakäsityksensä avarampana kuin nykyisin maassamme olemassa olevat luterilaiset vapaakirkot.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Tietenkään piispoilla ei ole sanomista L-Säätiön asioihin. Ei kirkko määrää muidenkiaan herätysliikkeiden julistusta ja toimintaa.
"luterilaisilla vapaakirkoilla"? Ja vielä monikossa? Voisitko täsmentää; - kiitos.
Itse kuulun STLK:hon www.luterilainen.com
Meidän lisäksemme on myös Luterilainen ristin seurakunta www.luterilainenristinseurakunta.tk ja Luterilainen tunnustuskirkko, joka ei tosin virkaopiltaan ole puhdasoppinen. He kannattavat WELS:siläistä virkaoppia.
avulla löytyivät nämä:
- Suomen vapaa evankelisluterilainen seurakuntaliitto
- Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko
- Luterilainen Sanan Yhdyskunta
(Väestörekisterikeskuksen luettelo rekisteröidyistä uskonnollisista yhdyskunnista, tilanne vuoden 2006 lopulla).
Muistin syövereissä piilee ajatus, että tässä eivät olisi kaikki Suomen luterilaiset vapaakirkot. Fiksummat kertokoot lisää!
Kuin tämä Evankeilis luterilainen kirkko? Suojaako valtio niiden asemaa erityislaikien ja - oikeuksien avulla; - eli onko nimellä Luhter erityisoikeus sponsoroituun asemaan, vai jäävätkö nämä muutkin ryhmät, vain omien rahojensa ja aktiivisuutensa varaan toiminnassaan? Aurinko paistaa ainakin kaikkille, - mutta onko "onni vain yksillä"?
vain yksillä! Tai jos tarkkoja ollaan kahdella: Suomen ev.lut. kirkolla ja Suomen ortodoksisella kirkolla. Muut ovat rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia. Kun en ole lakimies niin en ulkomuistista kehtaa yrittää pitää luentoa tästä aiheesta mutta sen jo tiesimmekin, että nämä yhdyskunnat elävät jäsentensä aktiivisuuden (eikä esim. kirkollisveron) varassa.
tosiaan mainita svelssin. jos sinua kiinnostaa vapaat kirkot, niin suosittelen stlk:ta tai lrs:ssää, koska vain ne ovat opissa täysin puhtaita
Kun Hän vielä korjaa pois vireellisen historiallisen jäänteen opetuksestaan: raamatun mukaiselle "päivitetylle" tasolle. - Eli poistaa opetuksestaa epäraamatullisen lapsikasteen ja ryhtyy opettamaan oikein: vain uskovien kastetta, - kutsuttujen pelastukseksi ulos syntisestä maailmasta.
eroisi kansankirkosta. Silloin olisi viimeinkin uskovilla seurakunta minne mennä, nykyään kun ei ole, tilassa kun kansankirkko on.
Luther säätiön mukana lähtis puolet kansankirkon väestä, sillä me tavalliset seurakuntalaiset emme hyväksy kirkon nykyisiä irvokkaita asenteita monia asioita kohtaan, vaikka emme varsinaisia Luther-säätiöläisiä olekkaan!!
Luther-säätiöhän on piskuinen porukka, jolla on toimintaa vain muutamalla paikkakunnalla Suomessa. Eihän sellaisesta ole seurakunnaksi, mihin voi mennä. Tai ehkä paremminkin - sinne pitää nimenomaan mennä eli matkustaa - mutta kyllä valtaosa aktiiveista haluaa, että seurakunta on ihmisten keskuudessa, eikä pitkän automatkan päässä.
Luther-säätiön mahdollisuudet levitä ja perustaa uusia seurakuntia pelkän naispappeuden vastustuksen ja ehtoolliselle pääsyn karsinoinnin varassa ovat pienet.
Ensinnäkin naispappeuteen kielteisesti suhtautuvien valtaosa asuu alueilla, joissa ei ole koko ongelmaakaan, koska naispappeja on hyvin harvassa, jos ollenkaan. Miksi he perustaisivat uuden seurakunnan, jos sellainen ei tuo mitään uutta?
Toiseksi, vaikka seurakunnassa olisikin naispappi, hänen ei tarvitse olla kielteisestikään suhtatuville ongelma. Riittää, kun boikotoi tämän naispapin jumalanpalveluksia ja toimituksia.
Kolmanneksi, naispappeuteen kielteisesti suhtautuvistakin vain osalle on kysymys suuren mittaluokan ongelmasta. Konservatiiveina heille on tärkeintä kuulua isien kirkkoon. Jos tekee mieli synkistellä, sen voi tehdä yhtä hyvin "omien parissa", vaikkapa herätysliikkeen seuroissa.
Luther-säätiö on toistaiseksi pieni ryhmä, mutta uskon toiminnan laajentuvan. Jumalanpalvelusyhteisöjä perustetaan, jos Luoja suo, yhä useammalle paikkakunnalle.
Korostettakoon, ettei Luther-säätiö ole yksinomaan naispappeutta vastustava liike, vaikka media onkin siitä onnistuneesti sellaisen kuvan luonut. Ylipäätään Luther-säätiön ei tarvitse vastustaa mitään. Se vain puolustaa perinteistä luterilaista kristinuskoa. Naispappeus ei ole Luther-säätiölle ongelma, koska Luther-säätiössä ei ole naispappeja.
On totta, että maassamme on vielä seutuja, joissa ei seurakunnissa ole juuri naispappeja. Hyvä niin, mutta tilanne tulee pakosta muuttumaan. Silloin Luther-säätiö voi levitä noillekin alueille.
Olet nimimerkki " Paaviton " valitettavan oikeassa siinä, että valtaosa konservatiivisista kristityistä haluaa kuulua " isien kirkkoon ". Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Koska kansankirkko on valinnut selkeästi liberaalin linjan, olisi hyvä jos nimenomaan konservatiiviset kristityt lähtisivät kirkosta. Nuoremman polven konservatiiveista monet ovatkin jo eronneet kirkosta. Luther-säätiönkin jumalanpalvelusyhteisöissä on jo kirkosta eronneita jäseniä.
Itse olen vielä toistaiseksi kansankirkon jäsen, mutta tulen eroamaan siinä vaiheessa jos ja kun Luther-säätiöstä tulee oma kirkkonsa. Mahdollisesti eroan jo aikaisemmin, jos kansankirkon nykyinen alennustila syvenee niin kuin uskon.
Olen päättänyt, että homoliittojen siunaaminen on omalta kohdaltani viimeinen pisara. Eroan kirkosta viimeistään sillä päivämäärällä jos ja kun homoliittojen siunauskaava astuu voimaan. Jos Luther-säätiö eroaa ennen sitä omaksi kirkokseen, eroan kansankirkosta, vaikkei homoliittojen siunaamiskaavaa olisikaan vielä kansankirkossa virallisesti hyväksytty.
Mitä Markku Koiviston perustamaan kirkkoon tulee, niin uskon sillekin olevan tilaa maamme hengellisessä kentässä. Markku Koiviston kirkko ei tule olemaan ainakaan Luther-säätiölle uhka, koska Koivisto kalastelee kuitenkin niin eri vesillä kuin Luther-säätiö. Sen sijaan Koiviston kirkko on kyllä uhka kansankirkolle ja sen piispoille.
Koivisto on vain kiinnostunut taloudellisista asioista. Vielä varmaan herkkäuskoisilta huijattavilta riittää rahaa Koivistollekin.
Mihin perustat väitteesi?