Ajatusviivan käyttö

Olen aina mielelläni käyttänyt ajatusviivaa, että tekstiäni lukeva tajuaisi, että nyt pidän pienen hengähdystauon.

Asun ulkomailla, enkä tiedä käytetäänkö ajatusviivaa enää nykysuomessa. Internetin ja kännykän aikakaudella kenelläkään kai ei ole enää aikaa pysähtyä, sillä aikaa kun minä "ajattelen".
10772
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 10

Vanhimmat

etteikö olisi nykynuorilla _aikaa_ ajatusviivaan, vaan siitä, ettei heillä ole _ajatusta_...

Ja viivakin tarkoittaa heille jotain vallan muuta...

Muuten, ensimmäisen "ettäsi" paikalla käyttäisin "jotta".

Äänestä

Luen itseni vielä suomen kielen käyttäjiin nyky-Suomessa – niin ikäloppu kuin olenkin! Minulla ei ole tullut mieleenkään luopua ajatusviivan käytöstä.

Moni muukin ajatusviivaa näkyy yhä käyttävän – tai väärinkäyttävän, ainakin mitä typografiaan tulee.

Yhdysmerkki (-) ei kelpaa sitä pidemmän ajatusviivan (–) korvikkeeksi kuin hätätapauksessa. Entisajan kirjoituskoneistahan ajatusviiva puuttui, jolloin sen tilalla oli käytettävä yhdysmerkkiä (tai ladottavaksi menevissä teksteissä kahta yhdysmerkkiä peräkkäin, jolloin latoja tiesi korvata ne yhdellä ajatusviivalla).

Amerikkalaisille ei edes tuo meidän ”puolipitkä” ajatusviivamme kelpaa, vaan heidän pitää saada käyttää vielä sitäkin pidempää versiota (—). He eivät myöskään jätä ajatusviivan molemmin puolin välilyönnin verran tilaa kuten me, vaan heidän ajatusviivansa on ”kiinni” viereisissä sanoissa.

Näin – meillä.
Näin—heillä.

Tämän keskustelupaikan tekstilaatikot ja niissä käytetyt fontit eivät oikein tue erimittaisia ajatusviivoja, vaan ne saattavat näyttää (ehkä myös selaimesta ja sen versiosta riippuen) samanpituisilta. Kunnon kirjoitusohjelmia käytettäessä erot näkyvät. Yhdysmerkki löytyy suoraan näppäimistöltä. Meidän ajatusviivamme kirjoittaminen onnistuu Windows-ohjelmissa esim. Alt-koodilla 0150 ja se pidempi ”amerikkalaisversio” puolestaan Alt-koodilla 0151. Alt-koodien käyttöhän kai on jokaiselle jokapäiväisen tuttua juttua?

Äänestä
  • Täyttä asiaa, Toki toki!

    Tähän voisi vielä jatkaa, että amerikkalaiset näkyvät suosivan meikäläistä (puolipitkää) ajatusviivaa silloin, kun tavuviiva kirjoitetaan sanan alkuun. Tämähän on suomessa tarpeen silloin, kun halutaan välttää yhdyssanan alkuosan toistaminen (esim. "tavujako ja -viiva"). Englanninkielisessä tekstissä en tällaista kirjoitustapaa muista koskaan nähneeni, mutta jostain syystä tekstinkäsittelyohjelmiin on oletusarvoksi asetettu, että sanan alkuun kirjoitettu tavuviiva vaihtuu automaattisesti puolipitkäksi ajatusviivaksi. Tämä oletusarvo on helposti poistettavissa, mutta harva näkyy vaivautuneen - vai onko kyse tietämättömyydestä?

    Äänestä

  • Hakro kirjoitti:

    Täyttä asiaa, Toki toki!

    Tähän voisi vielä jatkaa, että amerikkalaiset näkyvät suosivan meikäläistä (puolipitkää) ajatusviivaa silloin, kun tavuviiva kirjoitetaan sanan alkuun. Tämähän on suomessa tarpeen silloin, kun halutaan välttää yhdyssanan alkuosan toistaminen (esim. "tavujako ja -viiva"). Englanninkielisessä tekstissä en tällaista kirjoitustapaa muista koskaan nähneeni, mutta jostain syystä tekstinkäsittelyohjelmiin on oletusarvoksi asetettu, että sanan alkuun kirjoitettu tavuviiva vaihtuu automaattisesti puolipitkäksi ajatusviivaksi. Tämä oletusarvo on helposti poistettavissa, mutta harva näkyy vaivautuneen - vai onko kyse tietämättömyydestä?

    Sananalkuisen yhdysmerkin muuttuminen ajatusviivaksi Microsoft Wordissa (ja muissa Microsoft Office -ohjelmiaa) johtunee sellaisesta ajattelusta, että välilyönnin jälkeinen "-" on todennäköisesti tarkoitettu _miinusmerkiksi_.

    Ajattelussa on paljon vikaa, mm. se, että miinusmerkki on eri merkki kuin ajatusviiva, vaikka ajatusviiva onkin parempi miinusmerkin korvike kuin ajatusviiva.

    Äänestä

Tekstari-suomessa ajatusviiva taitaa olla harvinaisuus. Tuli mieleen että onko Ikellä ollut aikaa vedellä "ajatusviivoja" viestejä näpytellessään. Ensi viikolla se nähdään :-)

Äänestä
  • http://www.youtube.com/watch?v=cPsxeH6rWic

    »BASILIO

    No? Uditemi e tacete.
    La calunnia e' un venticello,
    un'auretta assai gentile
    che insensibile, sottile,
    leggermente, dolcemente
    incomincia a sussurrar.
    Piano piano, terra terra,
    sottovoce, sibilando,
    va scorrendo, va ronzando;
    nelle orecchie della gente
    s'introduce destramente
    e le teste ed i cervelli
    fa stordire e fa gonfiar.
    Dalla bocca fuori uscendo
    lo schiamazzo va crescendo
    prende forza a poco a poco,
    vola gia' di loco in loco;
    sembra il tuono, la tempesta
    che nel sen della foresta
    va fischiando, brontolando
    e ti fa d'orror gelar.
    Alla fin trabocca e scoppia,
    si propaga, si raddoppia
    e produce un'esplosione
    come un colpo di cannone,
    un tremuoto, un temporale,
    un tumulto generale,
    che fa l'aria rimbombar.
    E il meschino calunniato,
    avvilito, calpestato,
    sotto il pubblico flagello
    per gran sorte ha crepar.
    Ah! che ne dite?»

    Äänestä

  • presidentillä.

    Äänestä

Ajatusviivaa käytetään suomessa kuten ennenkin, eli enimmäkseen väärin. Jotkut luulevat, että se on erityisen hieno merkki, vaikka se osoittaa ajatuksen katkeavan. Joskus tämä on hyvä efekti, yleensä ei.

Jos tapanasi on ollut käyttää ajatusviivaa tauon merkkinä, korvaa se pisteellä.

Äänestä
  • Voitko antaa pari esimerkkiä, milloin käyttäisit ajatusviivaa ja et käyttäisi?

    Enimmäkseen olen käyttänyt ajatusviivaa, kun kirjoitan vanhoille ystävilleni joko e-postia tai etanakirjeitä. Nämä ystävät tuntevat minut niin hyvin, että he kyllä hyväksyvät ajatusviivani. Koska ovat nähneet minun ajattelevan ihan oikeasti vähän väliä ja ovat hyväksyneet minut juuri tälläisenä - ajattelevana.

    Minulla on parin hyvän ystävän kanssa säilynyt nuorille tyypillinen "insider"-kielikin kirjeissämme, jota kukaan jengin ulkopuolinen ei ymmärtänyt. Naurettiin puolesta sanasta. Ihana muisto.

    Sen sijaan en laita verotoimiston ja ulosottomiehen kirjeisiin ajatusviivoja - ja vien ajatusviivat mukanani - hautaan.

    Äänestä

Ajatusviivaa käytetään suomessa kuten ennenkin, eli enimmäkseen väärin. Jotkut luulevat, että se on erityisen hieno merkki, vaikka se osoittaa ajatuksen katkeavan. Joskus tämä on hyvä efekti, yleensä ei.

Jos tapanasi on ollut käyttää ajatusviivaa tauon merkkinä, korvaa se pisteellä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


nykysuomessa? kirjoitti:

Olen aina mielelläni käyttänyt ajatusviivaa, että tekstiäni lukeva tajuaisi, että nyt pidän pienen hengähdystauon.

Asun ulkomailla, enkä tiedä käytetäänkö ajatusviivaa enää nykysuomessa. Internetin ja kännykän aikakaudella kenelläkään kai ei ole enää aikaa pysähtyä, sillä aikaa kun minä "ajattelen".

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu