Minä olen onnellinen ja löytänyt rauhan sydämeeni.
Nyt uskallan myöntää, etten voi tietää eikä minun tarvitse. Ei tarvitse uskoa sellaiseen, mistä en tiedä.
Rauha, rakkaus ja oikeudenmukaisuus, niitä pidän viittoinani elämän tiellä. Tahdon elää hyvän elämän, mutta ajatella omilla aivoillani. Enkä pelkää, että joku joskus siitä hyvästä paiskaisi minut helvettiin.
Eikä minun tarvise pelätä kuolemaa. En tiedä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, näyttäisi ettei mitään? Mutta miksi murehtisin sitä? Tänään olen vielä elossa. Ja kuka haluaisikaan ikuisesti elää?
Rauhaa teidänkin sydämiinne toivon. Rauhaa, rakkautta, rohkeutta.
Nyt uskallan myöntää, etten voi tietää eikä minun tarvitse. Ei tarvitse uskoa sellaiseen, mistä en tiedä.
Rauha, rakkaus ja oikeudenmukaisuus, niitä pidän viittoinani elämän tiellä. Tahdon elää hyvän elämän, mutta ajatella omilla aivoillani. Enkä pelkää, että joku joskus siitä hyvästä paiskaisi minut helvettiin.
Eikä minun tarvise pelätä kuolemaa. En tiedä, mitä tapahtuu kuoleman jälkeen, näyttäisi ettei mitään? Mutta miksi murehtisin sitä? Tänään olen vielä elossa. Ja kuka haluaisikaan ikuisesti elää?
Rauhaa teidänkin sydämiinne toivon. Rauhaa, rakkautta, rohkeutta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuo on ihmiselämän pääasia , että löytää rauhan sisälleen.
Kun tuon rauhan on löytänyt ei tarvitse enää kamppailla "elämän" tai "Jumalan"kanssa.
Kaikki perustuu sinullakin hyvään tahtoon ja rakastamiseen.
Eiköhän nuo ole juuri niitä asioita joita Jeesuskin painottaa.
Onnea ja hyvää mieltä elämääsi;)))
... sanoistasi. Ja samaa sinulle! :)
Sen mukana kaikki. Nimittäin Kristuksen sisällinen tunteminen. Mutta... Herra auta, Herra pelasta hänet.
Jos hänellä on rakkaus sydämessä ja hän tekee niitä tekoja mitä Jeesus opetti on hänellä jo se sisäinen tuntemus.
Hän ei vain ole sitä nimennyt miksikään "aatteeksi"/"uskoksi".
Kuka on sanomaan toiselle että puuttuu jotain.
Kyllä tämä meidän Taivaallinen Isämme siitä huolen pitää.
Jätetään asia nyt vaan Jumalan käsiin.
Niinpä, veit sanat suustani, ihminen.
Nimittäin uskovansa Jeesukseen. Puuttuuhan se silloin, mitä sinä horiset?
Rakkauteen hänen sydämessään ei ole syytä uskoa vähäisessäkään määrin. Ainoa joka rakastaa on Jeesus.
Hän ei kertonut uskovansa Jeesukseen, mutta hän kertoi kyllä , että toteuttaa sitä sanomaa , jota Jeesus opettaa.
Hän ei ole vain nimennyt uskoaan tai sen lähdettä.
Hänellä on jo sisällään Jeesuksen Kristuksen sisäinen tuntemus, sillä ei vain ole nimeä "uskovainen".
Älä nyt ala ihmistä, joka on löytänyt rauhan ja ilon elämäänsä niistä opeita joita Jeesuskin korostaa, syyttämään.
Tuo ei ole lainkaan kristityn toimintaa jos haluaa lyödä ihmisen pois Jumalan yhteydestä, mikäli hän ei huuda kaikessa nimeä Jeesus.
"Ei jokainen joka huutaa Herra , Herra vaan se joka tekee minun Taivaallisen Isäni tahdon", sanoo Jeesuskin.
Kumpaa nyt pitäisi uskoa sinua vai Jeesusta?
He sanovat rauha rauha, eikä mitään rauhaa olekkaan.
Niin mitä sitten tapahtuu, ehkä itse sen tiedätkin.
Täällä ainakin on rauha. Kenenkään kanssa ei ole tarvinnut sotia, ei riidellä, ei kellekään sanoa, minä olen oikeassa, sinä väärässä.
On aina väärässä, se on selvä asia. Siitä ei enää tarvitse keskustella.
Teitpä nopean analyysin vähistä tiedoista, kun huomasit minut "langenneeksi".
Toisaalta Raamatun mukaan kaikki me olemme syntiin langenneita.
Mutta minusta tuo kommenttisi "syntiin langennut on aina väärässä, siitä ei tarvitse edes keskustella" kuulostaa todella vaaralliselta.
Eivätkös ne sodat syty juuri siitä, kun lakataan keskustelemasta? Kun päätetään, että minä olen oikeassa ja tuo tuolla väärässä ja että kompromisseja ei tehdä.
Juuri tuosta syystä en ole halunnut sitoutua mihinkään uskonnolliseen suuntaukseen/liikkeeseen. Rauhaa ja rakkautta niissä on, mutta vain rajoitetusti - vain omille.
Surullista.