Elämä on liian raskasta. Koen olevani liian herkkä sielu tähän nykymaailmaan. En tahdo jaksaa sitä pahaa mitä se pitää sisällään. Kaiken lisäksi en tiedä saanko rakastaa häntä jota sydämeni rakastaa. En kestäisi enää surua toistamiseen. En jaksa elämää. Se ei ole tarjonnut minulle mitään. Tyhjää lopulta. En pysty pettämään kuten moni tekee korjatakseen pettymyksiään tai saadakseen jotain hauskaa. En pysty hakemaan sydänsuruuni toista. Kaipaan vain häntä jota rakastan. Olen niin yksin. On ollut viime viikolla ja tänään olo etten jaksa enää elää. Se olo on pelottavan todellinen. Olen väsynyt elämään. Löysin sen mitä olin etsinyt ja sen menetin. En usko että tästä nousen kovin pian. Nyt on suru. Ei puutu kuin kuolema.
väsynyt elämään
suru ja kuolema
61882
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
sen mitä etsit?
Älä luovuta. Elämä voi sittenkin yllättää sinut vielä jollakin hyvällä ja kauniilla.
Kannattaisi varmaan hakea tuohon tilanteesi apua..olet selkeästi masentunut!Nurkan takana saattaa jo olla jotain mikä piristää elämääsi..saanko udella ikääsi??
Hei!
Mulla on sulle ilouutisia!
Tiedän miltä susta tuntuu,enemmän kuin rakas ihminen on jättänyt ja tuntuu ettei elämä ole enää elämisen arvoista.
Totuus on kuitenkin toinen. Sinun elämällesi on ainutlaatuinen ja merkityksellinen suunnitelma, ja se löytyy vain yhdeltä henkilöltä: Jeesukselta. Tulin itse kaksi vuotta sitten uskoon ja ennen sitä elämä ei tuntunut minkään arvoiselta.
Kaverin kautta kuitenkin johdatuin seurakuntaan ja annoin elämäni Jesukselle.
Kehoitan sinua etsimään seurakunnan kotikaupungistasi, suosittelen joko vapaa- tai helluntaiseurakuntaa. Siellä löydät ihmisiä, jotka ovat halukkaita myös auttamaan. Jumala on valmis antamaan sinulle kaikki mitä ikinä tarvitset, olen kokenut sen.
Älä usko enää paholaisen valheita vaan tartu kiinni Jumalan kädestä, Hän ei päästä ikinä sinua horjahtamaan:) Ja meillä Jeesuksen omilla on ikuinen elämä taivaassa odottamassa!
Pää kiinni. Jeesus ei auta mihinkään. Itse valitsisin kuoleman ja jeesuksen väliltä kuoleman.
Hei
Mulla on vähän samanlainen tilanne. Olen kohdannut lukuisia raskaita asioita elämässäni. Enkä ole löytänyt välillä virvoittavaa lähdettä, josta ammentaa voimia. Viimeinen raskas koettelemus, oli ihastuminen varattuun ihmiseen. Hän oli alussa hyvin huomaavainen ja elätteli tunteitani. Kuitenkin hän päätyi elämään kulissiliitossaan vaikka ei ollut onnellinen. Minä parantelen vieläkin särkynyttä sydäntä. Välinpitämättömyys on kaikkein pahinta...
Nyt olen menettänyt kuoleman kautta erään minulle rakkaan lähisukulaisen. Koen oloni niin yksinäiseksi ja hylätyksi. Olen myös herkkä ja empaattinen sielu ja yritän tehdä parhaani elämässä. Silti jotain hyvää voi olla meillekin tulossa. Pitäisi vain osata päästää irti, mutta miten sen tekee, jos on luullut kohdanneensa sen sielunkumppanin. Mistä löytyisi neuvoja?
Kuitenkin luotan taivaan isän johdatukseen. Haluaisin vain niin jo kohdata tukea ja välittämistä.
mutta siihen kuuluu iloa ja surua, koettelemuksia ja tyytyväisyyttä, kun on saanut jotakin hyvää aikaiseksi. Kaikki suru ja koettelemukset on annettu meille, että kasvaisimme ihmisinä. Tämän henkisen kasvun tapahtuessa pystymme myös antamaan toisille ihmisille oikeaa rakkautta ja apua.Ja meille selviää, miksi esim. meidän on parempi olla menemättä rakkaussuhteeseen sidotun ihmisen kanssa.Tämä sidottu ihminen on keskellä omaa kehitystänsä. Jos hän ei kehity, tulee hän aina etsimään uusia suhteita. Sellaista elämää et Sinä varmaankaan haluaisi. Etkä varmaan halua olla osallisena toisen ihmisen perhe-elämän julmuuksissa. Usein selviävät asiat vasta jälkikäteen. Anna itsellesi aikaa ja mahdollisuuksia tavata ihminen, jonka kanssa Sinun ei tarvitse pettyä. Niin voit saavuttaa myös rauhallisuuden ja onnen.