kysely "punnuksista"

lienevät, lienevät ne on pelonsekainen ihmettely sekä luonnollinen kunnioitus kaikkeutta kohtaan. Fysiikka, filosofia ja teologia kosmologisen kuvamme rakentajina ovat vain työkaluja.

Tässä tai jossain vaiheessa toki aina alkaa selittely, tai usko kuten sanotaan. Uskotaan asioiden olevan jollakin tapaa välittämättä aina niinkään todellisuudesta. Koska on luotu mieleen niin kaunis kuva että siitä ei voikaan niin vain luopua.

Kuvanpalvonta ja selittely lähtee joskus lapasesta, ja katos vaan, aletaan ihmettelemään ja kunnioittamaan sitä, sitä selittelyä totuunena! Viittaan tällä tietenkin uskontoihin, tieteellisillä teorioilla kun kumminkin on apuna oikeat havainnot malliensa tukena, jos kohta homma elää for ever.

Ehtona olisi siis jatkaa yleistä ihmettelyä, lyömättä mitään tatuointia ottaansa maailman laidoista.

Pohdintaa asian rajapinnasta: http://www.tsv.fi/TTAPAHT/007/martikainen.htm

Kotimainen malli selityksistä, Suomenusko: http://www.taivaannaula.org/taivaannaula.php

Eräänlaista uskoa nämäkin:

"Uskon, että matemaattinen todellisuus on olemassa meidän ulkopuolellamme ja että meidän tehtävämme on etsiä ja havainnoida sitä. Uskon myös, että ne teoreemat, jotka olemme todistaneet ja joita sanomme mahtipontisesti 'omiksi luomuksiksimme', ovat vain muistiin merkittyjä havaintojamme. [...] 317 on alkuluku. Ei siksi, että ajattelemme niin tai koska meidän mielillämme sattuu olemaan tietty rakenne, vaan koska se on niin - koska matemaattinen todellisuus on siten rakennettu." (G. H. Hardy)


"En usko, että luvut ja analyysin funktiot olisivat meidän sielujemme sattumanvaraisia luomuksia. Uskon niiden olevan olemassa meidän ulkopuolellamme aivan samalla välttämättömyydellä kuin objektiivisen todellisuuden aineellisetkin oliot." (Charles Hermite)


"Logiikan periaatteet ja matemaattisen tiedon objektit ovat olemassa riippumatta mielestä; mieli vain tajuaa ne." (Bertrand Russell)


"Vaikka joukko-opin objektit ovatkin aistikokemuksen tavoittamattomissa, meillä on kuitenkin jotain havainnon kaltaista myös niistä. Tästä on osoituksena se, miten aksioomat pakottavat meidät hyväksymään itsensä tosina. En näe mitään syytä, miksi meidän tulisi luottaa vähemmän tällaiseen havaintoon, so. matemaattiseen intuitioon, kuin aistihavaintoihin, jotka saavat meidät rakentamaan fysikaalisia teorioita ja odottamaan, että aistihavainnot noudattaisivat niitä jatkossakin, ja kaiken lisäksi uskomaan, että nykyisin ratkeamattomalla kysymyksellä on merkitys ja ratkaisunsa mahdollisesti tulevaisuudessa. Joukko-opin paradoksit aiheuttavat matematiikalle tuskin sen enempää harmia kuin aistiharhat fysiikalle." (Kurt Gödel)


"Ei voi välttyä vaikutelmalta, että matemaattisilla kaavoillamme on riippumaton olemassaolonsa ja oma järkensä ja että ne ovat viisaampia kuin me, jotka olemme ne löytäneet. Niissä tuntuu olevan enemmän kuin mitä me olimme niihin panneet." (Heinrich Hertz)


"Mielestäni moderni fysiikka on selvästi kallistunut Platonin kannalle. Aineen pienimmät rakenneosat eivät ole fysikaalisia objekteja tavallisessa mielessä; ne ovat muotoja ja ideoita, joita voidaan johdonmukaisesti tutkia vain matematiikan kieltä käyttäen." (Werner Heisenberg)


"Uskon, että milloin tahansa mieli havaitseekin matemaattisen idean, se on yhteydessä Platonin matemaattisten käsitteiden maailmaan. [...] Matemaatikkojen välinen ajatustenvaihto on mahdollista vain jos jokaisella heistä on suora yhteys totuuteen; jos jokaisen tietoisuus pystyy havainnoimaan tai 'näkemään' matemaattisia totuuksia välittömästi." (Roger Penrose)

-evvk-

Uskosta ollaan montaa mieltä!
Uskonnot tarkoittavat aina uskolla heidän omaan opetukseensa uskomista.
"Uskolla" ei siten itsessään ole mitään määrätynlaista sisältöä.

Mutta kun otit punnukset puheeksi niin puhutaan niistä.
Viittaamasi punnusjuttu on hengellistä puhetta, mutta se on siivilöitävissä yleispäteväksi periaatteeksi.

Pelkistettynä se kertoo rehellisyyden olevan vain yhdenlaista.
Punnusperiaate sanoo siis, että asiat tulee mitata yhdenvertaisin arviointimenetelmin.

Jos luotettavuuden mittari Jeesuksella on neiseestäsyntymisen vaatimus, on se vaatimus siten oltava kaikkia niitä koskeva, joihin me voimme luottaa.

Jos taas pidämme luotettavuuden mittarina jotain muuta, sen tulee kelvata myös Jeesusta arvioitaessa.

Jos asioiden totuudellisuus on puntarissa, ei niiden hylkäämisen perusteena voi olle se, että niiden sanoja oli "paimentolainen".

Uskosta ollaan montaa mieltä!
Uskonnot tarkoittavat aina uskolla heidän omaan opetukseensa uskomista.
"Uskolla" ei siten itsessään ole mitään määrätynlaista sisältöä.

Mutta kun otit punnukset puheeksi niin puhutaan niistä.
Viittaamasi punnusjuttu on hengellistä puhetta, mutta se on siivilöitävissä yleispäteväksi periaatteeksi.

Pelkistettynä se kertoo rehellisyyden olevan vain yhdenlaista.
Punnusperiaate sanoo siis, että asiat tulee mitata yhdenvertaisin arviointimenetelmin.

Jos luotettavuuden mittari Jeesuksella on neiseestäsyntymisen vaatimus, on se vaatimus siten oltava kaikkia niitä koskeva, joihin me voimme luottaa.

Jos taas pidämme luotettavuuden mittarina jotain muuta, sen tulee kelvata myös Jeesusta arvioitaessa.

Jos asioiden totuudellisuus on puntarissa, ei niiden hylkäämisen perusteena voi olle se, että niiden sanoja oli "paimentolainen".