Ortodoksien sipulikirkoissa

kajahtelee pyhinä

kirkonkellot
Miksi niitä kelloja soitetaan?
Koska ortodoksit ovat ottaneet käyttöön
kellojen soiton?
Joko Jeesuksen aikaan soitettiin synagoogissa
kelloja?

7

860

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Missä lienee suurimmat

      kirkonkellot maailmassa ja paljonko
      ne painavat?
      Onko koskaan mitattu kellojen läheisyydessä
      desibelejä?
      Onko soittajien kuulo vaarassa kun soittavat kelloja
      naruista vetelemällä?

      • Tapulihiiri

        Painolla ei väliä kunhan wouwaa. Wouwauskerroin pitää olla lähes 100, ennekuin kello kelpaa torniin. Desibelejä on jo aikaa sitten mitattu dekabeleissä. Soittajan kuulo ei ole vaarassa, sillä soittajiksi valitaan vain syntymäkuuroja.


    • Mopo kateissa?

      Miks teidän valtakunnasaleilla ei oo kirkonkelloja?
      Miks teillä ei oo kelloja?
      Milloin te ootte skipanneet kellonsointon?

    • Tapulihiiri

      Tapa on ollut käytössä vuodesta 97 saakka, jolloin pyhä Simplicus vei paikkakuntansa hereetikot korkeaan torniin hirtettäväksi ja ennen sitä kuitenkin pieksi heidät perusteellisesti. Hereetikkojen huudot "Auuu, auuu, auuu" olivat alkusoitto tornihuutamiselle, jonka myöhemmin säilyttivät alkuperäismmässä muodossaan muslimit. Meille kellot tuli hereetikkojen paikalle niiden loputtua 700-luvun lopulla.

    • kelloista ja soitoista

      Kirkonkellojen soitolla on oma tärkeä sijansa ortodoksisissa jumalanpalveluksissa. Kellojen soittotapoja on kolme: ilmoitussoitto, juhlasoitto ja vuorosoitto. Ortodoksissa kirkossa ei ole automaattisia kelloja vaan kelloja soitetaan aina käsin.

      Ilmoitussoitolla ilmoitetaan jumalanpalveluksen alkamisesta. Soittaminen tapahtuu yhdellä, tavallisesti kellotornin suurimmalla tai toiseksi suurimmalla kellolla noin kuuden minuutin ajan.

      Vuorosoitossa soitetaan kutakin kelloa vuorollaan 1 - 3 kertaa pienimmästä suurimpaan ja sitten kaikkia kelloja samalla kertaa. Vuorosoittoa käytetään hautajaisissa surusaaton lähtiessä kirkosta hautausmaalle. Vuorosoitto kuuluu myös eräisiin Suuren viikon jumalanpalveluksiin.
      Vuorosoitto voi tapahtua myös suurimmasta kellosta pienimpään. Tätä soittoa käytetään temppelijuhlina sekä niissä jumalanpalveluksissa, joissa tapahtuu piispaksi vihkiminen.

      Juhlasoitossa eli kolmisoitossa soitetaan kaikkia kelloja rytmikkäästi kolmeen eri otteeseen noin neljän minuutin ajan. Juhlasoitto soitetaan yleisimmin heti ilmoitussoiton jälkeen. Pääsiäiskaudella juhlasoittoa voidaan soittaa myös jumalanpalveluksen jälkeen. Soittajan kyvyistä ja kellojen lukumäärästä riippuen juhlasoitto voi olla hyvinkin taidokasta.

      Kellojen soitto-ohjeet on kirjattu myös papin käsikirjoihin. Joillakin seurakunnilla ja etenkin luostareilla voi olla myös omia soittosääntöjä. Kirkonkellojen soittoa opetetaan Uuden Valamon luostarissa pääsiäisen jälkeisenä viikonvaihteessa. Pääsiäisaikana etenkin pääsiäisviikolla on perinteen mukaan kuka tahansa saanut soittaa kirkonkelloja Kristuksen riemullisen ylösnousemisen kunniaksi. Se on ollut myös tulevien kellonsoittajien harjoitteluaikaa.

      Kirkonkellojen lukumäärä vaihtelee pyhäköittäin yhdestä jopa neljääntoista kelloon. Kirkkokunnan keskustalon kellotornissa on kaikkiaan 23 kelloa. Kirkoissa on useimmiten 5-7 kelloa, rukoushuoneissa niitä on yleensä vähemmän. Uspenskin katedraalin ja Tampereen ortodoksikirkon suurimmat kellot painavat noin 4.000 kiloa. Vanhan Laatokan Valamon suurin kello painoi 16.000 kiloa ja sitä soittamaan tarvittiin kaksi henkilöä.

      Pääosa ortodoksisten seurakuntien kirkonkelloista on peräisin luovutetun Karjalan pyhäköistä ja ne on aikoinaan valmistettu Venäjällä. Nykyisin kelloja valmistetaan myös Suomessa.

      • historiasta kiinnostuneille

        Katolisen ajan historiaa

        Kellojen käyttö uskonnollisissa menoissa on vanha, monien uskontojen käyttämä tapa. Katolisessa Euroopassa varsinaiset kirkonkellot tulivat yleiseen käyttöön 500-luvulta alkaen. Ortodokseilla niiden käyttöönotto ajoittuu 800-luvun lopulle. Ruotsista on varhaisin tieto kelloista 800-luvulta. Ilmeisesti 1100-luvulta lähtien kaikissa Ruotsin kirkoissa on ollut kello. Maakuntalakien mukaan 1200-luvun alkupuolella kellolla ilmoitettiin syntymästä ja kuolemasta.

        Ruotsin kuolinsoitoista vanhin lienee vainajaa kirkolle tuotaessa soitettu hautaussoitto. Välittömästi kuoleman jälkeen soitettiin sielunsoitto, josta kiireen vuoksi huolehtivat usein omaiset. Myöhään illalla tai yöllä kuolleille soitettiin seuraavana aamuna.

        Vainajan muistoksi (muistosoitto, jälkimuistosoitot) voitiin soittaa myös viikon (viikkosoitto), kuukauden (kuukausisoitto) ja vuoden kuluttua kuolemasta. Kaikille vainajille soitettiin katolisessa kirkossa marraskuun toisena päivänä, vainajien päivänä, usein vielä sen aattona ja edeltävänä yönäkin.

        Kirkoissa oli myös pieniä käsikelloja, joita käytettiin myös kauempana kirkolta. Kansanuskomuksen mukaan nämä kellot hautaussaatossa torjuivat pahoja henkiä.

        Suomessa kuolinsoitto lienee soitettu samalla tavoin. Ainakin 1500-luvulla soitettiin kelloja, kun vainajaa siirrettiin kirkkoon ja kirkosta haudalle. Myös vainajan muistoksi soitettiin.

        Uskonpuhdistus 1500-luvulla ei muuttanut kellonsoittoa, vaan vaikutti soiton teologiseen tulkintaan. Sanomakellot oli vain tiedonanto kuolemasta, ei enää kutsu esirukoukseen vainajan puolesta.


      • löytyy ohjeista
        historiasta kiinnostuneille kirjoitti:

        Katolisen ajan historiaa

        Kellojen käyttö uskonnollisissa menoissa on vanha, monien uskontojen käyttämä tapa. Katolisessa Euroopassa varsinaiset kirkonkellot tulivat yleiseen käyttöön 500-luvulta alkaen. Ortodokseilla niiden käyttöönotto ajoittuu 800-luvun lopulle. Ruotsista on varhaisin tieto kelloista 800-luvulta. Ilmeisesti 1100-luvulta lähtien kaikissa Ruotsin kirkoissa on ollut kello. Maakuntalakien mukaan 1200-luvun alkupuolella kellolla ilmoitettiin syntymästä ja kuolemasta.

        Ruotsin kuolinsoitoista vanhin lienee vainajaa kirkolle tuotaessa soitettu hautaussoitto. Välittömästi kuoleman jälkeen soitettiin sielunsoitto, josta kiireen vuoksi huolehtivat usein omaiset. Myöhään illalla tai yöllä kuolleille soitettiin seuraavana aamuna.

        Vainajan muistoksi (muistosoitto, jälkimuistosoitot) voitiin soittaa myös viikon (viikkosoitto), kuukauden (kuukausisoitto) ja vuoden kuluttua kuolemasta. Kaikille vainajille soitettiin katolisessa kirkossa marraskuun toisena päivänä, vainajien päivänä, usein vielä sen aattona ja edeltävänä yönäkin.

        Kirkoissa oli myös pieniä käsikelloja, joita käytettiin myös kauempana kirkolta. Kansanuskomuksen mukaan nämä kellot hautaussaatossa torjuivat pahoja henkiä.

        Suomessa kuolinsoitto lienee soitettu samalla tavoin. Ainakin 1500-luvulla soitettiin kelloja, kun vainajaa siirrettiin kirkkoon ja kirkosta haudalle. Myös vainajan muistoksi soitettiin.

        Uskonpuhdistus 1500-luvulla ei muuttanut kellonsoittoa, vaan vaikutti soiton teologiseen tulkintaan. Sanomakellot oli vain tiedonanto kuolemasta, ei enää kutsu esirukoukseen vainajan puolesta.

        Myös palohälytyssoitto löytyy soittovalikoimasta. Ennenhän tulipaloista ilmoitettiin kelloja soittamalla. Ei ollut 112-hälytystä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Putin hoiti Suomen natoon ja myös Ruotsin

      Iso kiitos Vladimir Putinille. Hänen ansiosta pääsemme nyt Natoon. Putin halusi Naton lähelle ja nyt sai. Voimme tästä kiittää vain Putinia.
      Maailman menoa
      650
      7970
    2. Niinistö teki hetkessä Suomesta Venäjän ydinaseiden maalitaulun

      Kaiken lisäksi mies vielä lällätteli Putinille eilisessä tiedotustilaisuudessa ja käski katsomaan itseään peiliin. Kyllä vähän asiallisempaa käytöstä
      Maailman menoa
      466
      2256
    3. Voi Stefu ja sun kiivas luonteesi

      Sielä lentelee ullakkohuoneiston ikkunasta daamin vaatteet ja matkalaukut pitkin pihaa. Toisaalta,en ihmettele yhtään että tämä suhde päättyi näin,kyl
      Kotimaiset julkkisjuorut
      232
      2170
    4. Poliisi otti Stefun kiinni!

      Seiska tietää kertoa.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      146
      1735
    5. Ohhoh! Martina Aitolehti ja seurapiirihurmuri-Jesper ekassa yhteiskuvassa - Sutinaa Mallorcalla!

      Martina Aitolehti ja seurapiirijulkkis-Jesper nauttivat toisistaan varsin vauhdikkaissa merkeissä Mallorcalla. Aitolehti ei ole esitellyt rakastaan vi
      Kotimaiset julkkisjuorut
      25
      1242
    6. Veikkaus: Miten The Rasmus pärjää Euroviisuissa?

      Euroviisuhuuma on ylimmillään, kun Suomi ja The Rasmus taistelee biisillään Jezebel. Bändi on tikissä, kunhan Lauri Ylösen ääni kantaa. Mitä veikka
      Viihde ja kulttuuri
      51
      1232
    7. Stefanilta tuli taas karu totuus Sofiasta

      Marokkolainen h*o*ra! Voi tsiisus kun mulla on hauskaa! Lumput lentää ikkunasta kun Stefu raivoaa h*uralleen🤣🤣🤣 Nyt ne popparit tulille, tästä tule
      Kotimaiset julkkisjuorut
      104
      1127
    8. Ootko onnellinen kun ei tarvitse

      nähdä tätä tyhmää naamaa enää koskaan? Multa se särkee sydämen, mutta minkäs teen. Vaikka olisi kuinka sinnikäs eikä hellittäisi, se ei aina auta.
      Ikävä
      65
      842
    9. Steppuli veressä

      Seiskan lööpissä Steppulilla naama ja nyrkit veressä. Ei tainnut ihan kamojen pihalle paiskominen riittää. Onkohan pistänyt kämpän tuusannuuskaks.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      58
      782
    10. Oletko nähnyt eroottiset kohuleffat? Fifty Shades Of Grey -trilogia tv:stä

      Fifty Shades -trilogia starttaa, kun nuori opiskelijanainen Anastasia tapaa rikkaan liikemiehen. Seksisuhdehan siitä starttaa, höystettynä sadistisill
      Suhteet
      7
      744
    Aihe