Viime vuosi oli ensimmäinen vuosi, jolloin en maksanut kirkollisveroa. Kirkosta erotessani ajattelin laittaa kirkollisveroa vastaavan summan vuosittain hyväntekeväisyyteen. Ongelmana nyt on vain, että mistä löydän sopivan lahjoituskohteen.
Tässä muumatamia kohtia, joita olen miettinyt:
1. Tärkeintä valinnassa olisi tietenkin, että rahani menevät hyvään tarkoitukseen esim. sairaille lapsille tms.
2. Rahat menevät varmasti sinne minne luvataankin. Käytännössä siis järjestön toiminta tulee olla riittävän avointa.
3. Rahoja ei käytetä uskonnollisen (tai muunkaan) propagandan levittämiseen.
Olisiko palstalaisilla hyviä ehdotuksia sopivista hyväntekeväisyyskohteista?
Tässä muumatamia kohtia, joita olen miettinyt:
1. Tärkeintä valinnassa olisi tietenkin, että rahani menevät hyvään tarkoitukseen esim. sairaille lapsille tms.
2. Rahat menevät varmasti sinne minne luvataankin. Käytännössä siis järjestön toiminta tulee olla riittävän avointa.
3. Rahoja ei käytetä uskonnollisen (tai muunkaan) propagandan levittämiseen.
Olisiko palstalaisilla hyviä ehdotuksia sopivista hyväntekeväisyyskohteista?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Ota kummilapsi Planin kautta, se on avoin järjestö. Minulla on ollut vuosia kummityttö Afrikassa.
http://www.plan.fi/tule-mukaan/toimi/ryhdy-kummiksi/
Mullakin on ollut vuosia kummityttö Haitilla.
ei enää käy kylläkään koulua, mutta maksan silti maksua tähän samaan kylään. Se kun menee koko yhteisön hyväksi.
Olen sitä mieltä, että tärkeintä on kouluttaa naiset ja tytöt, jotka vievät sitä oppia eteenpäin muille naisille, jotka ovat jääneet koulutusta vaille.
Ikävä kyllä Plan on vuosien aikana joutunut poistumaan joiltain alueilta väkivaltaisuuksien takia. Ja se on huono juttu, koska juuri näillä köyhillä alueilla ja eritoten uskonnollisilla alueilla on usein ollut naisten ja tyttöjen koulutus huonoa.
Mikko Kuustonen sai kerran valokuvan jostain Afrikan maasta jossa hän oli Planin lähettiläänä käynyt lahjoittamassa lehmän jollekin perheelle. Kuvassa oli raukeasilmäinen lehmä ja sen kaulassa oli lappu jossa luki MIKKO.
Minulla oli ennen kummityttö Nepalista, mutta maolaississit tuhosivat kaiken ja Plan joutui vetäytymään. Suru oli suuri.
Olen tälle vuodelle ajatellut noita joululahja lehmiä ja vuohia. Todennäköisesti ostan sellaisia joululahjoja tänä vuonna.
avustanut pienillä summilla Tohtorit ilman rajoja-järjestöä. On vain sääli, ettei järjestön toimintaa ole saatu ulottumaan Suomeen asti. Ehkäpä vielä joskus.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lääkärit_ilman_rajoja
Mun "kymmenykset" menevät seuraaville järjestöille:
Amnesty International
Animalia Eläinsuojeluliitto Ry
Suomen Unicef-yhdistys Ry
Suomen Unifem Ry
Suomen World Vision Ry
Maailman luonnon säätiö WWF
Maksan 5 euro kullekin järjestölle kuukausittain, siis yhteensä 30€, saman verran kuin maksaisin kirkollisveroa. Aikoinaan kun valitsin nuo niin koitin selvitellä kunkin taustoja sen verran että käsittääkseni ovat tunnustuksettomia ja poliittisesti sitoutumattomia.
Tässä vielä linkit kuhunkin yhdistykseen:
http://www.amnesty.fi/
http://www.animalia.fi/
http://www.unicef.fi/
http://www.unifem.fi/
http://www.worldvision.fi/
http://www.wwf.fi/
Täytyy tuottaa pettymys ainakin Worlvisionin suhteen, kristillinen.
http://www.worldvision.fi/worldvision
siitä, että Veikko Hurstin järjestö on niin selvästi ilmoittautunut kristillisen sanoman levittäjäksi. Minä avustaisin spurguja hyvin mielelläni siksi, että olen itse käynyt läpi sen helvetin, jonka tämä asunnottomana alkoholistina eläminen tarjoaa.
Nyt kun asiani ovat kunnossa, olen usein miettinyt, että miten tätä ihmisryhmää voisi tukea, mutta kristillisien sanoman levittäjiä minä en tue.
Mitenköhän oman tukijärjestön perustaminen onnistuisi? Saisikohan yhdistyksen toimintaan esim. kunnan tai valtion tukea, jos vain sopiva määrä vapaaehtoisia lähtisi hommaan mukaan ja pistäisi ry:n kasaan. Itse prosessin läpi käyneenä sinulla varmasti olisi näkemystä siitä miten rahankeräykset käytännössä muutetaan konkreettiseksi avuksi alkkiksille. Alkoholismi koskettaa minun elämää sikäli että isäni on täysi alkoholisti ja haluaisin kovasti auttaa häntä mutta en vain tiedä mitä tekisin. Sinänsä hänellä on asiat ihan hyvin että hän asuu omassa kodissa ja nostaa ansaittua eläkettä, mutta viina on pysyvä osa hänen elämäänsä ja äitini kärsii siitä.
Mitenköhän nämä valtion ylläpitämät klinikat? Ehkä niitä ei pysty suoraan tukemaan, mutta tämän lisäksi on ymmärtääkseni a-klinikka säätiön tukemia tai yhteistyössä toimivia asuntoloita alkoholisteille.
Nämä AA-kerhot ovat uskisten ylläpitämiä aivopesukerhoja.
A-klinikoiden asiakas ja tiedän kuinka arvokasta työtä he tekevät. Rahoittajista en ole varma, mutta oletan, että RAY ja Alko ovat kärkipäässä ja jotain suoraa valtionapua he saavat.
Sitten on tämä Kalliolan säätiö. Kalliolassa on vain se vika, että myllyhoito, jonka myös olen läpikäynyt perustuu AA:n 6 ensimmäiseen askeleeseen. Siellä taas puhutaan korkeammasta voimasta; ei siis suoraan jumalasta, mutta siihen kuitenkin viitataan. Se minua tökkii.
oikeassa, että olen käynyt sen prosessin läpi, voisi kai sanoa raskaimman kautta.
Mitä taas tulee sen uskonnottoman avustusjärjestön perustamiseen, ei se ole periaatteessa ollenkaan vaikeaa. Minä olen ollut useiden yhdistysten perustaja ja puheenjohtaja.
Näissä asioissa tahtoo vain usein käydä niin, että kannatusta kyllä löytyy, mutta tekijöitä vähemmän. Tarvittaisiin muutama puuhaihminen, jotka sen polkaisivat käyntiin ja sitten niitä, joilla on aikaa tehdä työtä sen järjestön ylläpitämiseksi.
Ei ole täysin mahdoton ajatus, että siihen itse ryhtyisin, mutta tällä hetkellä olen täystyöllistetty ainakin syksyyn asti ja lisäksi aloitan juuri kasvatustieteen opiskelun, joten en ainakaan puoleen vuoteen pysty lupaamaan mitään. Jos olet aiemmista kirjoituksistani huomannut, minä olen lisäksi ahkera kirjoittaja ja keskeneräisiä projekteja on sielläkin. Mutta ne toki voivat odottaa.
Jos nykyinen työsuhteeni ei syksyn jälkeen jatku, voisin ajatella palaavani asiaan. Olen pätkätyössä.
Kannattaa kuitenkin pitää valkeaa yllä ja jos itse kuulet, että joku siihen ryhtyy, niin ilmoita ihmeessä.