Monet eläimet ja lajit ovat kuolleet sukupuuttoon melko pian sen jälkeen, kun nykyihminen on levinnyt niiden elinalueelle. Arvellaan, että ihmiset metsästivät nämä lajit loppuun tai ainakin olivat muiden syiden lisäksi merkittävä syy lajien katoamiseen.
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id86654.html
http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id86654.html
Vastaukset 8
Vanhimmat
tilanne ,kyllä olisi kettutytöillä suojeltavaa!!!
vittutyttöjen tehtävä
Vihreiden eduskuntaryhmälle!
Pölypunkit eivät saa kokonaan hävitä Suomesta! Pölypunkeillakin on olemassaolon oikeus!
Ihminen on julma olento!
Meiltä löytyy varmasti kokonainen pölypunkkien reservaatti ;) Ei ne ihan itsestään katoa sentään. Suojelemme niitä miten parhaimmin kykenemme!
Suoritan lähes PÄIVITTÄIN toimenpiteitä jotka tähtäävät tuon lajin hävittämiseen ihmisten läheisyydestä.
Olen osasyyllinen tuohon lajituhoon, ja 100% ylpeä teoistani.
Eikä se jää tuohon lajiin. Suomessa on myös MUITAKIN syöpäläisiä jotka hävitetään viimeistä yksilöä myöten kunhan aika on kypsä.
"Kodeissa pölisee hilse ja ihonöyhtä
Jo pitkään on luultu, että jokaisessa kodissa on pölypunkkeja. Oulun yliopiston hyönteistutkijan Juhani Itämiehen mukaan luulo on väärä.
Hän totesi Pohjolan Sanomien haastattelussa reilu viikko sitten, että pölypunkkihysteria on pelkkä mainosmiesten kikka.
Myös Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Marjut Reiman pitää pölypunkkeja harvinaisena. "Itämies on aivan oikeassa. Nykykodeissa pölypunkkeja ei juurikaan ole", Reiman vahvistaa. Sen sijaan kosteusvaurioisista kodeista ja työpaikoista löytyy varastopunkkeja, jotka ovat Reimanin mukaan oma maailmansa. "Ne eivät asustele petivaatteissa tai sohvissa, vaan talojen rakenteissa ja voivat allergisoida samalla tavalla kuin pölypunkit".
Marttaliiton kehittämispäällikkö Teija Jerkku on yllättynyt uusista tutkimustuloksista. Hänelle on monen muun tavoin muodostunut se mielikuva, että asunnoissa on pölypunkkeja, koska pölyä on kaikkialla ja pölypunkit pitävät siitä.
Jerkku ei kuitenkaan näe pölypunkkineuvontaa turhaksi. Petivaatteiden pakkaskylpy, muu tuuletus, pesu ja riittävä vaihto ovat edelleen hyviä konsteja pitää koti siistinä ja hengitysilma hyvänä. "Ei siivoaminen koskaan turhaa ole", Jerkku huomauttaa.
Hyönteistutkija Juhani Itämies havahtui pölypunkkipuheisiin imurikauppiaan avustuksella.
"Viime keväänä kodissamme käynyt imurimyyjä myllersi sänkymme ympäri ja imaisi sängystä valkoista, sekalaista nöyhtää. Innoissaan hän totesi, että siinä näet, sängyssä on pölypunkkeja. Minä väitin nöyhtää superlonpatjasta tulleeksi."
Näyte matkasi Itämiehen mukana hänen työpaikalleen Oulun yliopiston eläinmuseolle. Mikroskooppi todisti Itämiehen väitteen todeksi: näytteessä ei ollut pölypunkkeja, vaan siinä oli lähinnä patjasta irronnutta nöyhtää. "Laitoin tutkimustulokseni imurikauppiaalle. Sen koommin hänestä ei ole kuulunut", Itämies hymähtää.
Hyönteistutkija sanoo törmänneensä pitkän uransa aikana vain kahteen pölypunkkinäytteeseen. Noistakin kohtaamisista on aikaa jo 15 vuotta.
Monta vuotta sitten Itämies kiersi terveystarkastajan kanssa kolmessa oululaisessa päiväkodissa pölypunkkeja etsimässä. Silloinkin vedettiin vesiperä; ei punkin punkkia, vaikka pölyä kyllä löytyi.
Allergologi Pekka Sipilän mukaan pölypunkeille herkistyminen on melko harvinaista, mutta sitäkin ikävämpää. "Minulla on ollut se käsitys, että pölypunkkeja tai talipunkkeja kyllä kodeista löytyy, eikä niitä edes millään konsteilla saa kokonaan häviämään. Sen sijaan harva niille allergisoituu", Sipilä sanoo. Tieto pölypunkkien harvinaisuudesta tuli hänellekin uutena tietona.
Itämiehen mukaan pölypunkit ovat harvinaisia kahdesta syystä: nykykotien ilma on kuivaa ja asunnot ovat täynnä keinokuituisia materiaaleja. "Pölypunkit ovat kostean asunnon asukkaita. Eivät ne nykykodeissa selviä hengissä. Nykyajan höyhentyynytkään eivät ole sellaisia kuin ennen."
Jos pölypunkkeja jostain löytyy, niin Itämies viittaa maaseudulle. "Vanhoissa taloissa, joissa lämmitys hoituu vanhanmallisilla uuneilla, ilmankosteus on todennäköisesti erilainen kuin muualla. Toisaalta maanviljelijät voivat altistua pölypunkeille navetoissa ja karjasuojissa liikkuessaan. Siellä on riittävästi kosteutta ja mätänevää ainesta punkeille. Karjasuojista pölypunkit voivat kulkeutua vaatteissa myös sisälle", Juhani Itämies sanoo."
http://www.kaleva.fi/plus/juttu707463_page0.htm
""Sitä on täytelty ristisanoja sängyssä"
Hyönteistutkija Juhani Itämiehen tarkat silmät pyyhkivät suurennuslasin läpi
Kalevan toimittajan tuomaa nöyhtäkasaa.
"Tuossa on lankaa pienen pieni sykerö. Ja tuossa ihonpalanen ja hilsettä. Jaha, sitä on näköjään täytelty ristisanoja sängyssä", Itämies sanoo pyöritellessään Minigrip-pussin sisältöä. Ristisanoja? Onko hilsettä todella niin paljon...
Sängystä otettu nöyhtä paljastaa yllättävästi. "Ristisanojen teon päättelin tuosta lyijyn pätkästä", Itämies selventää ja jatkaa löydösten luetteloa.
"Tuossa on ruven näköinen palanen. On ilmeisesti iholla ollut jotain ja sitä on tullut raavittua yöllä. Tuo kasvin lehden palanen on ilmeisesti kulkeutunut sänkyyn jalkojen mukana. Niissä muuten kulkeutuu sänkyyn vaikka mitä. Kannattaa siis kopsauttaa jalat ennen kuin menee nukkumaan", Itämies jatkaa tutkimustyötään.
Mutta pölypunkeista on näy vilaustakaan. Itämiehen mukaan punkit ja muut eläväiset näkyisivät 80-kertaisesti suurentavan stereomikroskoopilla selvästi. Mikäli jotain viitteitä punkkien suuntaan olisi ilmennyt, Itämies olisi tarkastanut asian vielä 400-kertaisesti suurentavalla laitteella. Tähän ei kuitenkaan ollut tarvetta. Tavallinen, viikkosiivousta harrastava perhe sai näytteestään niin sanotusti puhtaat paperit.
Seuraavaksi Itämies työntää nukkumistyynyn muovipussiin ja pöllyyttää tyynyä näyttävästi. Pölyä ja muuta irtoaa riittävästi tutkimuksen tekemiseen. Tosin Itämies huomauttaa, että jos pölypunkkeja olisi tyynyn sisuksissa, on mahdollista, etteivät ne välttämättä tulisi näin pudisteltaessa esille.
"Täältä löytyy pienen pientä valkoista langan pätkää, ihonpalasia ja hilsettä. Siinä se. Suoraan sanottuna olisin kyllä yllättynyt, jos pölypunkkeja olisi löytynyt. Kyllä ne kodeissa sen verran harvinaisia ovat", Itämies tiivistää tutkimuksen."
http://www.kaleva.fi/plus/juttu707474_page0.htm?j=707474&refj=707463&refo=Kodeissa%20p%F6lisee%20hilse%20ja%20ihon%F6yht%E4
"Kodeissa pölisee hilse ja ihonöyhtä
Jo pitkään on luultu, että jokaisessa kodissa on pölypunkkeja. Oulun yliopiston hyönteistutkijan Juhani Itämiehen mukaan luulo on väärä.
Hän totesi Pohjolan Sanomien haastattelussa reilu viikko sitten, että pölypunkkihysteria on pelkkä mainosmiesten kikka.
Myös Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Marjut Reiman pitää pölypunkkeja harvinaisena. "Itämies on aivan oikeassa. Nykykodeissa pölypunkkeja ei juurikaan ole", Reiman vahvistaa. Sen sijaan kosteusvaurioisista kodeista ja työpaikoista löytyy varastopunkkeja, jotka ovat Reimanin mukaan oma maailmansa. "Ne eivät asustele petivaatteissa tai sohvissa, vaan talojen rakenteissa ja voivat allergisoida samalla tavalla kuin pölypunkit".
Marttaliiton kehittämispäällikkö Teija Jerkku on yllättynyt uusista tutkimustuloksista. Hänelle on monen muun tavoin muodostunut se mielikuva, että asunnoissa on pölypunkkeja, koska pölyä on kaikkialla ja pölypunkit pitävät siitä.
Jerkku ei kuitenkaan näe pölypunkkineuvontaa turhaksi. Petivaatteiden pakkaskylpy, muu tuuletus, pesu ja riittävä vaihto ovat edelleen hyviä konsteja pitää koti siistinä ja hengitysilma hyvänä. "Ei siivoaminen koskaan turhaa ole", Jerkku huomauttaa.
Hyönteistutkija Juhani Itämies havahtui pölypunkkipuheisiin imurikauppiaan avustuksella.
"Viime keväänä kodissamme käynyt imurimyyjä myllersi sänkymme ympäri ja imaisi sängystä valkoista, sekalaista nöyhtää. Innoissaan hän totesi, että siinä näet, sängyssä on pölypunkkeja. Minä väitin nöyhtää superlonpatjasta tulleeksi."
Näyte matkasi Itämiehen mukana hänen työpaikalleen Oulun yliopiston eläinmuseolle. Mikroskooppi todisti Itämiehen väitteen todeksi: näytteessä ei ollut pölypunkkeja, vaan siinä oli lähinnä patjasta irronnutta nöyhtää. "Laitoin tutkimustulokseni imurikauppiaalle. Sen koommin hänestä ei ole kuulunut", Itämies hymähtää.
Hyönteistutkija sanoo törmänneensä pitkän uransa aikana vain kahteen pölypunkkinäytteeseen. Noistakin kohtaamisista on aikaa jo 15 vuotta.
Monta vuotta sitten Itämies kiersi terveystarkastajan kanssa kolmessa oululaisessa päiväkodissa pölypunkkeja etsimässä. Silloinkin vedettiin vesiperä; ei punkin punkkia, vaikka pölyä kyllä löytyi.
Allergologi Pekka Sipilän mukaan pölypunkeille herkistyminen on melko harvinaista, mutta sitäkin ikävämpää. "Minulla on ollut se käsitys, että pölypunkkeja tai talipunkkeja kyllä kodeista löytyy, eikä niitä edes millään konsteilla saa kokonaan häviämään. Sen sijaan harva niille allergisoituu", Sipilä sanoo. Tieto pölypunkkien harvinaisuudesta tuli hänellekin uutena tietona.
Itämiehen mukaan pölypunkit ovat harvinaisia kahdesta syystä: nykykotien ilma on kuivaa ja asunnot ovat täynnä keinokuituisia materiaaleja. "Pölypunkit ovat kostean asunnon asukkaita. Eivät ne nykykodeissa selviä hengissä. Nykyajan höyhentyynytkään eivät ole sellaisia kuin ennen."
Jos pölypunkkeja jostain löytyy, niin Itämies viittaa maaseudulle. "Vanhoissa taloissa, joissa lämmitys hoituu vanhanmallisilla uuneilla, ilmankosteus on todennäköisesti erilainen kuin muualla. Toisaalta maanviljelijät voivat altistua pölypunkeille navetoissa ja karjasuojissa liikkuessaan. Siellä on riittävästi kosteutta ja mätänevää ainesta punkeille. Karjasuojista pölypunkit voivat kulkeutua vaatteissa myös sisälle", Juhani Itämies sanoo."
http://www.kaleva.fi/plus/juttu707463_page0.htm
""Sitä on täytelty ristisanoja sängyssä"
Hyönteistutkija Juhani Itämiehen tarkat silmät pyyhkivät suurennuslasin läpi
Kalevan toimittajan tuomaa nöyhtäkasaa.
"Tuossa on lankaa pienen pieni sykerö. Ja tuossa ihonpalanen ja hilsettä. Jaha, sitä on näköjään täytelty ristisanoja sängyssä", Itämies sanoo pyöritellessään Minigrip-pussin sisältöä. Ristisanoja? Onko hilsettä todella niin paljon...
Sängystä otettu nöyhtä paljastaa yllättävästi. "Ristisanojen teon päättelin tuosta lyijyn pätkästä", Itämies selventää ja jatkaa löydösten luetteloa.
"Tuossa on ruven näköinen palanen. On ilmeisesti iholla ollut jotain ja sitä on tullut raavittua yöllä. Tuo kasvin lehden palanen on ilmeisesti kulkeutunut sänkyyn jalkojen mukana. Niissä muuten kulkeutuu sänkyyn vaikka mitä. Kannattaa siis kopsauttaa jalat ennen kuin menee nukkumaan", Itämies jatkaa tutkimustyötään.
Mutta pölypunkeista on näy vilaustakaan. Itämiehen mukaan punkit ja muut eläväiset näkyisivät 80-kertaisesti suurentavan stereomikroskoopilla selvästi. Mikäli jotain viitteitä punkkien suuntaan olisi ilmennyt, Itämies olisi tarkastanut asian vielä 400-kertaisesti suurentavalla laitteella. Tähän ei kuitenkaan ollut tarvetta. Tavallinen, viikkosiivousta harrastava perhe sai näytteestään niin sanotusti puhtaat paperit.
Seuraavaksi Itämies työntää nukkumistyynyn muovipussiin ja pöllyyttää tyynyä näyttävästi. Pölyä ja muuta irtoaa riittävästi tutkimuksen tekemiseen. Tosin Itämies huomauttaa, että jos pölypunkkeja olisi tyynyn sisuksissa, on mahdollista, etteivät ne välttämättä tulisi näin pudisteltaessa esille.
"Täältä löytyy pienen pientä valkoista langan pätkää, ihonpalasia ja hilsettä. Siinä se. Suoraan sanottuna olisin kyllä yllättynyt, jos pölypunkkeja olisi löytynyt. Kyllä ne kodeissa sen verran harvinaisia ovat", Itämies tiivistää tutkimuksen."
http://www.kaleva.fi/plus/juttu707474_page0.htm?j=707474&refj=707463&refo=Kodeissa%20p%F6lisee%20hilse%20ja%20ihon%F6yht%E4
katoava lajike!