Mekko on muodissa

Vartalotyyppi Päärynä (leveä lantio, hoikka vyötärö, siro ylävartalo)

Mekon yläosaan katseenvangitsija ->lantio ei saa tarpeetonta huomiota. Jos helma levenee tasaisesti ilman poimuja tai vekkejä lantiolla, se kätkee lantion. Suuri huivi, jakku tai bolero tuo pelastuksen hihattomaan mekkoon. Kauniisti laskeutuvaq kangas on hyvä vaihtoehto. Värikäs kaulakoru kääntää katseet ylävartaloon.

Omena-vartaloinen välttää pallokuoseja ja kaikkia pyöreitä muotoja keskivartalon kohdalla. Ei paksuja pörröisiä kankaita.
Parhaimmillaan omenan mekossa on pitkittäisiä linjoja, koska ne hoikentavat ja antavat pidentävän vaikutelman.

Tiimalasi-vartalon hyvä puoli on naisellisuus Ongelmaksi monet kokevat pömppä-masun, paksuhkot reidet ja lyhyyden.
Naisellisuus korostuu kietaisumallisella mekolla, jossa on leveähkö helma. Polvipituus on usein paras. Yläosan V-pääntie on armelias paljastamatta kuitenkaan liikaa. Laskeutuvat kankaat ja neulokset sopivat.

Hoikka-vartaloiselle sopii muodikas sifonki. Sen myötä mekkoon tulee liikettä ja naisellisuutta.
Koska hoikan rinnat ovat yleensä pienet ja olkapäät kapeat, voi hän käyttää pussihihallisia mekkoja. Jos mekossa on vyö, kiinnitetään se löyhästi, jotta vartalon kulmikkuus ja hoikkuus eivät korostu liikaa.

Kartio-vartaloisen hyviä puolia ovat kapea lantio ja sorjat pitkät sääret. Niihin verrattuna hartiat näyttävät leveiltä ja usein myös rinnat suurilta.
Kartio välttää hihattomia, holkkihihaisia ja korsettiyläosallisia mekkoja. Pitkä tai 3/4 hihainen mekko, jossa V-pääntie on hyvä ratkaisu kartiolle.