Valkoisten voitosta on perinteisesti ylistetty Etelä-Pohjanmaan talonpoikia. Huomiotta ja käsittelemättä sen sijaan on jäänyt tai paremminkin jätetty valkoisten tykistö.
Esim. Tampereen taisteluissa valkoisten tykistömassalla oli suorastaan ratkaiseva merkitys. Kuka ja mistä siis tykistötoiminnan organisoi ja johti.
Tykistön käyttä jo v. 1918 oli tieteellistä puuhaa, jota talonpoika ei luontaisten vaistojensa nojalla voinut hallita.
Kuka siis hoiti ja organisoi homman Tampereella ja muuallakin. Kuka määritteli tykistölle ja yksittäisille tykeille paikat, laski lentoradat, hoiti tulenjohdon, organisoi viestiyhteydet ja hankki viestivälineet, kuka järjesteli ammushuollon, määritteli tuliannokset jne... Kymmeniä asioita, jotka vain koulutettu ja kokenut henkilö voi tehdä. Sekä mistä tulivat tykit, kranaatit, kenttäpuhelimet, jne...?
Talonpojat eivät voineet olla ratkaisu. Ratkaisu koko sotaan taisi olla tiedettyä paljon isommassa määrässä Ruotsin ja Saksan käsissä.
Lahtaritalonpojat juoksivat vain mukana ja keskittyivät sankaritekoihin ampumalla aseensa laskeneita miehiä. Kunnia sodan jälkeen kyllä sitten kelpasi.
Tätähän elämä on ja "vapaussotamme!". Ruotsin ja Saksan hoitama homma, perustettu valheille.
Esim. Tampereen taisteluissa valkoisten tykistömassalla oli suorastaan ratkaiseva merkitys. Kuka ja mistä siis tykistötoiminnan organisoi ja johti.
Tykistön käyttä jo v. 1918 oli tieteellistä puuhaa, jota talonpoika ei luontaisten vaistojensa nojalla voinut hallita.
Kuka siis hoiti ja organisoi homman Tampereella ja muuallakin. Kuka määritteli tykistölle ja yksittäisille tykeille paikat, laski lentoradat, hoiti tulenjohdon, organisoi viestiyhteydet ja hankki viestivälineet, kuka järjesteli ammushuollon, määritteli tuliannokset jne... Kymmeniä asioita, jotka vain koulutettu ja kokenut henkilö voi tehdä. Sekä mistä tulivat tykit, kranaatit, kenttäpuhelimet, jne...?
Talonpojat eivät voineet olla ratkaisu. Ratkaisu koko sotaan taisi olla tiedettyä paljon isommassa määrässä Ruotsin ja Saksan käsissä.
Lahtaritalonpojat juoksivat vain mukana ja keskittyivät sankaritekoihin ampumalla aseensa laskeneita miehiä. Kunnia sodan jälkeen kyllä sitten kelpasi.
Tätähän elämä on ja "vapaussotamme!". Ruotsin ja Saksan hoitama homma, perustettu valheille.
Vastaukset 78
Vanhimmat
ihan vaan suoraan näkyvään maaliin ikään kuin kissa ja hiiri leikillä. Punaisilla oli runsaasti tykistöä. Olihan heillä venäläistä väkeä ja aseistusta. Samat herrat johtivat valkoisen puolen tykistöä kuin myöhemminkin.
ammuttiin varsin kaukaa, suunnilleen kantaman ylärajoilta. Siinä tarvittiin kaaritulta ja sen määrittely vaatii osaamista.
Tietysti itse kaupunkitaistelujen aikana käytettiin suorasuuntaustultakin, se on selvää. Mutta hyökkäystä edeltäneet tulivalmistelut ammuttiin kaaritulella. Siis millainen organisaatio hoiti homman, ruotsalaiset vaiko saksalaiset upseerit?
Ryhmien tykistöpäälliköinä toimi mm. suomalainen tsaarin armeijan eversti Londen, ruotsalainen majuri Hamilton ja suomalainen majuri Malmberg. Patterien päälliköt olivat suomalaisia ja pari ruotsalaista.
Päämajssa tykistöpäällikkönä toimi eversti Nenonen.
Ammuksita oli klova pula. Huolto oli vaibvalloista. teksistä välineistöä puuttui runsaasti.Vastapuolen toiminta oli mtös tehokasta.
Tykkejä oli valkoisilla noin 30.
>tarvittiin kaaritulta ja sen määrittely vaatii osaamista.<
Aika lailla summan mutikassa taidettiin tykistölläkin paahtaa. Varsinkin kun puoli kaupunkia paloi. Sattuikin niin sopivasti palamaan vain se työläiskaupunginosa, Amuri, ja varmasti ihan tahallaan...
>tarvittiin kaaritulta ja sen määrittely vaatii osaamista.<
Aika lailla summan mutikassa taidettiin tykistölläkin paahtaa. Varsinkin kun puoli kaupunkia paloi. Sattuikin niin sopivasti palamaan vain se työläiskaupunginosa, Amuri, ja varmasti ihan tahallaan...
Muutama, osaavakaan, upseeri ei tällaista revohkaa kykene eikä kerkiä lyhyessä ajassa hoitelemaan. Osaajia tarvitaan paljon enemmän kuin pari - kolme.
Ammuspula on kovin suhteellista, lähinnä kai sitä, että Vaasasta asti ei saatu rahdattua niin paljon kuin olisi haluttu. Valkoisten ampumat kranaattimäärät Tampereella olivat kyllä varsin kunnioitettavat, joten pula oli ehkä lievästi sanoen suhteellista.
Tykkien määristä olen lukenut erilaisia lukuja. Näkemäni lukumäärä jossain lähteessä oli yli 50 tykkiä Tamperetta ampumassa. Eikä vähinen tykkien vähillä kranuilla olisi saatu aikaan sitä tuhoa mikä Tampereella tuli parissa tunnissa. Kokonaiset kaupunginosat olivat maan tasalla.
Siinä piti olla asiansa osaava tykistö toiminnassa. Vaan mistä osaaminen?
Juurihan tässä selitettiin, että yksiköt koulutettiin Pietarsaren tykistökoulussa parin viikon aikana. Siinä opittiin vain alkeet. Osaajissa oli upseereita Ruotsista ( myös aliupseereita) ja Venäjältä sekä Saksassa tykistökoulutuksen saaneet jääkärit. Valkoisten puolella organisointi osattiin, vaikka kömpelöahan toiminta oli. Tykkejä oli noin 30, joukossa raskaita. Eivät asiat muutu kuulopuheilla. Lue vaikka Suomen kenttätykistön historian 1 osasta, niin saat edes perustiedot. Punikeilla tuntuu yleensä väittelynhalu ylittävän tiedon tason moninkertaisesti.
Kranaattipula tarkoitti vähäistä ammusmäärää tykeillä. Koko ajan niitä rahdattiin lisää. Ei niitä silti rajatomasti ollut. Tulipalot täydensivät hävitysta. Punaisilla oli tykkejä saman verran ja aluksi runsaasti kranaatteja.
Olikohan mahdollista kysellä osoitteita? Työläiskaupunki varmaan paloi. Se oli puinen ja tiheästi rakennettu. Tuskin sitä vasiten tulitettiin.
xxxx Punaisilla oli tykkejä saman verran ja aluksi runsaasti kranaatteja. xxx
Mihinkä valkoisten propagandalehtiseen tuo tieto perustuu. Olen lukenut kaikki Tampereen taistelun kuvaukset. Eli kerro sinä missä oli punaisten suuri tykistö, joka ampui keskitysä muutaman tuhannen kranaattia esim. valkoisten lähtöasemiin. Ei sellaista ollut, kunhan vaan valehtelet.
Katutaisteluissa oli jokunen vanha venäläinen tykinraato, ei muuta.
xxxx Punaisilla oli tykkejä saman verran ja aluksi runsaasti kranaatteja. xxx
Mihinkä valkoisten propagandalehtiseen tuo tieto perustuu. Olen lukenut kaikki Tampereen taistelun kuvaukset. Eli kerro sinä missä oli punaisten suuri tykistö, joka ampui keskitysä muutaman tuhannen kranaattia esim. valkoisten lähtöasemiin. Ei sellaista ollut, kunhan vaan valehtelet.
Katutaisteluissa oli jokunen vanha venäläinen tykinraato, ei muuta.
On aivan sama, mitä tarinoissa kerrotaan. Punaisilla oli noin 30 tykkiä ( Suomen kenttätykistön historia 1), joita käyttivät venäläiset. Ne tulittivat kiivaasti ja tarkasti. Kaupungin jäätyä saarroksiin tuli pulaa ampumatarvikkeista. Varikot lienevät olleet rautatieristeyksissä.
Tottumattomat joukot aina liioittelevat kohtaamiaan vaikeuksia. Tykistötuleen monet joutuivat Tampereella ensi kertaa.
Ihmettelen punikkien kykyä uskoa mihin tahansa hölynpölyyn, kunhan se on polittiseen näkemykseen sopivaa.Totuus on sen sijaan kauhistus. Yksinkertaisimpienkin faktojen käsittäminen on suuri ongelma.Sotilasasioista ei ole höykäsen pöläyksen käsitystä, mutta kinata pitää...
Suomen Kenttätykistön Historia osa 1.
Valkoiset Tampereella sivu 171.
11 haupitsia (122mm)
2 piirityskanuunaa 152 K 04
21 kevyttä kanuunaa (76-87mm)
Valkoiset saivat Tampereelta sotasaaliina.
21kpl 76K02 kenttäkanuunaa.
1 kpl 122H10 haupitsia.
8 kpl. 76VK 09.
Edelleenkin sama lähde mutta sivu 19
jolla yritetään kaunistella ja hämätä todellista ylivoimaa ja ulkolaisten osuutta. Älä usko ihan kaikkea mitä arvovaltaisen nimen itselleen ottanut teos kertoo.
Tosiasiassa Tamperetta ampui yli 50 valkotykkiä. Siitä on tälläkin palstalla ollut puhetta aiemmin.
Tutkittu tieto ei ole propagandaa. Sitä ovat punauskovaisten kaljapöytäpuheet. Kenttätykistön historia on alan ammattimiesten puolueetonta tutkimustyötä. Punikkien jutut ovat juuri sitä propagandaa, jossa usko ja tieto törmäävät ja tieto häviää aina. Mutta uskoa saa, jos sillä kerran tulee autuaaksi ja pääsee punikkien taivaaseen. Siellä ei totuus häiritse.
kyseisen kirjasarjan jokaisessa kolmessa osassa on punaiset kannet.
-------Kenttätykistön historia on alan ammattimiesten puolueetonta tutkimustyötä.----------
Voi se olla alan ammattilaisten mutta puolueettomuutta en menisi takaamaan. Nähtiin ne nykypäivienkin sotaherrojen asenteet kun se yksi kahju sai raivarin ja sekotti julkisesti Ylikankaan tilaisuuden muutama kuukausi sitten. Syynä oli vain se, että tuotiin esille jotain muuta kuin valkoista totuutta.
sinut jahnaamaan asioista mistä et yhtikäs mitään tiedä.. Se vain asettaa sinut enemmän ja enemmän etelän suurkaupunkien slummeissa elävien meidän muiden verovarojen/ tukien varaan. Jos saisin päättää, niin säälilläkin pitäisi olla raja. Pitäisikö meidän hyväksyä perinnöllinen huumeiden käyttö tai vaikka sukupolvesta toiseen periytyvä työttömyys. Kaikenlaista pohjatonta surkeutta sieltä pitkospuiden tai suurkaupunkien surkeudesta meidän kaikkien iloksi kertyy.
Ps. Jos minä saisin valita lemppariTYHMÄN, niin se olisi nuo EIRY:n pitkospuupojat jotka päivästä toiseen jaksavat muistuttaa asiasta mitään ymmärtämättä Lähteen lohkosta.
työläisten asuma Tammelan kaupunginosa. Tarpeetonta terroria siviiliväestöä vastaan.
oleellinen osa valkoisten sodankäyntiä. Ruotsalaiset ja saksalaiset voittivat heille valmiiksi sodan ja niin valkosten mosureille jäi enemmän aikaa tappamiseen ja terroriin ja raiskauksiin.
Mistä ei voi puhua siitä täytyy vaieta. Niin se on ollut jo kohta 100 v.
Valkoisten tykistö perustettiin ja pikakoulutettiin aluksi lähinnä ruotsalaisen henkilöstön voimin Pietarsaaressa. Kirjava kalusto oli sotasaalista venäläisiltä, pääosin saksalaisilta saatua.
Toinen alkutekijä oli Jääkärien patteri, jonka kouluttamaa tykistöä myös ehti Tampereelle.
Vain yksinkertaiset menetelmät hallitiin ja tuliyksikkö oli yleensä kahden tykin patteri, mutta toiminta oli ylivertaista vastapuoleen verrattuna. Sillähän se voitto heltisi. Osaamisella!
Sakslaisten merkitys oli suuri sodan päätyttyä.
ja logistiikka esim. Talonpojat eivät olleet edes nähneet puutyökaluja kummempaa tekniikkaa. Punaisten puolella oli monenlaista monttööriä, joille tekniikka, puhelimia myöten, oli jo tuttua.
Valkoset tarvitsi kaiken viisauden ulkoa, aivan alusta alkaen. Pietarsaaren koulussa ehkä koulutettiin tykillä toimintaan mutta kukas hoiti ylemmän tason toimet?
ULKOMAALAISET... MIKSI TÄTÄ EI TUNNUSTETA REILUSTI.
En todellakaan ole huomannut toreilla kerrottavan ulkomaalaisten osuudesta vapaussodassa. Sotahistorioissa se on selvitetty viimeistä piirtoa myöten? Kannattaisiko tutustua asioihin ennen väitteiden esittämistä?
Valkoisten puolella oli käytännössä koko sivityneistö. Kyllä siellä teknistä osaamista löytyi ja aivan toisella tasolla kuin kapinallisilla.
...Valkoisten puolella oli käytännössä koko sivityneistö....
Ei muuten ollut. Teollistuneen, eteläisen Suomen sivistyneistö, siis insinöörit ja teknikot, istuivat kodeissaan eivätkä voineet noin vain kävellä valkoisten puolella. Maistereista en tiedä mutta ne olisivatkin olleet arvottomia teknillisissä tehtävissä.
Muistanet, että valkoisten haltuun jäänyt osa Suomea oli maatalous-Suomi, ei teollisuus-Suomi.
En ole väittänytkään, että kotona istuvat olisivat olleet rintamatehtävissä. Kaikki kynnelle kykenevät sivistyneistön edustajat olivat valkoisten riveissä.Sinne vaellettiin hengen kaupalla jopa satoja kilometrejä.
Esimerkiksi tyksitön tehtävissä oli insinöörejä, teknikoita, maanmittareita jne. Punaisella puolella tykkejä hoitivat pääasiassa venäläiset ja hyvin hoitivatkin. Tästä hyvästä mm. Tampereella tykistötulesta kärsinyt ruotsalainen prikaati ampui kaikki käsiinsä saamat venäläiset. Siinä ne olivat kasassa asemamakasiinin seinustalla.
Kaikkialla ammuttiin kaikki kiinnisaadut venäläiset. Se oli rotuvihaa, ei kostoa tykkitulesta.
Viipurissahan ammuttiin venäläiset siviilitkin, muista se.
Valkoisten kosto perustui todelliseen tai kuviteltuun tietoon punaisten hirmuteoista. Venäläisiin viha purkautui kaikkein pahiten, koska heidät koettiin taistelussa punaisia vaarallisemmiksi, eikä heidän kuolemansa perään arveltu kyseltävän.
Punaiset eivät saaneet kiinni.
vielä vuonna 1918 ei suomi ollut tarpeeksi teollistunut, jotta voidaan puhua "teollisuus" ja"maatalous-suomessa"
Esimerkisi Vaasa, ja pietarsaari olivat maan teollistuneinta aluetta. "maatalous-suomeksi"-kutsutulla Lapualla, oli huomattavaa saha, nahka ja metalliteollisuutta, joka muuten näkyy paikkakunnalla vieläkin. Lapuan työttömyysaste on huomattavasti pienempi, kuin esimerkiksi helsingin, samoin seinäjoella oli ruukki, jonka päärakennukset ovat kaikkien, jotka käyvät provinssirokissa, nähtävissä.
Jos käytte Tuurissa, Veljekset Keskisillä, niin tsekatkaa samalla Vesan keskisen kartanoa. Sen omisti aikoinaan paikallisen sahan patruuna. Saha sijaitsi nykyisen kauppakeskuksen paikalla.
Osa pohjalaisesta teollisuudesta katosi suomen itsenäistymisen jälkeen. Kyrönmaan Tervajoella toimi aina 1920-luvulle saakka kivääritehdas, joka aseisti venäjän armeijaa aina itsenäistymiseen saakka: tehtaanomistajien jälkeläiset, Klankit (siis sukunimi ;) , asuvat alueella vieläkin. Nykyisin tehtaan sijalla on tervajoen asutusalue, mutta paikan katujen nimet ovat muistona vielä satavuotta sitten siellä olleesta konepajasta.
Mutta tietoa hinkuville tiedoksi, hankkikaa Botnia-foton mainio teos Kotiseutumme isokyrö-vähäkyrö.
Kirja keskityy asutukseen, mutta siinä käydään osuvasti läpi myös paikallista historiaa.
Lisäksi "eteläpohjalaisten maalaisten" huono sivistys on legendaa. Niin arkkitehti alvar aalto kuin monet muutkin suomen suuruudet ovat saaneet sivistyksensä etelä-pohjanmaalla. Lähes joka talossa isäntä oli ylioppilas tai agrolologi. Lisäksi etelä-pohjanmaalla oli jo silloin kiinteitä kouluja, kun muualla suomessa vielä opeteltiin lukemaan kiertokouluissa ja kinkereiden yhteydessä.
Syynä eteläpohjanmaa "sivistykseen" voidaan pitää eräänlaista "tasa-arvoa"´. siinä missä hämäläiset talonpojat eivät juurikaan arvostaneet tyttäriään, kouluttivat eteläpohjalaiset isännät myös tyttölapsensa.
Vielä sata vuotta sitten naimisiin menneen naisen paikka oli kotona, mutta etelä-pohjanmaalla koultetut naiset toimivat myös paikallisten kylien opettajana, ja isäukot sekä isäntä-aviomiehet,rahoittivat koulujen rakentamnisen, ja koulutus oli, luonnllisesti ilmaista. tämä siis aikana, jolloin köyhälistä m,uualla suomessa kävi kiertokoulua.
Lisäksi pohjanmaalla oli kattava kirjatoverkosta jo 1800-luvun puolivälissä, joka tosin oli sekin yksityisten omistuksessa. Kirjaston sisältö oli, ainakin Jurvan kirjaston historina mukaan, päöäasiassa tieotkirjoja, mutta saa melkein olla varma, ettei siellä ollut Marxin teoksia.
Jokatapauksessa, etelä-pohjanmaalla ja pohjanmaalla oli jo valmiiksi lukeneita ja oppineita miehiä, ottamaan vastaan Pietarsaaren tykiskoulun opit.
Suomalaiset pärjäsivät siis itse, kunhan saivat aluksi koulutusta ruotsalasilta ja jääkäreiltä. Ulkomaalaisia ei siis tarvittu.
mutta kukaan ei tule tykistön tulivalmistelujen johtoportaisiin tai edes muutaman tykin komentajaksi jollain tykistön pikakurssilla. Se on varmaa se. Kyllä pikakurssilaiset varmaan osasivat tykin ladata ja laukaista mutta sen vaativampiin johtotehtäviin heistä tuskin oli.
Ampuipa Tamperetta 30 tai 55 tykkiä niin kyseessä oli kuitenkin sen luokan tykistö ja tulivalmistelu että siinä on tarvittu johtoon muutakin kuin eräässä viestissä mainitut pari - kolme kapiaista.
Jos olisi ollut vain mainitut muutama hassu kapiainen ja loput Pietarsaaren kussin käyneitä niin olisi Tampereen tuhoammunta jäänyt tekemättä.
Jääkäritkin olivaat ilmeisesti saaneet vain tykkimiehen koulutuksen, tuskin patterin tai patteriston päällikön koulutusta.
Entä mistäs viestimiehet otettiin, missä ne pikakurssitettiin? Entä kuka organisoi huollon (=logistiikan), talonpojatko? Tuskinpa. Tuskin jääkäritkään olivat saaneet siihen koulutusta.
kotimaisilla eväilLä kuitenkin pärjättiin. en ole mistään löytänyt tietoja, että valkoisten puolella olisi ollut, varsinaisissa sotatoimissa mukana muunmaalaisia upseereita, eikä vapaussoturina ollut isopaappani koska maininnut asiasta.
Todennäköisesti sotiessa käytettiin maalaisjärkeä: Neponen, suomen tykistön kehittäjänä, oli aika kova ja innovatiivinen jätkä, ja kyllähän tykistökoulussa opetettiin alkeet, kuten tähystäminen, viestiyhteydet jne.
itse tampereen taistelu puhuu puolestaan: valkoinen tykistö ampui kaupunkia, joka oli aika helppo kohde osua, kun taas hyökkäävä valkoiset kohtasivat hyvinlinnottautuneet punaiset, joiden asemat olivat käytännössä koskemattomat. Siksi valkoisten tappiot olivatkin Tampereella sodan suurimmat.
Kovimmmat taistelut, jotka käytiin mm. hautausmaalla, olisivat olleet nopeammin ratkasitu, jos käytössä olisi ollut osaavaa tykistöä. Nyt edettiin lähinnä hautakiveltä toiselle.
Eli valkoisten tykistön käyttö, ainakaan käytyjen taistelujen persuteella ei ollut kovinkaan "ammattimaista"
”Nenonen kutsuttiin ylipäällikkö Mannerheimin joukkoihin Suomeen. Helmikuun alussa Nenosen tykki möyhensi venäläisiä Oulussa. Hänellä oli käytössään kaksi tykkiä, joista kuitenkin vain toista voitiin käyttää. Kenraali Mannerheim ylensi Nenosen everstiksi ja nimitti hänet tykistön tarkastajaksi. Nenosella oli käytössään tällöin 58 tykkiä. Myöhemmin Tampereen valtauksen sotasaalis oli 42 ja Viipurin valtauksen yli 300 tykkiä. Itsenäisen Suomen tykistön peruskalusto oli koossa.”
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilho_Nenonen
Mitenkään vähättelemättä saksalaisten ja ruotsalaisten avun merkitystä sisällissodassamme, totuus lienee se että suomalaiset ratkaisivat sodan sittenkin keskenään. Koko sodan lopputuloksen kannalta merkittävin seikka oli se, ettei punaisilla ollut mitään mahdollisuuksia alunperinkään. Punakaartit olivat nostoväkeä ja teinejä, joissa päälliköitten koulutus rajoittui korkeintaan keskikouluun jos siihenkään, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta, eikä miehistöllä ollut senkään vertaa koulutusta. Toiminta oli ajoittain täysin sekasortoista ja joukoissa vallitsi usein lähes anarkia. Muutama venäläinen punasotilas yritti saada ryhtiä mm. Tampereen puollustukseen, mutta turhaan. Valkoisten sotakoulutus, jääkärit ja ennenkaikkea taisteluhenki olivat aivan toisella tasolla punakaarteihin verrattuna. Tämä lienee vastaus siihen, miksi maa ei liittynyt bolshevikkien johtamaan neuvostomaiden liittoon, kuten punaisten johto Otto Ville Kuusisen ja muiden johdolla kaavaili.
Linnahan on kirjoittanut, että päätöksiä sotatoimistakin tehtiin äänestämällä. Täällä tosin jotkut on oikealla suoralla tyrmänneet Linnan jutut. Itse kyllä uskon, että on kohtuullisen osuvaa kuvausta niin valkoisten kuin punaistenkin osalta.
Siis punaisten puolella.
Jääkärien tykistökoulutus alkoi v. 1916 Itzehoen kaupungissa. Aluksi koulutuskäytössä oli vain yksi tykki, mutta myöhemmin muodostettiin jaos, jonka osallistui jääkärien mukana Misse-joen rintamalla taisteluihin.
Samana vuonna eli v. 1916 marraskuussa tykistöjaos laajennettiin jo patteriksi. Muodostettiin kevyt haupitsipatteri, leichte Feldhaupitz Batterie 942.
Patterin päälliköksi määrättiin Lauri Malmberg ja se sai täydennystä Lockstedtin leirillä olevista suomalaisista.
V. 1917 patteri osallistui Riianlahden rintamalla rajuihinkin tykistötaisteluihin venäläisiä vastaa.
Yhden tykin suuntaajana Riian lahdella toimi Väinö Valve, joka myöhemmin luutnanttina johti tykistötulta Tampereen taistelussa Messukylän kirkontornista.
Saksalainen tuntee haupitsin paremmin nimellä Haubitze kuin Haupitz. ”Leichte Feldhaubitzbatterie” kuulostaa ainakin minun korvissani uskottavammalta kuin ”leichte Feldhaupitz Batterie”.
Vaan joku tiennee paremminkin. En ole tykkimiehiä.
http://de.wikipedia.org/wiki/Haubitze
Kannattaa lukea joskus historiaa. Suomen ensimmäiset pysyvät koulut perustettiin juuri etelä-pohjanmaalle (ja myös ruåtsinkieliselle pohjanmaalle)
Siinä missä sinun esi-isäsi kävi kiertokoulua ja joutui ulos kinkereiltä, kun ei osannut lukea, minun esi-isäni kävi koulua paikallisen pohjalaistalon yläkerrassa, yhdessä renkien ja piikoja, sekä torpparien lasten kanssa. Myöhemmin paikalliset isäntämiehet rakensivat kylään kansakoulun. Opettajana oli nainen, joka oli käynyt opissa ihan Pietarissa asti.
Kun jääkärit ja ruotsin armeijan vapaaehtoiset aloittivat tykistökoulun Pietarsaaressa, oli heillä itseasiassa jopa valinnanvaraa, kenet he ottaisivat oppiinsa.
Alun jälkeen eivät valkoiset olisi tarvinneet ulkomaalaisia apujoukkoja. He voittivat punaiset yksin.
Saksan maihinnousu Hankoon, oli Saksan yritys, joka jopa onnistui, pitää itsenäistyvä pieni kansa otteessaan. Jopa Mannerheim vastusti ulkomaalasiten joukkojen sekaantumista. Se oli syy, miksi Mannerheim kiiruhti Tampereen valtausta. Normaalisti, olisi ollut viisainta antaa piiriteyt kaupungin "kypsyä" ensin vähän aikaa. Se olisi säästänyt paljon, ensin valkoista ja myöhemmin punaista verta, eli pienimmillä tappioilla voittaneiden viha olisi tuskin ollut niin suuri kuin nyt oli, ja se olisi näkynyt kosto-teloituksissa.
Valkoisen tykistön ensilaukaukset ammuttiin Oulussa 1918
Oulujoen yli siis posautettiin likimain summassa piippua pitkin sihtaamalla ja sormituntumalla.
Sihtaajana oli itse Nenonen. Siis arvioiden ja osumia tähystäen, erään miehen ollessa talon katolla tähystämässä minne sattuu... Kohteena oli venäläisten kasarmi, joka sittemmin antautuikin muutaman paukun jälkeen. Tykkejä taisi olla 2 ja ammuksia niukasti. Ensilaukausten hylsyt on kuulemma tallessa ja oiekin museossa.
http://www.pstkmkilta.vuodatus.net/page/oulu
"Nenonen kutsuttiin ylipäällikkö Mannerheimin joukkoihin Suomeen. Helmikuun alussa Nenosen tykki möyhensi venäläisiä Oulussa. Hänellä oli käytössään kaksi tykkiä, joista kuitenkin vain toista voitiin käyttää. Kenraali Mannerheim ylensi Nenosen everstiksi ja nimitti hänet tykistön tarkastajaksi. Nenosella oli käytössään tällöin 58 tykkiä. Myöhemmin Tampereen valtauksen sotasaalis oli 42 ja Viipurin valtauksen yli 300 tykkiä. Itsenäisen Suomen tykistön peruskalusto oli koossa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilho_Nenonen
"Vuonna 1918 Suomeen oli vapaussota-kansalaissodan jälkeen jäänyt 266 kenttätykkiä. Ne olivat pääasiassa venäläisiltä ja punaisilta saatua sotasaalista. Pääosa tykeistä oli 76 mm kevyitä kanuunoita vuosimallia 1902. Varsinaisten kenttätykkien lisäksi venäläisiltä oli jäänyt Suomeen suurehko määrä 1800-luvulta peräisi olleita vanhentuneita ja kömpelöitä jäykkälavettisia tykkejä, joilla oli vaatimaton tulinopeus."
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/t_pankki/a_lajit/kenttatykisto.htm
cccccccccccc
Onpa Eniron serveri tukossa.
Valkoisen armeijan menestys ja voitto perustui pääasiassa punakaartia selvästi ammattitaitoisempaan päällystöön. Valkoisen armeijan upseeristo koostui entisessä keisarillisessa Venäjän armeijassa palvelleista suomalaisupseereista, ulkomaalaisista vapaaehtoisista upseereista (mm. 84 vapaaehtoisesta ruotsalaisupseerista) ja Saksassa koulutetuista jääkäreistä (1 300 miestä mukana sodassa). Tämä heijastui sotatoimien parempana strategisena ja taktisena suunnitteluna sekä operaatioiden toteuttamisena. Joukosssa oli siis paljon väkeä, joka osasi käyttää ja koulutttaa miehiä tykinvarteen.
Koko kysymys haiskahtaa jonkun pikkunatsin provolta. Anna kun arvaan, seuraavaksi tänne ilmestyy aloitus, "Saksalaisten hoitama tykistö vapautti suomen..."
Valkoisten voittoon vaikuttivat suuressa määrin ylempi upseeristo, jotka olivat saaneet koulutuksensa Venäjän Armeijassa. Nämä olivat tottuneet suurten miesmäärien johtamiseen. Jääkärit olivat korvaamaton apu taas kun tarvittiin johtajia pienille yksiköille taistelukentällä. Aliupseerit ryhmänjohtajina ja Luutnantit ja Kapteenit joukkueen ja Komppanian päällikköinä. Jos sodankäynti olisi ollut ns "talonpoikaisarmeijan" harteilla johtoa myöden taistelut olisivat olleet melkomoista nujuamista Punaisia vastaan. Paljon mahdollista, että Suomi olisi tuolloin jaettu kahtia lopullisesti kahteen eri valtioon.
Saksan sota Suomen järjestäytynyttä työväenliikettä vastaan..
**** (mm. 84 vapaaehtoisesta ruotsalaisupseerista) *****
Tuo luku on alakanttiin kuten hyvin tiedät.
Sosiaalidemokraattinen Ruotsi kielsi avun Suomen lailliselta hallitukselta. Ase-ja joukkoapu olisi lyhentänyt sotaa. Vapaaehtoiset olivat eri juttu. Ilmoitettu upseerimäärä on oikea. Koko ruotsalaisluku lienee noin 600.
Ruotsi kyttäsi vain Ahvenanmaata Suomelta.
Saksa taas varmisteli asemiaan suursodan pohjoislohkolla. Se taisteli kapinallisia, ei työväenliikettä vastaan.
Suomen sivistyneistö kävi sotaa yhteiskunnan tuhoamiseen tähtäävää kapinaa vastaan.Se oli vapaussotaa sosialismista.
Ruotsin apu oli vapaaehtoista. Valtio katsoi vierestä punaista terroria. Sen toimeenpanijat olivat demareita kuten Ruotsin hallituskin. Saksalaiset järjestivät oloja omien tarpeidensa mukaan. Ei niitä työväenluokan tuhoaminen kiinnstanut, vaan kapinan saaminen pois päiväjärjestyksestä tukialueen toimintaa häiritsemästä.
Ettei totuus unohtuisi: 1918 kapina lietsottiin Venäjältä, asialla mm. venäläiset Rahjan veljekset Jukka ja Eino.
Jukka vaati Suomen demujen kokouksessa, että aseet on otteva käyttöön, hn myös kuljetti Suomeen Leniniltä saatuja aseita, Eino johti taisteluja Suomessa.
Stalinin palopuhe vallankumouksen aloittamiseksi lienee ollut myös hyvin ratkaiseva. Hänhä myös lupasi punaisille aseita ja ammuksia
Ja tyhmät uskoivat. Muistuttaa nykypunikkeja. Uskotaan kehitysmaa Venäjän olevan paratiisi. Slaavien sortamille vähemmistölle se onkin. Veli venäläinen ei siinä Espanjan tasoisen BKT:n läävässä herroiksi elä.
eine Rahjat olleet venäläisiä vaan kalajoelta.
Ruokahuolto oli talonpoikien varassa. Ilman heitä olisi slaavilaisen nälkäkuoleman kokenut.
Aivan taatusti maaliskuussa -18 oli valkoisten puolella osaavaa tykistöjoukkoa. Itse menin kesäkuussa alokkaaksi patteriin, ensimmäiseen kuukauteen ei tykkiin saatu koskeakaan, ja elokuussa Rovajärvellä toimin jo tykinjohtajana kun edellisen saapumisryhmän tykinjohtaja-alikessu tuurasi patteriupseeria joka oli oksennustaudissa. Ammuttiin 6 kilometriin juri noilla samaisilla 76K02:lla joita vapaussodassakin käyteltiin. Tarkka ase on vieläkin, jos tarvitaan. Valitettavasti on taidettu sulattaa kaikki?
Nevan asukit kuoli nälkään ja koleraan. Mitään kykyä Etelä-Suomen valtaukseen ei ilman suomalaisten apua ollut. Enemmistö suomalaisista tuki valkoisia. Sota hävitty. Trotskin neitimäisyys Brest-Litovskissa ei vaikuttanut sotaan. Trotskin tunarointi ainoastaan lyhensi sitä. Valkoiset olisivat voittaneet muutenkin. Trotskilla oli armeijan luonti ja Kaledinin kasakat kiusana vuonna 1918. Ei aikaa Suomelle.
Joku katkera punainen taas ulisee täällä?
Noin mielenkiinnosta, paljonko valkoisilla oli tykistöä ja muuta kkta raskaampaa kalustoa sodan alussa? Tiedän että ainoastaan yksi tykein varustettu panssarijuna muutema tiilillä ja laudoilla panssaroity punaisten yli 20 vastaan joista ainakin 7 oli ammattimaisesti suomessa panssaroitu ja ainakin 4 venäjällä ammattimaisesti tuotettua hiekkasäkki ja ratapölkkypanssaroidut kk-vaunut vaihtelevine tykistöineen. Näissä oli usein venäläiset miehistöt kuten muissakin erikoisaselajeissa kuten tykistö ja kk joka oli erikoisaselaji ww1 aikaan. Venäläiset upseerit pyrkivät auttamaan kyllä punaisia, mutta kun luottamus ja kieli ei pelannut niin eihän siitä mitään tullut hyvän upseeriston ja aliupseeriston valkoisia vastaan. Mitä itse olen lukenut niin tykistö säästeli ammuksiaan nimenomaan näitä panssarijunia vastaan. Ja siinäkin alueella korostuu valkoisten tekninen osaaminen, nimittäin valkoisilla oli käytössä insinööri Tigerstedtin keksimä laite joka pystyi mittaamaan lähestyvän junan etäisyyden kiskojen jännitteen muutoksen mittauksella ja ilmaisemaan etäisyyden metreinä jolloin piilossakin olevaa junaa pystyi ampumaan.
Panssarijuna-aiheesta kiinnostuneille lisää kirjasta: Jouni Sillanmäki PANSSARIJUNIA SUOMESSA - SUOMALAISIA PANSSARIJUNISSA
http://docplayer.fi/5510194-Jouni-sillanmaki-panssarijunia-suomessa-suomalaisia-panssarijunissa.html
Mutta jos jollakulla olisi historia-aiheeseen lisätietoa olisi mielenkiintoista.
Mielenkiintoista, aina täältä löytää jotakin.
Isä-ukko kertoi, että kun olivat kesällä 1944 jossain siellä Viipurin takana (pioneerejä, eivät siis etulinjassa), niin neukut tulitteli seutua laivastotykillä. Välillä sattui heidänkin majapaikkaan. Sitten eräänä yönä olivat meikäläiset tuoneet paikalle rautatietykin. Ensin paskat housuissa kun se ampui, ennen kuin selvisi mikä se oikein on :D Mutta sen jälkeen kuulema antoi naapurikin yörauhan.
Tuossa juuri mietin, että olikohan neukuilla sittenkään sellaisia laivaston yksiköitä paikalla, vai oliko vain Viipurin takaa ampuvaa järeää tykistöä... Olen lukenut, että talvisodassa Viipuria tulitti ns. "aavetykki", eli järeä venäläinen tykki jostain heidän linjojensa takaa, ja senkin suomalaiset hääsivät silloin rautatietykin avulla.
kesällä -44 erittäin suuri tykistövoima käytössään.
Järeintä kalustoa oli jopa 16 tuuman rautatietykki, mutta sitä lajia oli muutakin. Lisäksi rannikkopatterit osallistuivat taisteluun 9-10. 6. 44.
Rautatietykistö saattoi tukea myöhemminkin, sitä mukaa kun radat saatiin kuntoon.
Tietävästi ei käytetty raskaita laivastoyksiöitä.
Suomalaisilla oli raskasta rautatietykistöä Hangon motin sotasaaliina.
Tykin suuntaus oli hieman epätarkkaa tulenjohdon puutteiden takia, mutta ei kovin vaikeaa.
http://www.seepia.org/html/seepia2/ballistiikka/ballistiikka.shtml
Periaatteessa voi ampua patterin keskimmäisellä tykillä sinne päin, ja kääntää lähemmäs sitten, koska virhettä tulee aina satoja metrejä, niin tykkien lukumäärä ja patteriston viuhka ratkaisevat. Tampereella ammuttiin alakulmilla parin kilometrin päästä.
kenttätykistön toiminnasta 1918. Kyllä tarkistusammunta osattiin jo tuolloin. Tuliyksikkönä oli 2-4 tykin patteri. Patteriston toimintaa ei vielä hallittu.
Tampereella ampumaetäisyydet vaihtelivat 2-5 km. Tykistö ampuu yleensä alakulmilla.
Lue nyt avaus niin toteat, että tykistön toiminta vaatii muutakin kuin tarkistusammuntaa.
Mistä valkoiset saivat niin paljon tykkejä ja kranaatteja, kuka tietää ?
Venäläisiltä tietenkin ensi alkuun. Vapaussodan historia (1921) kertoo, että Ilmajoella 28.1. vallattiin kuusi hyväkuntoista pikatykkiä ja niihin 1420 ammusta. Vaasassa ja Kaskisissa vallattiin lisää ja 31.1. Kristiinankaupungissa 6 tykkiä ammuksineen. Uudestakaarlepyystä saatiin 5, Pietarsaaresta 4 ja Kokkolasta 5 tykkiä. Näistä kertyy jo ensimmäisellä sotaviikolla ainakin 30 - 40 tykkiä. Karjalasta vallattiin lisää, mutta niille oli tarpeeksi käyttöä sillä suunnalla.
17. helmikuuta tuli Saksasta Vaasaan aselaiva, jossa oli 12 tykkiä Helmi-maaliskuussa näyttää tulleen eri laivoilla vielä 12 lisää. Ensimmäiset Nenosen kouluttamat neljä 2 tykin patteria (87 mm) tulivat valmiiksi helmikuun lopulla. Jääkäritykistöön muodostettiin 3 nelitykkistä patteria maaliskuun aikana. 11.3. lähti rintamalle ensimmäinen raskas patteri (152 mm). Ennen Tampereen valtausta valkoisella armeijalla oli kaikkiaan 32 kaksitykkistä patteria.
Tampereen jälkeen muutettiin patterit nelitykkisiksi ja yhdistettiin patteristoiksi. Tämän mahdollisti suuri tykkisaalis Tampereelta ja Raudusta. Myös ajoittainen ammusten puute loppui sotasaaliin ansiosta.
Eipä noita siis kovin paljon ollut ratkaisuvaiheissa, noin 70 tykkiä kaikkiaan. Mutta niitä käytettiin selvästi tehokkaammin kuin punaisten suurempaa kalustomäärää. Pätevien miesten (venäläisten) käsissä punainenkin tykistö oli toisinaan hankala vastus valkoisille, mutta tämä oli harvinaista. Valkoiset pystyivät järjestämään miehistön pikakoulutuksen ja organisoimaan tykistön ylivoimaisesti paremmin.
-------että Ilmajoella 28.1. vallattiin kuusi hyväkuntoista pikatykkiä ja niihin 1420 ammusta. Vaasassa ja Kaskisissa vallattiin lisää ja 31.1. Kristiinankaupungissa 6 tykkiä ammuksineen. Uudestakaarlepyystä saatiin 5, Pietarsaaresta 4 ja Kokkolasta 5 tykkiä. Näistä kertyy jo ensimmäisellä sotaviikolla ainakin 30 - 40 tykkiä-----
Mitä höpinöitä valtauksesta. Eivät haulikoin ja heinäseipäin aseistetut, kouluttamattomat, talonpojat valtaa sotaväeltä yhtään mitään vaan pääsevät äkkiä hengestään jos edes yrittävätkään.
Venäläiset upseerit ANTOIVAT niin tykit kuin muutkin aseet heille rahasta, mutta kuka maksoi, talonpojat eivät ainakaan. Valtaustaru on vain yksi niitä hypetyksiä ja sankarivaleita mitä voittaja on omaan gloriaansa lisännyt.
"Mitä höpinöitä valtauksesta. Eivät haulikoin ja heinäseipäin aseistetut, kouluttamattomat, talonpojat valtaa sotaväeltä yhtään mitään vaan pääsevät äkkiä hengestään jos edes yrittävätkään."
Valkoisilla oli noin 6 000 kivääriä ja muita aseita. Heitä johtivat pääasiassa jääkärit, joita oli Pohjanmaalla jo kymmeniä.. Lisäksi usea joukko oli saanut muutaman viikon koulutuksen.
Useimmin venäläiset yllätettiin.
"Venäläiset upseerit ANTOIVAT niin tykit kuin muutkin aseet heille rahasta, mutta kuka maksoi, talonpojat eivät ainakaan. Valtaustaru on vain yksi niitä hypetyksiä ja sankarivaleita mitä voittaja on omaan gloriaansa lisännyt. "
Paksua valetta. Upseereilla ei ollut enää mitään käskyvaltaa. Se oli sotilasneuvostoilla.
Muutamin paikoin käytiin kovia taisteluja, mutta useimmin venäläiset yllätettiin. Yö kun oli.
------useimmin venäläiset yllätettiin. Yö kun oli. ---
No jopas onkin helppoa vallata tuhansien sotilaiden varuskunnat. Menee vaan yöllä ja ottaa aseet, niin helppoa sen. Siis Korkkarissa ja Ryhmyn ja Romppaisen seikkailuissa mutta ei aikuisten oikeesti.
Kukahan oli lahtarille neuvonutkin noin helpon tavan ja pitänyt huolen, että varuskunnissa ollaan sikeässä unessa, kaikki, eikä huomata mitään kun äijälaumat tulee ja vie aseet.
Tulta tietenkin on korjailtu Napoleonin ajoista alkaen. Jo vain pizi oli psto valkoisilla Vegeliuksen komennossa 1918, koulutus ja malli olivat Saksan tutseilta. Patteri vastaa komppaniaa eli on ollut vaihetyötä, yksi ottaa kasasta kranulin ja ruuvaa sytyttimen kiinni, toinen tyrkkää pesään ja kolmas vetää narusta, tulenjohto kaivaa maata kuin myyrät peloissaan.
Tehokkain tuhonta ase oli valkoisten soppatykki, jota ei käytetty,
vaan joukko tuhottiin 30 000 suomalaista siviiliä, sodan jälkeen 1918, nälkään...
Vankileireillä kuoli aliravitsemukseen ja kulkutauteihinnoin noin 14 000 aseelliseen kapinaan syyllistä.
Yli 60 000 armahdettiin, pääosa vielä vuonna 1918.
Miksi niitä n. 14 500 ei armahdettu myös, että olisivat voineet mennä koteihinsa hekin. Heitähän ei ollut tuomittu missään laillisessa tai edes laittomassakaan tuomioistuimessa ?
olivat syyllistynet aseelliseen kapinaan ja muuhunkin.
Heidät oli tuomittu valtionrikosoikeuksissa, vaikka punikit eivät historiaa tunnekaan.
ei 1918 ollut mitään oikeuksia, vaan valkoiset terrori pyövelit toimi.
- ainoa ns. oikeus oli se ammutaan paikalla lupa,,,
---Heidät oli tuomittu valtionrikosoikeuksissa----
No jopa olikin korni vale. Oikeuksissa tuomittiin n. 500 eikä kaikkia edes kuolemaankaan. Silti leireillä tapettiin eri tavoin yli 14 000.
Valtionrikosoikeuksien osastoja oli lopuksi 145. Niissä syytettiin kaikkiaan 75 575 henkilöä, joisat 67 788 tuomittiin erilaisiin rangaistuksiin, 7 683 vapautettiin heti. Huomattavan moni selvisi ehdonalaisella.
Yleisin tuomio oli 2-3 vuotta kuritushuonetta. Kuolemantuomioita määrättiin 554,joista toimenpantiin 113.
Vankileirit lakkautettiin 15.9. 1918, jolloin 23 000 jäljellä olevaa vankia siirtyi vankeinhoitolaitoksen alaisuuteen. Kuolemanrangaistukset peruutettiin ja tuomioita lyhennettiin kolmanneksella.
Armahdukset jatkuivat, niin että vuoden lopussa oli jäljellä
6 700 vankia. Seuraavana vuonna Mannerheim armahti vielä 2 000.
Näm ä tosiasiat ovat punikeille sietämätöntä kestää.
Tammisaaressa on pohjoismaiden suurin joukkohauta, jonne tulisi viedä valkoisia tärkeilijöitä opintomatkoille....
Ja tiedon lisäykseen sopivia joukkotuho paikkoja on myös useimmissa suomen kaupungeissa.
-----Näm ä tosiasiat ovat punikeille sietämätöntä kestää----
Nuo luvut tietää ja sietää kaikenväriset ihmiset, punaiset, valkoiset, siniset ja vihreätkin. Mutta lahtarien perikunnille on sietämätöntä ajatellakaan tunnustaa, että täysin mielivaltaisesti heikäläiset tappoivat n. 27 000 ihmistä, niin naisia kuin lapsiakin. Ja myivät Lahden seudulla jopa 14 vuotiaita tyttöjä saksalaisille viinapullosta.
Rikollista ei arvioida sen mukaan montako rikosta hän on jättänyt tekemättä vaan sen mukaan montako on tehnyt. Mutta tämä tosiasia ovat lahtareille sietämätöntä kestää vielä 100 v kuluttuakin.
"Tykistön käyttä jo v. 1918 oli tieteellistä puuhaa, jota talonpoika ei luontaisten vaistojensa nojalla voinut hallita."
:D
Samoin taisi olla tilanne kouluja käymättömien merirosvojen kanssa. Ei sitten niin minkäänlaista tykkiosaamista. :D
Ja kuinkas sitten amerikan sisällissodassa. Sen lisäksi että amerikkalaiset sotilaat ja tykkimiehet molemmin puolin olivat oppimattomia ja vailla sivistystä, ne olivat kaikenlisäksi pohjattoman tyhmiä imbesillejä, niinkuin nykyisinkin ja silti onnistuivat telomaan vastapuolen mosureita hyvällä osuma prosentilla. Ei tykistössä mitään Nenosia tarvita, ainakaan lähitaisteluihin.
ampa hyvin yksinkertaisin menetelmin. Tarvitaan vain yksi, joka ymmärtää vehkeen käytön.
Jos halutaan osua johonkin, ampua epäsuorasti tai käyttää useaa asetta yhtä aikaa, tarvitaan osaajia.
Viipurissa oli punaisillakin tykistö.
Isoisäni nakitettiin täydennysmiehenä Viipurin punaiseen 1. tykkipatteriin maaliskuussa 1918. Silloin patteria johti Hannes Mannilla, ja 23.3. jälkeen joku Björnström.
Punaista tykistöä Suomessa kouluttivat maailmansodassa kokemusta saaneet venäläiset tykkimiehet. Jonkinlaista perehdytystä oli suomalaispunaisille ainakin Helsingissä.
Viipurin varuskunnan tykistöarsenaalissa oli kaupungin punaisille kylliksi. Miten asiantuntevaa koulutus oli, ja miten päteviä tykkimiehiä punaisista tuli, en osaa sanoa, mutta Viipurin linnan kupeeseen saivat ainakin ison läjän hylsyjä aikaiseksi enen vetäytymistään:
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Viipuri3.jpg
En tiedä miten hyvä punainen tykkimies pakkovärvätystä isoisästäni Viipurissa tuli. Omien sanojansa mukaan hänet ainoastaan laitettiin vanhalla linnalla kiväärin kanssa vahtipalvelukseen - mikä saattaa pitää paikkansa, vahtimiehiäkin tarvittiin.
PunaisenViipurin 1. tykkipatteri oli tiettävästi Kilpeenjoen rintamalla 20.4. ja vetäytyi sieltä Viipuriin neljä päivää myöhemmin. Isoisäni oli mukana - omien sanojensa mukaan edelleen varastovahtina.
Tykkimiestaidoillaan en tiedä hänen kerskuneen.
Pohjanmaan talonpojat kyllä aloittivat Vapaussodan, mutta Valkoinen armeija oli lopulta 70 000 miestä, josta taistelujoukkoja noin 40 000.
Suojeluskuntarykmenttejä oli 10, jääkärirykmenttejä 6 ja lisäksi kaksi ratsurykmenttiä.
Tykistöä oli 26 patteria yht 57 tykkiä, patterit 2-tykkisiä.