Vanhanen: NATO-jäsenyys on käytännön kysymys
RS, 2.4.2008
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Suomen NATO-jäsenyys on tämän päivän oloissa enemmän käytännön kysymys kuin mitään muuta.
Näkemystään Vanhanen perustelee sillä, että NATO-kysymyksen poliittinen painoarvo on huomauttavasti keventynyt ja että Suomi pääsee halutessaan mukaan kaikkeen NATO-toimintaan, mihin sillä on tarvetta osallistua.
Keskustan kesän puoluekokousta pohjustaneessa turvallisuuspoliittisessa seminaarissa keskiviikkona puhuneen Vanhasen mielestä Suomella ei olekaan minkäänlaista kiirettä NATO:on
- Yhteistyömme kehittyy hyvin joka tapauksessa, ja olomme ja ympäristömme ovat vakaat.
Parhaillaan valmisteltava ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ei Vanhasen mukaan sisällä mitään yllätyksiä NATO-jäsenyydeen suhteen, mutta mahdollisuus jäsenyyteen on pidettävä voimassa.
- Minun ajattelussani Suomen pitkä linja sodan jälkeisinä vuosina on ollut vahvistaa kansallista liikkumatilaamme ja valinnan mahdollisuuttamme eikä meidän ei pidä oma-aloitteisesti kielteisillä päätöksillä sulkea ovia edestämme ja liikkumatilaamme politiikassa.
Kriisinhallinta etusijalle jäsenyyden punninnassa
Vanhasen mukaan tämän päivän Nato on ensisijaisesti kriisinhallintaorganisaatio ja poliittinen yhteistyöjärjestö, jonka puitteissa tapahtuvaan toimintaan Suomi on jo monin tavoin osallistunut.
- Vaikka NATO:n perussopimukseen sisältyy edelleen kuuluisa viides artikla kollektiivisen puolustuksen velvoitteesta ja vaikka on ajateltavissa, että Naton jäsenyys olisi Suomelle hyödyksi puolustusta koskevassa suunnittelussa, Suomen mahdollista jäsenyyttä on tarkasteltava erityisesti kriisinhallinnan ja niihin liittyvien tarpeiden ja päätöksenteon valossa.
Vanhanen totesi lukeneensa ulkoministeriön NATO-selvitystä ja saaneensa vaikutelman, että myönteiset tekijät liittyvät päätöksentekoon osallistumiseen ja turvatakuuseen.
- Jäsenyys vahvistaisi myös Suomen Yhdysvallat-suhdetta, mutta toisaalta se voisi kohdistaa Suomeen solidaarisuuspaineita osallistua myös sellaisiin operaatioihin, joita emme omasta näkökulmastamme pitäisi toivottuina.
Vanhanen mielestä jäsenmaiden kansalaisten pitää aktiivisesti tukea jäsenyyttä ja siitä seuraavia velvoitteita osallistua yhteisiin operaatioihin.
- Nyt tämä nähdään Afganistanissa: ne rauhankumppanit, jotka antavat joukkojaan pohjoiseen, tuovat liittokunnalle arvostetun lisäpanoksen, kun taas ne jäsenmaat, jotka väistävät taistelutehtäviä eteläisessä Afganistanissa, ovat liitossa huonossa huudossa.
Vanhanen sanoi myös miettivänsä, miten mahdollinen jäsenyys heijastuisi poliittiseen liikkumatilaamme ja kykyymme omista ehdoistamme käsin määritellä poliittisia kantoja.
- Vai olisimmeko solidaarisuutta muilta lunastaessamme riippuvaisia niiden maiden poliittisista kannoista, joiden apua tarvitsisimme mahdollisen kriisin hetkellä.
Turvatakuut vahvistavat keskinäistä solidaarisuutta
Laajassa puheessaan Vanhanen käsitteli myös EU:n turvatakuita ja katsoi, että Suomessa keskustelu on urautunut hän kysymykseen, kun muissa jäsenmaissa takuita ei ole problematisoitu. Hän uskoi, että ensi vuoden alkuun mennessä hyväksytty Lissabonin sopimus antaa vastauksia Suomen turvallisuushaasteisiin.
- Sopimukseen sisältyy oleellinen sitoumus kumppanimaiden puolelta saatavasta avusta, eli ns. yhteisvastuulauseke, joka koskee terroristihyökkäyksiä, siviilionnettomuuksia ja luonnonkatastrofeja.
Toinen asia ovat Vanhasen mukaa ns. turvatakuut. Sopimustekstissä todetaan, että jos jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, on muilla jäsenvaltioilla velvollisuus antaa sille apua YK:n peruskirjan määräysten mukaisesti. Toisaalta tekstissä todetaan, ettei se vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden (kuten Suomen, toim. huom.) turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Sopimuksessa korostetaan myös, että NATO on jäsenilleen yhteisen puolustuksen perusta.
Vanhasen tulkinnan mukaan turvatakuuartikla vahvistaa ennen muuta Euroopan unionin jäsenmaiden keskinäistä solidaarisuutta.
- Meillä on oikeus odottaa muiden jäsenmaiden tukea, jos sitä tarvitsemme, niin kuin meillä on puolestamme selkeä velvollisuus tarjota toisella jäsenvaltiolle sen tarvitsemaa apua. Suomi on tähän sitoutunut.
Vanhanen huomautti, että unioni voi siirtyä yhteiseen puolustukseen Eurooppa-neuvoston päätöksellä.
- Mahdollisuus tähänkin on olemassa, mutta ei se ole ollut keskusteluissa aktivoituna, koska Euroopan kokemat haasteet ovat nykyään muunlaisia kuin tavanomaisen sodan uhka.
Näitä uhkia heijastelee myös parhaillaan päivitettävä unionin turvallisuusstrategia vuodelta 2003. Siinä Euroopan suurimmiksi uhiksi todetaan muun muassa terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen ja kansainvälinen rikollisuus.
Vanhasen piti selvänä, että EU:n yhteistyö turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa tulee syvenemään.
RS, 2.4.2008
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Suomen NATO-jäsenyys on tämän päivän oloissa enemmän käytännön kysymys kuin mitään muuta.
Näkemystään Vanhanen perustelee sillä, että NATO-kysymyksen poliittinen painoarvo on huomauttavasti keventynyt ja että Suomi pääsee halutessaan mukaan kaikkeen NATO-toimintaan, mihin sillä on tarvetta osallistua.
Keskustan kesän puoluekokousta pohjustaneessa turvallisuuspoliittisessa seminaarissa keskiviikkona puhuneen Vanhasen mielestä Suomella ei olekaan minkäänlaista kiirettä NATO:on
- Yhteistyömme kehittyy hyvin joka tapauksessa, ja olomme ja ympäristömme ovat vakaat.
Parhaillaan valmisteltava ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko ei Vanhasen mukaan sisällä mitään yllätyksiä NATO-jäsenyydeen suhteen, mutta mahdollisuus jäsenyyteen on pidettävä voimassa.
- Minun ajattelussani Suomen pitkä linja sodan jälkeisinä vuosina on ollut vahvistaa kansallista liikkumatilaamme ja valinnan mahdollisuuttamme eikä meidän ei pidä oma-aloitteisesti kielteisillä päätöksillä sulkea ovia edestämme ja liikkumatilaamme politiikassa.
Kriisinhallinta etusijalle jäsenyyden punninnassa
Vanhasen mukaan tämän päivän Nato on ensisijaisesti kriisinhallintaorganisaatio ja poliittinen yhteistyöjärjestö, jonka puitteissa tapahtuvaan toimintaan Suomi on jo monin tavoin osallistunut.
- Vaikka NATO:n perussopimukseen sisältyy edelleen kuuluisa viides artikla kollektiivisen puolustuksen velvoitteesta ja vaikka on ajateltavissa, että Naton jäsenyys olisi Suomelle hyödyksi puolustusta koskevassa suunnittelussa, Suomen mahdollista jäsenyyttä on tarkasteltava erityisesti kriisinhallinnan ja niihin liittyvien tarpeiden ja päätöksenteon valossa.
Vanhanen totesi lukeneensa ulkoministeriön NATO-selvitystä ja saaneensa vaikutelman, että myönteiset tekijät liittyvät päätöksentekoon osallistumiseen ja turvatakuuseen.
- Jäsenyys vahvistaisi myös Suomen Yhdysvallat-suhdetta, mutta toisaalta se voisi kohdistaa Suomeen solidaarisuuspaineita osallistua myös sellaisiin operaatioihin, joita emme omasta näkökulmastamme pitäisi toivottuina.
Vanhanen mielestä jäsenmaiden kansalaisten pitää aktiivisesti tukea jäsenyyttä ja siitä seuraavia velvoitteita osallistua yhteisiin operaatioihin.
- Nyt tämä nähdään Afganistanissa: ne rauhankumppanit, jotka antavat joukkojaan pohjoiseen, tuovat liittokunnalle arvostetun lisäpanoksen, kun taas ne jäsenmaat, jotka väistävät taistelutehtäviä eteläisessä Afganistanissa, ovat liitossa huonossa huudossa.
Vanhanen sanoi myös miettivänsä, miten mahdollinen jäsenyys heijastuisi poliittiseen liikkumatilaamme ja kykyymme omista ehdoistamme käsin määritellä poliittisia kantoja.
- Vai olisimmeko solidaarisuutta muilta lunastaessamme riippuvaisia niiden maiden poliittisista kannoista, joiden apua tarvitsisimme mahdollisen kriisin hetkellä.
Turvatakuut vahvistavat keskinäistä solidaarisuutta
Laajassa puheessaan Vanhanen käsitteli myös EU:n turvatakuita ja katsoi, että Suomessa keskustelu on urautunut hän kysymykseen, kun muissa jäsenmaissa takuita ei ole problematisoitu. Hän uskoi, että ensi vuoden alkuun mennessä hyväksytty Lissabonin sopimus antaa vastauksia Suomen turvallisuushaasteisiin.
- Sopimukseen sisältyy oleellinen sitoumus kumppanimaiden puolelta saatavasta avusta, eli ns. yhteisvastuulauseke, joka koskee terroristihyökkäyksiä, siviilionnettomuuksia ja luonnonkatastrofeja.
Toinen asia ovat Vanhasen mukaa ns. turvatakuut. Sopimustekstissä todetaan, että jos jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, on muilla jäsenvaltioilla velvollisuus antaa sille apua YK:n peruskirjan määräysten mukaisesti. Toisaalta tekstissä todetaan, ettei se vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden (kuten Suomen, toim. huom.) turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Sopimuksessa korostetaan myös, että NATO on jäsenilleen yhteisen puolustuksen perusta.
Vanhasen tulkinnan mukaan turvatakuuartikla vahvistaa ennen muuta Euroopan unionin jäsenmaiden keskinäistä solidaarisuutta.
- Meillä on oikeus odottaa muiden jäsenmaiden tukea, jos sitä tarvitsemme, niin kuin meillä on puolestamme selkeä velvollisuus tarjota toisella jäsenvaltiolle sen tarvitsemaa apua. Suomi on tähän sitoutunut.
Vanhanen huomautti, että unioni voi siirtyä yhteiseen puolustukseen Eurooppa-neuvoston päätöksellä.
- Mahdollisuus tähänkin on olemassa, mutta ei se ole ollut keskusteluissa aktivoituna, koska Euroopan kokemat haasteet ovat nykyään muunlaisia kuin tavanomaisen sodan uhka.
Näitä uhkia heijastelee myös parhaillaan päivitettävä unionin turvallisuusstrategia vuodelta 2003. Siinä Euroopan suurimmiksi uhiksi todetaan muun muassa terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen ja kansainvälinen rikollisuus.
Vanhasen piti selvänä, että EU:n yhteistyö turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa tulee syvenemään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kysyy kohteliaimmin.
USA:n varpaanvälien nuoleskelijoiksi me suomalaiset emme ala.
Ja sillä selvä.
NL kuihtuu pois.
Volkswagen aikoo ensi vuonna nostaa Venäjän tuotantokapasiteettinsa 150 000 autoon. Tänä vuonna yhtiö aikoo koota Kalugassa sijaitsevalla tehtaallaan 60 000 autoa.
Yhtiö on vastikään aloittanut Venäjälle tekemiensä Passat ja Jetta -autojen myynnin. Tehtaalla valmistetaan myös Skoda Octavia -mallia.
Useat länsimaiset autonvalmistajat ovat viime vuosina rakentaneet tuotantolaitoksia Venäjälle. Volkswagenin tehdas on länsiyhtiöiden suurimmasta päästä.
Viime vuonna Venäjällä valmistettiin arviolta noin 450 000 länsimerkkistä autoa. Vuonna 2010 määrä voi nousta jopa miljoonaan autoon.
Vanhanen mielestä jäsenmaiden kansalaisten pitää aktiivisesti tukea jäsenyyttä ja siitä seuraavia velvoitteita osallistua yhteisiin operaatioihin.
- Nyt tämä nähdään Afganistanissa: ne rauhankumppanit, jotka antavat joukkojaan pohjoiseen, tuovat liittokunnalle arvostetun lisäpanoksen, kun taas ne jäsenmaat, jotka väistävät taistelutehtäviä eteläisessä Afganistanissa, ovat liitossa huonossa huudossa.
Vanhanen sanoi myös miettivänsä, miten mahdollinen jäsenyys heijastuisi poliittiseen liikkumatilaamme ja kykyymme omista ehdoistamme käsin määritellä poliittisia kantoja.
Se on käytännön kysymys. Pääministeri on täysin oikeassa. Se on vastustajienkin myönnettävä. Vastustajien on turha politiikkaa siihen sotkea.
LOISTAVA SELVITYS KERTOO!
Nato-selvitys arvioi Nato-jäsenyyden vahvistavan Suomen turvallisuutta ja kansainvälistä asemaa. Raportin mukaan liittokunnan voimavarat ennaltaehkäisisivät Suomeen kohdistuvan sotilaallisen painostuksen, hyökkäyksen uhan tai sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuutta.
Nato-jäsenyydellä olisi kriisien uhatessa ennaltaehkäisevä vaikutus. Jäsenyys antaisi myös liikkumavapautta oman puolustusjärjestelmän kehittämisessä ja parantaisi avun vastaanottokykyä.
- Oma turvallisuutemme olisi osa liittokunnan turvallisuutta nykyistä konkreettisemmin, suurlähettiläs Antti Sierlan johdolla kirjoitettu raportti toteaa.
Raportti korostaa Naton olevan läntisten demokraattisten valtioiden yhteisö.
Jääminen Naton täysjäsenyyden ulkopuolella merkitsee jäämistä vaille Naton aseellista, materiaalista ja sotilaallista apua. Ilmavoimien eläkkeellä olevan entisen komentajan mukaan Suomi ei kestäisi tällaisessa tilanteessa täysimittaista modernia sotaa kuin vuorokauden pari ennen luhistumistaan.
Siksi Nato-jäsenyys nyt!