kuoleman

Minun syliini kuoli yllättäen toinen ihminen.Hän oli kävelemässä vessaan, kun kaatui yht'äkkiä saadessaan sydänkohtauksen ja kaksi henkilöä hänen takanaan huusi, että "Joku äkkiä, ottakaa kiinni, hän kaatuu!", olin aivan lähellä ja muutamalla juksuaskeleella sain hänet kiinni niin, että olin polvillani maassa (putosin, kun sain hänestä kiinni) ja hän sylissäni ja tunsin kättäni vasten hänen sydämensä lyövän viimeisen kerran.Tilanne oli erittäin nopea, enkä tajunnut yhtään aluksi, mistä oli kyse.Kaksi muuta henkilöä juoksi juuri elvyttämään häntä, mutta koska hän kuoli nopeammin kuin ajatus, ei mitään ollut tehtävissä.Olin polvillani ruumis sylissäni, hän meni heti ihan siniseksi, mutta en ymmärtänyt yhäkään, että hän kuoli.Samalla kun hän kuoli, hänen lihaksensa laukesivat, ja kun hän oli juuri hetki sitten kuollut, valui ruumiista lämmintä virtsaa suoraan jaloilleni, mutta muuta ei tullut.
Olen kiitollinen, että hän sai kuolla syliini,olin sitä ennen elämässä vasta tavannut hänet ja vaihtanut muutaman sanan.Onneksi hän ei elämänsä viime hetkenä lyönyt päätään vaan kerkisi ymmärtämään viimeisellä hetkellään, että kolme henkilö yrittää auttaa häntä kaikin voimin, mitään ei kuitenkaan ollut tehtävissä.
On silti vaikeaa ajatella tapahtunutta, kun aivan yllättäen normaalista elämästä onkin lattialla ruumis sylissään, joka aivan hetki sitten oli elävä ihminen eikä kukaan osannut edes aavistaa tällaisen tapahtuvan.Tajusin vasta sitten, että hän kuoli syliini, kun kannoimme hänet sänkyyn.Tapahtumat etenivät niin, että kaksi muuta henkilöä alkoivat pestä häntä samantien ja minä ihan järkyttyneenä keräilin hänen tavaroitaan vieressä.Sitten he pukivat hänet ja vedimme päälle lakanan, johon muotoilimme ristin ja laitoimme läheisestä kukkamaljakosta pienen kukkakimpun sen päälle.Sitten ilmoitimme asiasta eteenpäin.
En oikein vieläkään uskalla ajatella asiaa, kuin aina vain hetken kerrallaan.