Stalingradin ja Kurskin voittojen jälkeen strateginen aloite Euroopassa oli täydellisesti puna-armeijan pääesikunnan Stavkan käsissä. Välittömästi Teheranin kokouksen jälkeen joulukuussa 1943 Stavka alkoi suunnitella seuraavan vuoden strategisia iskuja vihollisen tuhoamiseksi.
Itärintaman pituus oli 4500 kilometriä Mustalta mereltä Jäämerelle. Vuosi 1944 alkoi kahdella ensimmäisellä ns. kymmenestä tuhoisasta iskusta Saksan ja sen liittolaisten armeijoille: Leningrad ja Ukraina.
Oli luonnollista, että Stalinin valtavaa kansansuosion takia Stavkan kenraalit alkoivat menestyksen myötä nimittää suunnittelemiaan operaatioita Stalinin kymmeneksi tuhoisaksi iskuksi – “Ten Destructive Blows of 1944”:
Stalinin ENSIMMÄINEN isku: Leningradin offensiivi käynnistyi 14. tammikuuta 1944 ja pysäytettiin 1. maaliskuuta Leningradin piirityksen murruttua lopullisesti. Saksan 16. ja 18. armeija oli lyöty, puna-armeija oli edennyt 200 kilometriä Eestin rajoille.
http://www.wlb-stuttgart.de/seekrieg/4401-bilder/ausbruch.jpg
Stalinin TOINEN isku: Ukrainan offensiivi käynnistyi 24. tammikuuta 1944 ja kesti 17. päivään huhtikuuta 1944. Puna-armeija oli tullut Moldovaan ja Romanian rajoille 26. maaliskuuta uhaten Ploestin öljykenttiä.
http://www.kvhbelgie.info/mapa.jpg
Kahden ensimmäisen tuhoisan iskun jälkeen puna-armeijan pääesikunta Stavka määräsi rintamansa puolustuksellisiin asemiin välillä 17. huhtikuuta – 6. toukokuuta valmistautuakseen STRATEGISIIN KESÄ- ja SYYSOFFENSIIVEIHIN 1944.
- Saksan alkaneen vuoden tappiot olivat lisänneet painetta myös kahta sen liittolaista, Suomea ja Romaniaa kohtaan:
Stalinin KOLMAS isku suuntautui Krimille ja Odessaan huhti- toukokuussa kohteenaan Wehrmachtin 17. armeija, von Pauluksen 6. armeijan rippeet sekä Romanian 3. armeija.
http://www.rkka.ru/maps/krym.gif
Stalinin NELJÄS isku, Viipurin-Petroskoin strateginen offensiivi kohdistui Suomeen, Karjalankannakselle ja Itä-Karjalaan. Viipuri offensiivi käynnistyi 10. kesäkuuta ja kaupunki menetettiin kymmenessä päivässä 20. kesäkuuta. Syvärin-Petroskoin offensiivi käynnistyi välittömästi Viipurin menetyksen jälkeen 21. kesäkuuta ja päättyi 9. elokuuta 1944. Operaatioiden tavoitteena oli ollut irrottaa Suomi sodasta sekä eristää Saksan 20. vuoristoarmeija Suomen Lapissa.
Stalinin VIIDES isku strateginen operaatio oli koodinimeltään «Bagration». Sen tavoitteena oli keskeisen armeijaryhmän «Mitte» tuhoaminen ja Valko-Venäjän vapauttaminen. Operaatio alkoi 23. kesäkuuta ja päättyi elokuun lopulla.
- Ja niin edelleen...
Stalinin KAHDEKSAS isku oli hyökkäys Baltiaan. Operaation tavoitteena oli tuhota Saksan pohjoinen armeijaryhmä (armeegruppe Nord) ja eristää se Itä-Preussista. Tähän tehtävään osallistui Baltian rintamien ohella myös marsalkka Govorovin komentama Leningradin rintama sekä Itämeren laivasto. Operaatio kesti syyskuusta lokakuuhun 1944. Iskun tuloksena Saksan joukot ajettiin pois Tallinnasta ja Riikasta sekä Suomi irtaantui sodasta.
http://www.rkka.ru/maps/pribalt.jpg
Stalinin YHDEKSÄNNEN iskun tavoitteena oli irrottaa Unkari sodasta ja vapauttaa Balkan natsimiehityksestä. Operaatio toteutettiin 28. lokakuuta 1944 – 13. helmikuuta 1945.
Stalinin KYMMENES isku: Petsamon-Kirkenesin hyökkäysoperaatio tuhosi vihollisen napapiirin pohjoispuolella olleet joukot sekä vapautti Petsamon. Tämän operaation suorittivat Meretskovin komentama Karjalan rintama sekä Jäämeren laivasto. Operaatio alkoi 7. lokakuuta ja 22. lokakuuta puna-armeija tuli Norjan rajalle.
http://www.wlb-stuttgart.de/seekrieg/4410-bilder/441014-karte.jpg
Vuosi 1944 päättyi Venäjän puna-armeijan saatua täydellisen yliotteen Saksan Wehrmachtista ja sen liittolaisista. Myös Kanadan, Britannian ja USA:n joukot olivat lähteneet etenemään Pohjanmeren Ranskan rannikolta ja tulleet lopulta Belgian Ardenneille.
- Helmikuussa 1945 alkoi maailmansodan loppunäytelmä ja sen varsinainen Grande Finale - Berliiniin!
Itärintaman pituus oli 4500 kilometriä Mustalta mereltä Jäämerelle. Vuosi 1944 alkoi kahdella ensimmäisellä ns. kymmenestä tuhoisasta iskusta Saksan ja sen liittolaisten armeijoille: Leningrad ja Ukraina.
Oli luonnollista, että Stalinin valtavaa kansansuosion takia Stavkan kenraalit alkoivat menestyksen myötä nimittää suunnittelemiaan operaatioita Stalinin kymmeneksi tuhoisaksi iskuksi – “Ten Destructive Blows of 1944”:
Stalinin ENSIMMÄINEN isku: Leningradin offensiivi käynnistyi 14. tammikuuta 1944 ja pysäytettiin 1. maaliskuuta Leningradin piirityksen murruttua lopullisesti. Saksan 16. ja 18. armeija oli lyöty, puna-armeija oli edennyt 200 kilometriä Eestin rajoille.
http://www.wlb-stuttgart.de/seekrieg/4401-bilder/ausbruch.jpg
Stalinin TOINEN isku: Ukrainan offensiivi käynnistyi 24. tammikuuta 1944 ja kesti 17. päivään huhtikuuta 1944. Puna-armeija oli tullut Moldovaan ja Romanian rajoille 26. maaliskuuta uhaten Ploestin öljykenttiä.
http://www.kvhbelgie.info/mapa.jpg
Kahden ensimmäisen tuhoisan iskun jälkeen puna-armeijan pääesikunta Stavka määräsi rintamansa puolustuksellisiin asemiin välillä 17. huhtikuuta – 6. toukokuuta valmistautuakseen STRATEGISIIN KESÄ- ja SYYSOFFENSIIVEIHIN 1944.
- Saksan alkaneen vuoden tappiot olivat lisänneet painetta myös kahta sen liittolaista, Suomea ja Romaniaa kohtaan:
Stalinin KOLMAS isku suuntautui Krimille ja Odessaan huhti- toukokuussa kohteenaan Wehrmachtin 17. armeija, von Pauluksen 6. armeijan rippeet sekä Romanian 3. armeija.
http://www.rkka.ru/maps/krym.gif
Stalinin NELJÄS isku, Viipurin-Petroskoin strateginen offensiivi kohdistui Suomeen, Karjalankannakselle ja Itä-Karjalaan. Viipuri offensiivi käynnistyi 10. kesäkuuta ja kaupunki menetettiin kymmenessä päivässä 20. kesäkuuta. Syvärin-Petroskoin offensiivi käynnistyi välittömästi Viipurin menetyksen jälkeen 21. kesäkuuta ja päättyi 9. elokuuta 1944. Operaatioiden tavoitteena oli ollut irrottaa Suomi sodasta sekä eristää Saksan 20. vuoristoarmeija Suomen Lapissa.
Stalinin VIIDES isku strateginen operaatio oli koodinimeltään «Bagration». Sen tavoitteena oli keskeisen armeijaryhmän «Mitte» tuhoaminen ja Valko-Venäjän vapauttaminen. Operaatio alkoi 23. kesäkuuta ja päättyi elokuun lopulla.
- Ja niin edelleen...
Stalinin KAHDEKSAS isku oli hyökkäys Baltiaan. Operaation tavoitteena oli tuhota Saksan pohjoinen armeijaryhmä (armeegruppe Nord) ja eristää se Itä-Preussista. Tähän tehtävään osallistui Baltian rintamien ohella myös marsalkka Govorovin komentama Leningradin rintama sekä Itämeren laivasto. Operaatio kesti syyskuusta lokakuuhun 1944. Iskun tuloksena Saksan joukot ajettiin pois Tallinnasta ja Riikasta sekä Suomi irtaantui sodasta.
http://www.rkka.ru/maps/pribalt.jpg
Stalinin YHDEKSÄNNEN iskun tavoitteena oli irrottaa Unkari sodasta ja vapauttaa Balkan natsimiehityksestä. Operaatio toteutettiin 28. lokakuuta 1944 – 13. helmikuuta 1945.
Stalinin KYMMENES isku: Petsamon-Kirkenesin hyökkäysoperaatio tuhosi vihollisen napapiirin pohjoispuolella olleet joukot sekä vapautti Petsamon. Tämän operaation suorittivat Meretskovin komentama Karjalan rintama sekä Jäämeren laivasto. Operaatio alkoi 7. lokakuuta ja 22. lokakuuta puna-armeija tuli Norjan rajalle.
http://www.wlb-stuttgart.de/seekrieg/4410-bilder/441014-karte.jpg
Vuosi 1944 päättyi Venäjän puna-armeijan saatua täydellisen yliotteen Saksan Wehrmachtista ja sen liittolaisista. Myös Kanadan, Britannian ja USA:n joukot olivat lähteneet etenemään Pohjanmeren Ranskan rannikolta ja tulleet lopulta Belgian Ardenneille.
- Helmikuussa 1945 alkoi maailmansodan loppunäytelmä ja sen varsinainen Grande Finale - Berliiniin!
Vastaukset 16
Vanhimmat
" Stalinin NELJÄS isku, Viipurin-Petroskoin strateginen offensiivi kohdistui Suomeen, Karjalankannakselle ja Itä-Karjalaan. Viipuri offensiivi käynnistyi 10. kesäkuuta ja kaupunki menetettiin kymmenessä päivässä 20. kesäkuuta. Syvärin-Petroskoin offensiivi käynnistyi välittömästi Viipurin menetyksen jälkeen 21. kesäkuuta ja päättyi 9. elokuuta 1944. Operaatioiden tavoitteena oli ollut irrottaa Suomi sodasta sekä eristää Saksan 20. vuoristoarmeija Suomen Lapissa. "
Viipuri operaation jälkeen alkoi Kotka operaatio.
Tämä operaatio kusi pahasti kintuilleen jo Tali-Ihantala linjalla.
Stalinin seitsemäs isku, Jassin-Kishinevin Strateginen Offensiivi,
toteutui 20.-29. elokuuta 1944 Bessarabiassa (Moldova).
Operaation tavoitteena oli tuhota Heeresgruppe Südkrainen 6. ja
8. armeija sekä kaksi Romanian armeijaa. Saksan 18 divisioonaa
joutui piiritetyksi ja ne tuhottiin syyskuun alkuun mennessä.
Romanian armeija antautui ja maa irtaantui sodasta.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/de/0/08/Karte_Operation_Jassy-Kischinew_01.png
- Eteneminen täältä jatkui Budapestiin.
Suomen tarkoituksena 41-44 oli vaan käydä vähän aikaa oleskelemassa Rajajoella ja Syvärillä ja vetäytyä sitten takaisin Moskovan rauhan rajalle. Ettet vaan unohtaisi että 4. strategisella iskulla oli muitakin päämääriä jotka epäonnistuivat surkeasti...
Kiva ja helppo on ihailla diktaattoria ylikaiken!
Stalin ja stavka sitä sun tätä...
Mitähän se mahtoi maksaa?
Ensinnä ihmishenkinä?
Rahassa?
Materiaalissa?
Niin Suomihan maksoi kovat korvaukset Rys.. siis Stalinin aloittamista sodista.
Niin ja Länsi antoi aseapua loputtomasti.
Eli oli kai hyvä kun stavka voitti???
Käyppä kysymässä Virossa, Latviassa, Leittuassa, Puolassa, Ukrainassa, Romaniassa, Unkarissa, Tsekeissä jne...
Oliko siis juttusi vaan vitsi? Olihan?
niistä operaatioista loppujen lopuksi hyötyä Neuvostoliitolle, joka on ollut kohta parikymmentä vuotta historian romukopassa?
Mutta Venäjä porskuttaa ja vahvistuu, eikä joudu koskaan romukoppaan. Se on aina vahvempi kuin Suomi, ja nyt kokoomuskin ottaa Venäjän kannat huomioon Nato-löpinöissään.
Operaatioiden tavoitteena oli ollut irrottaa Suomi sodasta sekä eristää Saksan 20. vuoristoarmeija Suomen Lapissa.
Kerro meille Kotka operaatiosta! Eikö tämä operaatio olekaan niin seksikäs retosteltavaksi?
Kyllähän nämä kymmenen iskua tehtiin ja monta muutakin. Se on aivan totta. Kyse ei ole kuitenkaan mistään etukäteen laaditusta voiton kaavasta, vaan iskut suoritettiin strategisen tilanteen kehittymisen mukaisesti. Ei Stavkakaan voinut tietää etukäteen, miten tilanne rintamilla kehittyisi. Kymmenen iskun strategia keksittiin sodan jälkeen Stalinin nerouden ylistämiseksi.Iskujen mermitystä ei tietenkään kukaan voi kiistää.
"Kyse ei ole ..etukäteen laaditusta voiton
kaavasta, vaan iskut suoritettiin strategisen
tilanteen kehittymisen mukaisesti. Ei Stavkakaan
voinut tietää etukäteen, miten tilanne
rintamilla kehittyisi. Kymmenen iskun strategia
keksittiin sodan jälkeen Stalinin nerouden
ylistämiseksi."
Viisas päätelmä! Ymmärsit selvästi aloituksen
pääpiirteet...
Myöskään Suomen operaatioita Viipuriin ja Itä-
Karjalassa ei tietysti suunniteltu etukäteen
vaan niiden suunnittelu alkoi todellisuudessa
operaatio Bagrationinkin jo pääpiirteissään
valmistuttua ja vasta kun Suomen hallitus oli
huhtikuussa torjunut rauhanneuvottelut
liittoutuneiden kovasta painostuksestakin
huolimatta.
"Kyse ei ole kuitenkaan mistään etukäteen laaditusta voiton kaavasta, vaan iskut suoritettiin strategisen tilanteen kehittymisen mukaisesti."
Operaatiot Overlord, länsiliittoutuneiden maihinnousu Ranskan rannikolle, ja operaatio Bagration, puna-armeijan samanaikainen suurhyökkäys Valko-Venäjällä, sovittiin kuitenkin jo marraskuussa 1943 Teheranissa - etukäteen.
http://www.fixstupid.com/Burnt Offerings/CHAPT14.htm
Suomalaisten antautumisehtoja 9½ kuukautta valmistellut Vorosilovin komitea oli saanut kokoon Suomelle tarkoitetut antautumisehdot. Komitean sihteeri S.Bazarov luovutti ne 26.6. ulkoasiainkomissariaatin ” salaisen poliisin miehelle ” V. Dekannozille. Odottamansa antautumisallekirjoitukseen myöntymisen sijasta neuvostoliittolaiset saivat tiedon että suomalaiset olivat solmineet saksalaisten kanssa läheisemmän sopimuksen.
Tämä oli epämiellyttävä käänne Stalinille, jonka strategiset reservit olivat sijoitetut Valkovenäjälle.
Mutta mihinkäs nämä Syväriltä hyökkäyksensä aloittaneet venäläisdivisioonat jäivät? Govorovin 23. Armeijan piti "lyödä kättä" Syväriltä edenneiden Karjalan Rintaman joukojen kanssa.
Kerroppas meille tietämättömille mikä Karjalan Rintaman joukoille tuli esteeksi Nietjärvellä.
Tarkoitin tätä kymmenen strategisen iskun kokonaisuutta. Se on keksitty yhtenäiseksi strategiaksi vasta sodan jälkeen. Totta kai sodan suuret linjat sovittiin yhteissä kokouksissa ja totta kai iskuja kaavailtiin etukäteen. Mutta sodan aikana ei ollut mitään valmista "kymmenen iskun" ohjelmaa. Historioitsijat valitsivat sodan jälkeen nämä kymmenen iskua ja yhdistivat ne "voiton kaavaksi". Eikä siinä siis mitään pahaa ole. Kovia iskuja ne olivat. Myös puna-armeija kärsi niissä suuria menetyksiä.
Yksikään isku ei onnistunut, jokainen niistä pysäytettiin. Vai valtasiko puna-armeija 1944 Berliinin tai Helsingin.
"Stalinin kymmenen epäonnistunutta iskua"
vastaukseni
Stalinin kuudes isku oli Lvovin-Sandomirin strateginen offensiivi jonka tavoitteena oli tuhota Wehrmachtin armeijaryhmä ”Pohjois-Ukraina” (Heeresgruppe Nordukraine). Käyttäen hyväkseen operaatio Bagrationin samanaikaista menestystä Valko-Venäjällä marsalkka Konevin Ukrainan 1. rintama vapautti Lvovin kaupungin ja koko läntisen Ukrainan sekä eteni Sandomiriin Puolan rajalle.
Operaatio toteutettiin 13. heinäkuuta – 29. elokuuta 1944.
Näihin läntisen Ukrainan taisteluihin Saksan ja sen liittolaisen Unkarin puolelta osallistui 900.000 miestä, 900 panssaria ja 6.300 tykkiä. Puna-armeijan joukoissa hyökkäsi 1.200.000 miestä, 1.979 panssaria tukenaan 11.265 tykkiä.
Saksan tappiot olivat 350,000 miestä ja 520 panssaria. Ja Venäjän tappiot vastaavasti 198.000 miestä ja 1,285 panssaria.
Stalin keskeytti marssinsa Helsinkiin kun aika alkoi käydä vähiin ja suunnitelmat olivat kutistuneet suomalaisten puolustuksen kovenemisen seurauksena.
Kotka operaatio epäonnistui täysin ja Stavkan strategisia reservien siirtoja alettiin valmistella Ukrainan suunnalle.
Näin asiasta Tohtori Tapio Tiihonen teoksessaan Ratkaisu Kannaksella 1944: " Generalissimus Stalin johti ( mm. salaisen reservikunnan päällikkö Zukovin avustuksella dialektisella yksinkertaisuudella strategisten sotatoimien etenemistä, kun 13.7.oli määrä alkaa Ukrainan suurhyökkäys.
Leningradin rintaman komentaja sai Generalissimukselta sähkeen, jossa oli käsky: Viisi divisioonaa on heti siirrettävä Suomen rintamalta Leningradiin kaikkine varusteineen muihin tehtäviin.
Leningradin rintaman komentaja sähkötti vastalauseensa ja ilmoitti voivansa valloittaa Helsingin kahden viikon kuluessa. Tunnin kuluessa tuli ylipäällikön vastaus: ” TE VASTAATTE HENGELLÄNNE, ETTÄ JOUKOT KAIKKINE VARUSTEINEEN OVAT LENINGRADISSA MÄÄRÄAIKANA.”.