Laitan tämän tännekin murrepalstan lisäksi:
Heipä hei!
Minua on askarruttanut jo vuoden eräs ongelma suomen kielen käytön suhteen.
Ongelma alkoi, kun katsoin Inno-sisustusohjelmaa neloselta. Sen juontaja puhui omituisesti, kuin ulkomaalainen toisinaan tiettyjen sanojen suhteen. Hän ei painota laisinkaan tiettyjen sanojen päitä ennen seuraavan sanomista. Pirun hankala sitä on tässä kuvailla, kun en tiedä oikeita termejäkään kieliopista, mutta annan pari esimerkkiä:
1. käytä peilejä
2. peruuta pidempään
Koettakaapa sanoa nuo sanat painottamatta ensimmäisien sanojen loppuja, kuin sanoisit vain pötköön molemmat sanat. Siinä ongelmani.
Tänään Puskuri-auto-ohjelmassa ajo-opettajalla oli sama "puhevika". Mistä päin Suomea tämä on peräisin? Pliiiis, kertokaa tai tulen hulluksi! :-D
Heipä hei!
Minua on askarruttanut jo vuoden eräs ongelma suomen kielen käytön suhteen.
Ongelma alkoi, kun katsoin Inno-sisustusohjelmaa neloselta. Sen juontaja puhui omituisesti, kuin ulkomaalainen toisinaan tiettyjen sanojen suhteen. Hän ei painota laisinkaan tiettyjen sanojen päitä ennen seuraavan sanomista. Pirun hankala sitä on tässä kuvailla, kun en tiedä oikeita termejäkään kieliopista, mutta annan pari esimerkkiä:
1. käytä peilejä
2. peruuta pidempään
Koettakaapa sanoa nuo sanat painottamatta ensimmäisien sanojen loppuja, kuin sanoisit vain pötköön molemmat sanat. Siinä ongelmani.
Tänään Puskuri-auto-ohjelmassa ajo-opettajalla oli sama "puhevika". Mistä päin Suomea tämä on peräisin? Pliiiis, kertokaa tai tulen hulluksi! :-D
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ehkä tämä aspiraation puute johtuu siitä, että toimittajan äidinkieli saattaa olla joku muu kuin suomi.
Jos oikein ymmärsin kysymyksen.
Tälläisesta "aksentista" on vaikea päästä eroon, vaikka olisi hyväkin kielitaito. Tarkka kielikorvainen ihminen helposti huomaa eron.
Karjalaisissa murteissa ei ollut aspiraatiota.
Siellä sanottiin "minne matka" eikä "minnem matka", kuten perussuomessa. Jotkut lottoarpojat aikoinaan sanoivat myös "kolmekymmentä" sen sijaan, että olisivat lausuneet oikeaoppisesti "kolmekkymmentä". Mutta esimerkiksi "kaksikymmentä" kuuluu sanoa niin eikä "kaksikkymmentä". Aspiraatio puuttuu siitä. Joten aika vaikea on ulkomaalaisen oppia kaikkia suomen kielen nyansseja.
Enpä moista tiennyt. Oma korvanikaan ei kuule vääryyttä noissa lukuesimerkeissäsi. Lienevätkö vakiintuneet jokapäiväiseen käyttökieleen.
Mietin tosiaankin pitkään, että voisiko juontaja(t) olla ulkomaalaistaustainen. Pohdin myös sitä, olisiko hän voinut oppia vaikkapa äidiltään vääränlaisen puhetyylin, jos äiti olisi ulkomaalainen tai vieraskielinen.
Innon juontajamiehen nimi on muistaakseni kuitenkin täysin suomalainen.
Mies on kotoisin Kotkasta ja varmaan puheesta kuultaa läpi vieläkin Kotkan murre.
pitkään ulkomailla asuneilla henkilöillä saattaa olla kyseine puhetapa. Samalla tavalla puhuvat myös ulkolaiset jotka osaavat suomea hyvin, esim, virolaiset.
mut mua on pitkään vaivannut esim.sisustusohjelmien juontajien
jollain tapaa yli-innostunut tyyli ja vaikuttais vähän siltä että ns.homppeleilla on ihan oma puhe-tyylinsä.
Yksi "tyyl(tön)-laji myös se kun englantia sotketaan joukkoon...
jossain just sanottiin jotain siihen tyyliin että
"..tällainen avenue..."
HALOO!!! Suomessa suomeksi,kiitos!!!
kun puhuvat suomea,ainaskin täällä pohjoisessa kuulee juuri tuollaisia sanontoja tässä ruotsin rajalla
Jos kyse on Marko Paanasesta, hän on asunut "in the U.S.A" useita vuosia ja siitä se puhetyyli varmaankin johtuu.
Puskuria en ole katsonut, joten hänestä en kyl osaa sanoo mitään... =)