Toimiiko adventismi ollenkaan

Olipas hyvä kysymys!

Enemmän tulisi kuulla kirkossamme uskoontulo kokemuksia,
niitä kerrotaan vähän.

Onko niin että perimme uskon isiltämme, ilman henkilökohtaista uskoontulo kokemusta? Pääseekö tällä uskolla taivaaseen?

Syntiseksi on myös vaikea itseään kokea kun ollaan niin mahdottoman hyviä, lakiakin pystymme pitämään eikä ole mitään syntiä, ainakaan julkisyntisiä ei olla.

Tärkeää on että pidättäydymme kahvista ja sen sellaisista myrkyistä.

Onnistumme niin hyvin, että mihin sitä Jeesusta sitten tarvitsee?

Missä on Elian Juamla, huudahti toinen profeetta, Elisa ja löi vettä
Elialta perimällään viitalla. Sitten ylitti joen.

Missä on Ellen-Adventistien profetian henki ja
Jeesuksen todsitus? Missä heidän Jumalansa?

Löytyykö Hänestä todisteita?

Olisin halunnut tulla adv kirjkon seinien sisällä, mutta sammutetuin lyhdyin ja muista " osatotuuksista" ja harhoista esitetty sana ei kolahtanut kaksiteräisen miekan tavoin. Lelukaupan muovimiekalla ei sydän avautunut.


Olen syntynyt adventisti kotiin. Vanhemmat muuttivat aikoinaan Piikkiöön ja meidät lapset laitettiin Toivonlinnaan kasvattamaan luonnettamme ja samaan kallisarvoisen tärkeitä kultajyviä adventtitotuudesta.

Yhden kerran muistan elämäni aikana , että saarna olisi käsitellyt kolmen enkelin sanomaa. Mies, joka saarnasi tai oikeastaan yritti näyttää vakuuttavalta, viittasi saarnan aikana sivuseinällä oleviin 3 enkelin patsaisiin paljastaen kainalonsa, joka oli hiestä märkä. Meitä lapsia rupesi naurattamaan

Mies oli niin epäuskottava , yrittäessään olla uskottava, että kaikki lapset tulimme aivan levottomiksi ja meidät piti siirtää käytävälle.

seurakunnan touhu, ja Toivonlinnan ylilyövä uskonnollisuuden ja oikeaoppisuuden henki sai koko sisarusparvemme jäämään pois kirkosta. Hyvä niin, sillä kuulin myöhemmin kaveriltani, joka oli pakotettu käymään kirkossa, että sisar Z oli silmät kiiluen kertonut sisar Whitestä lasten luokalla joka sapatti.

Toivonlinna ja Whiten asema kodissamme, "hengellimnen opas" aivopesi minut kuitenkin niin totaalisesti, että kun 17 v nuorukaisena olin kesätöissä Espoossa ja etsin elämälleni tarkoitusta, en uskaltanut mennä Helluntailaisten telttakokoukseen, koska hän jota oli opetettu, oli opettanut minua, että sunnuntainpyhittäjät ovat paholaisesta.

Menin sitten Helsingin Adv kirkkoon kastreeninkadulle johonkin luonnosta kertovaan diaesitykseen, mutta se "jokin" puuttui.
Kokouksen jälkeen eräs herrasmies tuli tekemään minulle tuttavuutta, uusi kun olin. Kyseli kaikenlaista, ja halusi lähteä minun kanssani ajelulle. Sanoi ottavansa poikansa mukaan. Hieno mies ja kohtelias, ajattelin .

Parin viikon päästä sitä ajeltiin skodalla ja katseltiin Helsinkiä. Lopuksi mies vei poikansa ensin äitinsä luo, ja heitti minut sitten majapaikkaani. Jossain vaiheessa hän laski käteni minun polvelleni ja katsoi kysyvästi.

Silloin kiitin Jumalaa, että olin jo Toivonlinnassa oppinut, että keskuudessamme on " miestenmiehiä" Avasin oven, Kiitin kohteliaasti ja pulssini löi 200.

Sen jälkeen en enää käynyt Kastreeninkadullakaan.

Muutaman vuoden päästä, toivuttuanai, rupesin lukemaan Whiten kirjoja ja seurakuntamme lehtiä.

Ihmettelin Whiten tekstin ahdistavuutta, mutta ajattelin syyn olevan minussa, koska en kestä vielä "vahvaa ruokaa" Tunsin itseni todella huonoksi. Jotkut jopa sanoivat, että White on eniten kirjoja myynyt naiskirjaiia, joten kirjojen PITÄÄ olla hyviä.. Eikä kodissamme ollut muuta hengellistä luettavaa.

Ahdistun , jouduin eptoivoon. Rupesin käymään Betelissä, Piikkiössä, Toivonlinnassa.

Sain saarnoista ja Nutanan konkurssissta sen käsityksen, että minun on ponnisteltava ja myös pinnisteltävä enemmän luonteenkehityksessäni. Nutanakaan ei olisi mennyt konkurssiin, jos olisi enemmä ponnisteltu ja uskottu Whiten neuvoja.

Jossain vaiheessa lankesin ansaan nimeltä antautuminen.

Veli Piersonin Kirjoitus adventtiairueessa minut siihen ajoi

" Etsitkö rauhaa Jeesuksessa, Jos et antaudu Jumalalle, et voi rauhaa saadakkaan...
Käytännössä Jumalalle antautuminen merkitsee, että annat musiikkisi, pelisi, lukemisesi,syömisesi,juomisesi. " oikeutei " jumalalle..

Aloitin miestenlehdistä: Ole Hyvä Jumala, tässä!

Yritin olla kuuntelematta JJ Calea, makkaraperunat jäi, diskot, rakkaat harrastukset...

Syljeskelin kattoon iltaisin ja yritin kasvattaa luonnettani, jokaista tahraa ja ryppyä.

White: " Sinun tulee miellyttää Jumalaa luonteenkehityksen jokaisella portaalla", soi takaraivossa.

Nuorisojuhlilla Lahdessa oli joku Kanadasta tullut veli, joka näytti erilaiselta kui muut. Hän todisti jostain Roomalaiskirjeen paikasta ja kertoi, että vuosikausia " uskossa" olon jälkeen hän oli tullut uskoon.

Se laittoi miettimään: " Oliko veli saanut eksytyksen hengen" kun näytti niin erilaiselta, vapaalta ja rohkealta..Kasvot ja silmätkin loistivat erilaisesti..

Ponnistelu ja Jumalalle antautuminen jatkuivat...

Kävin 4 v aikana kirkossa ja yritin tulla "uskoon".

En tullut ponnisteluilla yhtään paremmaksi, kuin olin lähtöpisteessä , vaan yhä pahemmaksi.

Vihdoin istuin Diskon penkillä humalapäissäni tappelun jälkeen , .

Ajattelin mielessäni: 4 v olen luonnettani kehittämällä , lailla, terveysuudistuksella, sukupuolivalistuksella yrittänyt tulla uskoon , ja täällä taas istun?

Nyt riittää! Kristinusko on feikkiä , tämä ei yksinkertaisesti toimi, olenhan yrittänut 4 vuotta miellyttää Jumalaa luonteenkehityksessäni! Silloin luovutin sydämessäni OIKEASTI yrittämästä ja päätin reilusti lopettaa kirkkokuviot. Paljon helpompi elää rehellisesti maailmassa ja unohtaa tällainen tiukkapipoisuus.

Silloin tapahtui savuisessa kapakassa, kossukolan, tupakan sumentamissa aivoissa ihme. Se tuli kokonaan minun käsityskyvyn ja yrittämisen ulkopuolelta: Sieluni silmien eteen nousi valtavan suuri mustä punaista ja kirkasta hilettä kuin kuutamossa välkehtivä Risti.

Hetki oli täynnä pyhää turvallisuutta, Jumalan suuruuta, Ristin , Jeesuksen veren ja evannkeliumin voimaa: " Koska minä en pysty itseäni muuttamaan itse senttiäkään Jeesus kuoli minun puolestani"

Jumala mäytti, mitä HÄN ON ANTANUT MINULLE.

Silloin otin Jeesuksen tarjoaman armon vastaan henkilökohtaisesti, ja Hän tuli sydämeeni asumaan ja toi sinne taivaan!

"Jumalan valtakunta on sisäisesti teissä" - tapahtui minulle

Läksin siittä paikasta ulos.

Parin kuukauden päästä menin kasteelle. Pappi rupesi kyselemään 27 opinkohdasta, mutta koska halusi kohta päästä saunaan , vinkkasi vain silmää, " Mutta sinähän olet adv kirkon lapsi . joten tunnet jo nämä"

Jo silloin ja ajattelin , että niihin opinkohtiin sisältyy jotain hämäräperäistä.

Jeesus tarjoaa sinulle Armoaan tänään. Ota se vastaan! ja luvu kaikista muista auktoriteeteista ja sanan selittäjistä. Pyydä, että yksin Hän ohjaisi elämääsi ja sanan tutkimistasi. Älä kuuntelee ketään muuta, Vaikka taivaasta tulisi enkeli ja julistaisi evankeliumia tai joku jolle on taivaasta tullut enkeli julistamaan 3 enkelin sanimaa, älä kuuntele sellista. se on kauhistus Herralle!

Ole turvallisella mielellä, Jumala pystyy varjelemaan ajatuksesi Jeesuksessa Kristuksessa kaikilta harhaopeilta. Paholainen on Hänelle, kuin hyttynen itämeressä.

- voitettu vihollinen

Mitä sen jälkeen tapahtuu, on armossa kasvamista, ja Jeesuksen rakkaus ja armo rupeaa tekemään työtään sinussa.

Synti on aina läsnä ,huomaamattasikin, mutta uskomalla Jeesukseen sinulle ei lueta syntiä, ne kaikki kantoi Hän, joka kantaa sinua.

Voi kokea mitä mahtavimpia rukousvastauksia , profetioita, sairaitten pärantumisia, ylistysmieltä, Kristuksen kirkkutta sydämessäsi.

Ps: kokemusta on