RKP:n rivit hajallaan

vituttaa kuolla suomalaisen hoitamana, kun ei osata kieltä.

Miltä sinusta tuntuisi kuolla somalisairaalassa, ilman että< hoitajat osaisi ruotsia.

Hoitakaa jumalauta omanne omalla kielellänne.
Ei suomalaisen ole pakko osata ruotsiaa vaihtaaksesi mahdollisen ruotsinkieisen äitisi, isäsi, isoäitisi tai isosisäsi
paskoja suomessa ja suomalaisessa sairaalassa.

Mitä nopeammin ummikkonne poistuvat riveistä, sitä
nopeammin tekosyynne häipyvät.

Vaaditaanko närpiön somaleille ruotsinkielistä palvelua, kun heidän vuoronsa on iän karttuessa tulla vaihdattamaan paskansa suomalaisiin sairaaloihin ja vanhainkoteihin.

Vaativatko närpiön somalit ruotsinkielistä palvelua pandan lakritsatuotteita ostaessaan.

Laitetaanko heidän lapsensa ruotsinkielisiin kouluihin ja rikolliset heidän joukostaan ruotsinkieliselle vankilaosastoille.

Voihan folktinget.

Kristiinassa kaupunkilaisten mielipide on tasaisesti jakautunut, kun puolet haluaa yhteistyötä pohjoisten rannikkopitäjien kanssa ja toinen puoli sisämaan kuntien kanssa. Kaikki tietävät, että suunnan valitseminen merkitsee myös syvenenvää yhteistyötä ja aikanaan kuntaliitoksia. RKP:n sisäisessä riidassa on kysymys siitä, että osa RKP:n edustajista ja äänestäjistä kannattaa suuntausta sisämaahan. RKP:n puoluehallitus Helsingissä on kuitenkin ottanut asiaan kantaa, ja pitää pohjoista suuntaa ainoana hyväksyttävänä vedoten kielipolitiikkaan. Sisämaahan suuntautuvat asettavat työllisyysnäkökohdat ja kunnan talouden etusijalle.

Tässä tilanteessa kukaan ei tiedä, miten mielipiteet jakautuvat ensi syksyn kunnallisvaaleissa, mutta RKP on ottanut asiassa jyrkän kannan, eikä hyväksy poikkeamia. Eri mieltä olevien on joko alistuttava Helsingin tahtoon, tai perustettava oma ryhmänsä taikka siirryttävä muihin puolueisiin. RKP:llä on tiukka linja. Vasabladet oli rivien välissä huolissaan siitä, miten mielipiteenvapaus RKP:n piirissä muualla Suomessa on mahdollista.

Päätöksiä tehtäessä on otettava koko kaupungin etu huomioon, ei vain yhden ryhmän. RKP asettaa kielipolitiikan ykkössijalle, mutta ruotsinkielisten osuus väestöstä on vain 57 %. Kaupungissa asuu myös 3100 suomenkielistä, jotka on myös otettava huomioon.

Kristiinassa on vanhuksia, jotka eivät osaa kuin ruotsia, ja vanhuksia, jotka eivät osaa kuin suomea. Molempia ryhmiä on kohdeltava tasa-arvoisesti ja hyvin. Vanhusten kielitaito tai kielitaidottomuus ei kuitenkaan saa ratkaista kaupungin kehityksen suutaa vuosikymmeniksi eteenpäin.

Eh -? kirjoitti:

Kristiinassa kaupunkilaisten mielipide on tasaisesti jakautunut, kun puolet haluaa yhteistyötä pohjoisten rannikkopitäjien kanssa ja toinen puoli sisämaan kuntien kanssa. Kaikki tietävät, että suunnan valitseminen merkitsee myös syvenenvää yhteistyötä ja aikanaan kuntaliitoksia. RKP:n sisäisessä riidassa on kysymys siitä, että osa RKP:n edustajista ja äänestäjistä kannattaa suuntausta sisämaahan. RKP:n puoluehallitus Helsingissä on kuitenkin ottanut asiaan kantaa, ja pitää pohjoista suuntaa ainoana hyväksyttävänä vedoten kielipolitiikkaan. Sisämaahan suuntautuvat asettavat työllisyysnäkökohdat ja kunnan talouden etusijalle.

Tässä tilanteessa kukaan ei tiedä, miten mielipiteet jakautuvat ensi syksyn kunnallisvaaleissa, mutta RKP on ottanut asiassa jyrkän kannan, eikä hyväksy poikkeamia. Eri mieltä olevien on joko alistuttava Helsingin tahtoon, tai perustettava oma ryhmänsä taikka siirryttävä muihin puolueisiin. RKP:llä on tiukka linja. Vasabladet oli rivien välissä huolissaan siitä, miten mielipiteenvapaus RKP:n piirissä muualla Suomessa on mahdollista.

Päätöksiä tehtäessä on otettava koko kaupungin etu huomioon, ei vain yhden ryhmän. RKP asettaa kielipolitiikan ykkössijalle, mutta ruotsinkielisten osuus väestöstä on vain 57 %. Kaupungissa asuu myös 3100 suomenkielistä, jotka on myös otettava huomioon.

Kristiinassa on vanhuksia, jotka eivät osaa kuin ruotsia, ja vanhuksia, jotka eivät osaa kuin suomea. Molempia ryhmiä on kohdeltava tasa-arvoisesti ja hyvin. Vanhusten kielitaito tai kielitaidottomuus ei kuitenkaan saa ratkaista kaupungin kehityksen suutaa vuosikymmeniksi eteenpäin.

Lue lisää

Demokratiaan kuuluu se että kaikki eivät koskaan ole tyytyväisiä. Jos enemmistö asukkaista on ruotsinkielisiä, on selvää että ruotsinkielinen sairaanhoito on turvattava. Se tuskin onnistuisi kovin hyvin sisämaan suomenkielisissä kunnissa, joissa ei osata ruotsia nimeksikään. On itsestään selvää ettei kumpaakaan kieliryhmää "unohdeta". Kysymys on vain siitä missä kaksikieliset palvelut totetuvat parhaiten.

Haluaako Kauhajoki ja muut suomenkieliset naapurikunnat ryhtyä kaksikielisiksi? Jo pelkkä yhteistyö vaatisi ainakin sen että koko Kauhajoen terveyskeskusken henkilökunta passitetaan ruotsinkursseille, ja kuntaliitoksen myötä ruotsinkielisyys korostuisi entisestään. Löytyykö Kauhajoelta edes halua panostaa ruotsin kieleen? Lohja ja Kokkola ovat hyviä esimerkkejä siitä miten voi käydä kun suomenkielinen kunta liittyy kaksikieliseen kuntaan - hurriviha nostaa heti päätään ja koko kaksikielisyys asetetaan kyseenalaiseksi. Vestigia terrent.

Tästä on jo äänestetty Kristiinankaupungin kunnanvaltuustossa, ja pohjoinen suunta voitti, vaikkakin nipin napin. Yhteistyö muiden rannikkopitäjien kanssa on kaikesta päätellen parempi tapa turvata sekä suomen- että ruotsinkielinen sairaanhoito. Närpiössä on suurempi kielivähemmistö kuin Kauhajoella, joten Kristiina-Närpiöstä tulisi kaksikielisempi kuin Kristiina-Kauhajoesta. Ruotsinkielisissä kunnissa osataan myös järjestään parempaa suomea kuin suomenkielisissä ruotsia. Jopa Närpiössä.

kauniista Kristiinasta kirjoitti:

Demokratiaan kuuluu se että kaikki eivät koskaan ole tyytyväisiä. Jos enemmistö asukkaista on ruotsinkielisiä, on selvää että ruotsinkielinen sairaanhoito on turvattava. Se tuskin onnistuisi kovin hyvin sisämaan suomenkielisissä kunnissa, joissa ei osata ruotsia nimeksikään. On itsestään selvää ettei kumpaakaan kieliryhmää "unohdeta". Kysymys on vain siitä missä kaksikieliset palvelut totetuvat parhaiten.

Haluaako Kauhajoki ja muut suomenkieliset naapurikunnat ryhtyä kaksikielisiksi? Jo pelkkä yhteistyö vaatisi ainakin sen että koko Kauhajoen terveyskeskusken henkilökunta passitetaan ruotsinkursseille, ja kuntaliitoksen myötä ruotsinkielisyys korostuisi entisestään. Löytyykö Kauhajoelta edes halua panostaa ruotsin kieleen? Lohja ja Kokkola ovat hyviä esimerkkejä siitä miten voi käydä kun suomenkielinen kunta liittyy kaksikieliseen kuntaan - hurriviha nostaa heti päätään ja koko kaksikielisyys asetetaan kyseenalaiseksi. Vestigia terrent.

Tästä on jo äänestetty Kristiinankaupungin kunnanvaltuustossa, ja pohjoinen suunta voitti, vaikkakin nipin napin. Yhteistyö muiden rannikkopitäjien kanssa on kaikesta päätellen parempi tapa turvata sekä suomen- että ruotsinkielinen sairaanhoito. Närpiössä on suurempi kielivähemmistö kuin Kauhajoella, joten Kristiina-Närpiöstä tulisi kaksikielisempi kuin Kristiina-Kauhajoesta. Ruotsinkielisissä kunnissa osataan myös järjestään parempaa suomea kuin suomenkielisissä ruotsia. Jopa Närpiössä.

Lue lisää

Kahdessa viestissäni puhun siitä, että RKP:n puoluehallitus on ottanut lujasti kantaa Kristiinankaupungin kunnallispoliittiseen kiistakysymykseen, ja estää toisinajattelijoita pyrkimästä ensi syksynä valtuustoon RKP:n tunnusten alla.

Kokonaan toinen asia on, että vanhusten osa on tunteita koskettava ja liikuttava. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää populistisesti hyödyksi, olipa kysymys suomea taitamattomista ruotsinkielistä vanhuksista Kauhajoella tai ruotsia taitamattomista suomenkielisistä yksikielisessä Närpiössä.

Miksi ruotsin kieliset sitten eivät ole opiskelleet suomea? Mahdollisuus tääällä maailman suomen kielisimmässä maassa olisi suomen kielen opiskeluun paras mahdollinen!

Eh -? kirjoitti:

Kahdessa viestissäni puhun siitä, että RKP:n puoluehallitus on ottanut lujasti kantaa Kristiinankaupungin kunnallispoliittiseen kiistakysymykseen, ja estää toisinajattelijoita pyrkimästä ensi syksynä valtuustoon RKP:n tunnusten alla.

Kokonaan toinen asia on, että vanhusten osa on tunteita koskettava ja liikuttava. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää populistisesti hyödyksi, olipa kysymys suomea taitamattomista ruotsinkielistä vanhuksista Kauhajoella tai ruotsia taitamattomista suomenkielisistä yksikielisessä Närpiössä.

Lue lisää

Paikallisen lehdistön mukaan nämä toisinajattelijat ovat jo vuosien ajan johdonmukaisesti harjoittaneet politiikkaa joka sotii heidän puolueensa perusarvoja vastaan. Mielipiteenvapaus kunniaan, mutta näytä minulle puolue joka hyväksyy sen että eräät jäsenet johdonmukaisesti toimivat sitä vastaan. Sellainen ei ole myöskään hyväksi demokratialle, koska äänestäjät eivät silloin tiedä minkä puolesta he äänestävät.

Rautalangasta vääntäen: jos haluaa ajaa kovaa oikeistolaista "köyhät kyykkyyn"-politiikkaa, ei kannatta liittyä Vasemmistoliittoon. Se olisi väärin sekä äänestäjiä että Vasemmistoliittoa kohtaan. Sekä muutenkin aivan järjetöntä. :)

Yleensä tällaiset "toisinajattelijat" ryhtyvät sitoutumattomiksi. Saa nähdä miten käy.

kysymys niinkuin HS:n eräs toimittaja oli suomenkielisistä puheenollen maininnut?

"Pohjanmaalla on paljon iäkkäistä ihmisiä jotka eivät todellakaan osaa suomea (on niitä muuten tällä etelässäkin, tuossa ihan aidan takana heti kaksi, eikä edes kovin vanhoja)."

TUOSSA IHAN AIDAN TAKANA HETI KAKSI, EI EDES KOVIN VANHOJA.

Ajattelepas pikkuisen järjen kanssa ja ihmettele itsekin vielä kuinka on mahdollista olla oppimatta suomea Suomessa, jos henkilöt eivät ole edes kovin vanhoja?
Jos todellakin onnistuu olemaan oppimatta suomea täysin suomenkielisessä ympäristössä niin muusta ei voi olla kysymys kuin asennevammasta. Ja jos siihen lisätään "pakkosuomi" joka on pakkoruotsin vastine ruotsinkielisillä niin kummastus on vieläkin suurempi. Pakkoruotsin jälkeen odotetaan pakkoruotsitetun suomenkielisen olevan kaksikielinen ja sinun teesisi mukaan Suomessa on ruotsinkielisiä jotka ihan eri lähtökohdista huolimatta eivät ole oppineet suomea, PAHA ASENNEVAMMA.

asennevammasta kirjoitti:

kysymys niinkuin HS:n eräs toimittaja oli suomenkielisistä puheenollen maininnut?

"Pohjanmaalla on paljon iäkkäistä ihmisiä jotka eivät todellakaan osaa suomea (on niitä muuten tällä etelässäkin, tuossa ihan aidan takana heti kaksi, eikä edes kovin vanhoja)."

TUOSSA IHAN AIDAN TAKANA HETI KAKSI, EI EDES KOVIN VANHOJA.

Ajattelepas pikkuisen järjen kanssa ja ihmettele itsekin vielä kuinka on mahdollista olla oppimatta suomea Suomessa, jos henkilöt eivät ole edes kovin vanhoja?
Jos todellakin onnistuu olemaan oppimatta suomea täysin suomenkielisessä ympäristössä niin muusta ei voi olla kysymys kuin asennevammasta. Ja jos siihen lisätään "pakkosuomi" joka on pakkoruotsin vastine ruotsinkielisillä niin kummastus on vieläkin suurempi. Pakkoruotsin jälkeen odotetaan pakkoruotsitetun suomenkielisen olevan kaksikielinen ja sinun teesisi mukaan Suomessa on ruotsinkielisiä jotka ihan eri lähtökohdista huolimatta eivät ole oppineet suomea, PAHA ASENNEVAMMA.

Lue lisää

"Ajattelepas pikkuisen järjen kanssa ja ihmettele itsekin vielä kuinka on mahdollista olla oppimatta suomea Suomessa, jos henkilöt eivät ole edes kovin vanhoja? "

Eikö olekin ihmeellistä? Ihan fiksuja, onnellisia ja hyvin toimeentulevia taviksia viisissäkymmenissä eivätkä todellakaan kumpikaan osaa suomea kuin nimeksi.
Se että olet ihmeissäsi kertoo vain siitä ettet tunne kotimaatasi kovin hyvin. Täällä Suomessa on todella mahdollista elää täysin ruotsin kielellä eikä Helsingistä tarvitse lähteä edes kovin pitkälle.

Jööran kirjoitti:

Miksi ruotsin kieliset sitten eivät ole opiskelleet suomea? Mahdollisuus tääällä maailman suomen kielisimmässä maassa olisi suomen kielen opiskeluun paras mahdollinen!

Usko tai älä, täällä maailman suomenkielisimmässä maassa on alueita joilla ei tarvitse osata suomea, samoin kun on alueita joilla ei tarvitse osata ruotsia.
Meillä suruilla on pakkosuomi siinä missä teillä suomenkielisillä on pakkoruotsi mutta aivan kuten ette tekään kaikki opi ruotsia niin kaikki ruotsinkielisetkään eivät opi suomea, ja useimmiten se johtuu juuri käytön puutteesta.

Ankdam kirjoitti:

"Ajattelepas pikkuisen järjen kanssa ja ihmettele itsekin vielä kuinka on mahdollista olla oppimatta suomea Suomessa, jos henkilöt eivät ole edes kovin vanhoja? "

Eikö olekin ihmeellistä? Ihan fiksuja, onnellisia ja hyvin toimeentulevia taviksia viisissäkymmenissä eivätkä todellakaan kumpikaan osaa suomea kuin nimeksi.
Se että olet ihmeissäsi kertoo vain siitä ettet tunne kotimaatasi kovin hyvin. Täällä Suomessa on todella mahdollista elää täysin ruotsin kielellä eikä Helsingistä tarvitse lähteä edes kovin pitkälle.

Lue lisää

Aivan niin. Suomessa asuu myös valtava määrä ulkomaalaisia ja maahanmuuttajia jotka eivät osaa suomea, mutta tulevat toimeen ihan hyvin siitä huolimatta.

Herätkää todellisuuteen, fennomaanit!

Ankdam kirjoitti:

"Ajattelepas pikkuisen järjen kanssa ja ihmettele itsekin vielä kuinka on mahdollista olla oppimatta suomea Suomessa, jos henkilöt eivät ole edes kovin vanhoja? "

Eikö olekin ihmeellistä? Ihan fiksuja, onnellisia ja hyvin toimeentulevia taviksia viisissäkymmenissä eivätkä todellakaan kumpikaan osaa suomea kuin nimeksi.
Se että olet ihmeissäsi kertoo vain siitä ettet tunne kotimaatasi kovin hyvin. Täällä Suomessa on todella mahdollista elää täysin ruotsin kielellä eikä Helsingistä tarvitse lähteä edes kovin pitkälle.

Lue lisää

Ehkä ahtaan ankkalammikon onnellisuus näin ulkoapäin katsottuna on hieman hmmmm... outoa.
Sellaiset ihmiset, jotka eivät ole kyenneet oppimaan maan vallitsevaa kieltä, ovat jotain, jota Ruotsissa kutsutaan termillä_allers_...vinosti hymyillen.

ja lisäksi kirjoitti:

Aivan niin. Suomessa asuu myös valtava määrä ulkomaalaisia ja maahanmuuttajia jotka eivät osaa suomea, mutta tulevat toimeen ihan hyvin siitä huolimatta.

Herätkää todellisuuteen, fennomaanit!

Lue lisää

Olemme krittisoineet maan kielilaki-uudistuksia.

Onko moraalisesti oikein, että 5% vähemmistö pakottaa lähes sadan prosentin suomenkielisen enemmistön oppimaan ruotsia, jotta näitä ruotsinkielisä palveltaisiin heidän omalla kielellään.
Vastaus: EI.

asian vierestä kirjoitti:

Olemme krittisoineet maan kielilaki-uudistuksia.

Onko moraalisesti oikein, että 5% vähemmistö pakottaa lähes sadan prosentin suomenkielisen enemmistön oppimaan ruotsia, jotta näitä ruotsinkielisä palveltaisiin heidän omalla kielellään.
Vastaus: EI.

Lue lisää

Mikä tässä uudessa kielilaissa nyt mielestäsi mättää? Miksi vanha oli parempi?

Kielilaissa, ei vanhassa eikä uudessa puhuta pakkoruotsista yhtään mitään.

Perusopetuslaki säätää että te opiskelette ruotsia ja me suomea, ei kielilaki.

Suomen ja ruotsin kielten tasa-arvoinen asema ja kohtelu on johdettavista perustuslaista ei kielilaista.

1.2 Kielilain uudistaminen

Pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen ohjelmaan sisältyi nimenomainen maininta kielilain uudistamisesta. Tämän seurauksena valtioneuvosto asetti 26 päivänä elokuuta 1999 komitean, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus uudeksi Suomen kansalliskieliä, suomea ja ruotsia, koskevaksi kielilaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Uusi kielilaki korvaisi vanhentuneen, vuodelta 1922 peräisin olevan kielilain (148/1922). Komitean tuli laatia mietintönsä hallituksen esityksen muotoon. Kielilakikomitea luovutti suomeksi ja ruotsiksi laaditun mietintönsä valtioneuvostolle 15 päivänä kesäkuuta 2001.

Kielilakiuudistuksen päätavoitteina on:

* selkeyttää voimassa olevan kielilain sisältöä ja kieliasua sekä ajanmukaistaa sitä lakiteknisesti
* varmistaa perustuslaissa säädettyjen kielellisten oikeuksien toteutuminen käytännössä niin, ettei niihin tarvitse erikseen vedota
* luoda edellytykset käytännössä ilmenevien epäkohtien korjaamiselle
* turvata perustuslaissa säädetty jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaa kieltään, joko suomea tai ruotsia
* taata jokaisen oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon kielestä riippumatta ja
* vahvistaa kielellistä tasa-arvoisuutta ja edistää maan kaksikielisyyttä.

Uuden kielilain lisäksi komiteanmietintöön sisältyy ehdotus laiksi henkilöstön kielitaitovaatimuksista julkisissa palvelussuhteissa. Tämä laki korvaisi nykyisen kielilain nojalla annetun lain valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta (149/1922). Lisäksi mietintöön sisältyy muutosehdotukset kymmeneen lakiin: oikeudenkäymiskaareen, lakiin oikeudenkäynnistä rikosasioissa, esitutkintalakiin, lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista, sosiaalihuoltolakiin, kansanterveyslakiin, erikoissairaanhoitolakiin, kuntajakolakiin ja lakiin virallisista kääntäjistä.

http://www.om.fi/print/Etusivu/Julkaisut/Aiempiajulkaisuja/1151328895009

Tällaiset kannan otot ärsyttävät,ei asiat ole noin "musta/valkoisia":
"RKP:n kansanedustaja Anna-Maja Henriksson ehti heti eilen blogissaan paheksua, että Stubb oli antanut ministerinvalansa suomeksi. Hänestä Stubbin olisi pitänyt puhua ruotsia".'

Anna-Maja Henriksson saisi hävetä toimiaan, hänen iso-isänsä,kalajokinen kirkkoherra, lääninrovasti Vilho Kivioja ei varmaan hyväksyisi hänen politiikkaansa. Häpeän että minulla on Anna-Maja Henrikssonin kanssa yhteisiä juuria. En niitä juuriani, vaan sitä että juurista on tullut tuollaisia "versoja".